Kuinka paljon Raamatusta pitää uskoa?

Joskus kauan sitten joku kysyi, uskotko Raamatusta jokaisen sanan. Vastasin "kyllä", mutta on mahdollista, että varustin vastaukseni varauksella, esimerkiksi "alustavasti".

On kuitenkin otaksuttava, että ihminen, joka esittää kysymyksensä noin typerästi, tarkoittaa kysymyksellään jotakin ei-typerää, ja jos tahdomme vastata hänelle, vastaamme tähän ei-typerään kysymykseen, ellemme itse ole typeriä.

Jos Raamatussa olisi lause "Pietari meni uimaan", niin mitä tarkoittaisi, että uskon tämän lauseen jokaisen sanan? Uskonko sanan "Pietari"? Uskonko sanan "meni"? Uskonko sanan "uimaan"?

Yksittäisiin sanoihin uskominen ei merkitse mitään. Sen sijaan voin uskoa koko lauseen.

Mutta otaksutaan sitten, että lause kuuluu laajempaan virkkeeseen, joka menee näin: "He sanoivat, että Pietari meni uimaan, mutta he valehtelivat, sillä todellisuudessa Pietari meni nukkumaan."

Jos olisin uskonut lauseen "Pietari meni uimaan", olisin uskonut jotakin, mikä ei ole totta.

Mutta tietysti koko virkekin on osa laajempaa tekstikokonaisuutta, ja on mahdollista, että tästä laajemmasta kontekstista käy ilmi, ettei minun pidä pitää tätä virkettäkään totena.

Tämä laajempi tekstikokonaisuus on kuitenkin osa vielä laajempaa tekstikokonaisuutta jne. Lopulta voitaisiin kysyä seuraavanlaisia kysymyksiä: Uskotko Markuksen evankeliumin viidenteen lukuun? Uskotko koko Markuksen evankeliumiin? Uskotko Uuteen testamenttiin? Uskotko koko Raamattuun?

Kun siis joku kysyy, uskotko Raamatun jokaisen sanan, on uskoakseni tulkittava, että hän tarkoittaa "uskotko koko Raamattuun". Ja tähän kysymykseen kuuluu ilmiselvästi vastata "uskon alustavasti". Jos sitten käy ilmi, että Raamatussa on jotakin, mihin en usko, säädän uskoani sen mukaan.

Oikeastaan tämä tuli mieleeni, kun mietin Jeesusta, Sikamessiasta ja ennen kaikkea Gerasaa: https://keskustelu.suomi24.fi/t/19540609/harro-koskisen-muistoksi

Gerasa ei näet sijaitse järven rannalla, joten Jeesus ei voinut ajaa pahoja henkiä sikoihin siellä, kuten Markus väittää. Matteuksen mukaan tapahtumapaikka oli Gadara, joka sekään ei sijaitse järven rannalla.

Tarkalleen ottaen Markus ei puhu Gerasasta, vaan gerasalaisten alueesta (εἰς τὴν χώραν τῶν Γερασηνῶν, Mark. 5:1), eikä Matteus puhu Gadarasta, vaan gadaralaisten alueesta (εἰς τὴν χώραν τῶν Γαδαρηνῶν, Matt. 8:28). Ilmeisesti Gadaran alue ulottui Galilean järven rannalle asti (Josefus kuulemma sanoo niin), vaikka itse Gadaran kaupunki ei sijainnut rannalla. Jos joku haluaa tulkita, että myös Markus tarkoittaa gerasalaisten alueesta puhuessaan niin laajaa aluetta, että se kattaa Galilean järven ranta-alueita, niin tulkitkoon: silloin Markus ja Matteus ovat tietysti molemmat oikeassa eikä kummassakaan ole maantieteellistä virhettä. Molemmat paikat ovat Dekapoliin alueella, mikä selittää sikojen ja sikopaimenten läsnäolon.

Todellinen tapahtumapaikka sijaitsi joka tapauksessa Galilean järven rannalla. Origenes esitti myöhemmin, että tämä paikka oli nimeltään Gergesa (Γέργεσα). Tämä nimi ainakin muistuttaisi huomattavan paljon Gerasan nimeä (Γέρασα), mikä voisi selittää tämän maantieteellisen virheen Markuksen evankeliumissa. Esimerkiksi niin, että alun perin Markus kirjoitti gergesalaisten alueesta, mutta joku erittäin varhainen kopioitsija kirjoitti sen asemesta gerasalaisten alueesta. Hän teki sen joko vahingossa tai tahallaan. Jos hän teki sen tahallaan, syynä oli esimerkiksi se, ettei hän tuntenut Gergesaa, mutta oli tietoinen Gerasasta, vaikkakaan ei sen tarkasta sijainnista, ja otaksui, että tekstissä on virhe, ja päätti korjata sen. Saman tyyppisiä korjauksia esiintyy käsikirjoituksissa enemmänkin. On esimerkiksi Matteuksen käsikirjoituksia, joissa puhutaan gadaralaisten alueen asemesta juuri gergesalaisten alueesta, tai ainakin Wikipedia väittää niin: https://en.wikipedia.org/wiki/Gergesa Nämä korjaukset perustunevat Origeneeseen.

Ainakin minä voisin olla alustavasti taipuvainen uskomaan, että 1) Markuksen evankeliumi perustuu Pietarin todistukseen, 2) Pietari puhui Markukselle Gergesasta, sikäli kuin sen niminen paikka oli olemassa ensimmäisellä vuosisadalla.

Olisi kai sekin mahdollista, että Markus itse kirjoitti vahingossa gerasalaisten alueesta, vaikka Pietari oli puhunut Gergesasta. Markuskaan ei ehkä tuntenut tarkasti Palestiinan maantiedettä. Siihen aikaan ei ollut Googlen karttapalvelua.

Tietysti tämä voisi riippua siitäkin, milloin Markus kirjoitti. Oliko Pietari vielä elossa korjaamassa hänen virheitään?

Oli miten oli, Markuksen evankeliumissa puhutaan gerasalaisten alueesta, ja se on virhe. Jos näin ollen uskoimmekin alustavasti koko Raamattuun, emme voi uskoa enää, vaan joudumme tältä osin säätämään uskoamme, esimerkiksi näin: uskon koko Raamattuun, lukuun ottamatta jaetta Mark. 5:1.

Nähdäkseni tämän asiaintilan valossa sanainspiraatio-oppi on sangen epäilyttävä. Se ei kyllä mielestäni muutenkaan ole kovin järkevä. Kirjoitinkin siitä kauan sitten: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15987745/lopullinen-kuolinisku-sanainspiraatio-opille