Valloitukset voidaan jakaa karkeasti kahteen päävaiheeseen:1. Ensimmäinen aalto (1400–1700-luvut): Löytöretket ja kauppaimperiumitTämä vaihe alkoi halusta löytää merireitti Aasian maustekauppaan ohi Osmanien valtakunnan.Espanja ja Portugali: Ensimmäiset suuret valloittajat. Espanja valloitti laajoja alueita Etelä- ja Keski-Amerikasta (kuten asteekkien ja inkojen valtakunnat) löytäen valtavasti hopeaa ja kultaa. Portugali puolestaan perusti kauppa-asemia Afrikan ja Aasian rannikoille sekä kolonisoi Brasilian.Hollanti, Englanti ja Ranska: Liittyivät mukaan 1600-luvulla perustamalla kauppakomppanioita. He perustivat siirtokuntia Pohjois-Amerikkaan ja alkoivat dominoida Intian valtameren kauppaa.Seuraukset: Miljoonat Amerikan alkuperäisasukkaat kuolivat eurooppalaisten tuomiin tauteihin ja pakkotyöhön. Tämä johti Afrikasta Amerikkaan suuntautuneen transatlanttisen orjakaupan syntymään.2. Toinen aalto (1800–1900-luvut): Uusi imperialismiTeollinen vallankumous loi Euroopanmaille tarpeen raaka-aineille (kuten kumi, öljy, puuvilla) ja uusille markkina-alueille. Teknologinen ylivoima (höyrylaivat, lääkkeet kuten kiniini, ja konetuliaseet) mahdollisti sisämaahan tunkeutumisen.Afrikan jako (1880–1914): Berliinin konferenssissa (1884–1885) Euroopan suurvallat jakoivat Afrikan keskenään viivoittimella vetäen rajat välittämättä paikallisista kansoista. Vain Etiopia ja Liberia säilyivät itsenäisinä.Aasian alistaminen: Britannia otti Intian suoraan kruununsa alle ("Imperiumin jalokivi"). Ranska valloitti Indokiinan (nyk. Vietnam, Laos, Kambodža), ja Hollanti hallitsi nykyistä Indonesiaa. Kiinaa ei valloitettu kokonaan, mutta se pakotettiin epäedullisiin kauppasopimuksiin oopiumisotien jälkeen.Brittiläinen imperiumi: Kasvoi historian suurimmaksi valtakunnaksi, joka hallitsi laajimmillaan noin neljännestä maailman väestöstä ja maapinta-alasta ("valtakunta, jossa aurinko ei koskaan laske").Keskeiset syyt valloitusten taustallaTalous: Halu rikastua, hankkia raaka-aineita ja hallita globaaleja kauppareittejä.Uskonto: Pyrkimys levittää kristinuskoa (erityisesti katolisen kirkon lähetystyö Amerikan mantereella).Kansallisylpeys: Valtioiden välinen kilpailu; siirtomaat olivat suurvallan statussymboleita.Ideologia: Rasistiset teoriat ja ajatus "valkoisen miehen taakasta" (the White Man's Burden), jonka mukaan eurooppalaisten velvollisuus oli "sivistää" muita kansoja.Valloitusten päättyminenEurooppalaisten valta mureni lopullisesti toisen maailmansodan jälkeen. Euroopan maat olivat sodan heikentämiä, ja siirtomaissa voimistui kansallismielinen vastarinta. Seurasi dekolonisaatio eli siirtomaiden itsenäistymisaalto 1940–1960-luvuilla, mikä synnytti nykyisen maailmankartan, mutta jätti monille alueille pitkäaikaisia taloudellisia ja poliittisia haavoja.
EU on matkalla helvettiin kuninkaineen
Anonyymi-ap
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.