Vuonna 2025 ulosotossa oli vuoden aikana 609 971 eri velallista. Asia koskee valitettavan montaa suomalaista, eikä kyse ole enää pienestä marginaaliryhmästä, vaikka aiheesta puhutaan edelleen kuin kyse olisi aina yksilön häpeällisestä epäonnistumisesta.
Maksuhäiriö vaikeuttaa vuokra-asunnon, vakuutuksen ja puhelinliittymän saamista sekä joissakin tilanteissa jopa työnsaantia. Vakuuksia ja ennakkomaksuja voidaan vaatia. Suurin osa ihmisistä joutuu ulosottoon inhimillisen tragedian seurauksena, ja nykyisellään ulosottojärjestelmä tekee ihmisestä Suomessa liian helposti toisen luokan kansalaisen, joka maksaa kaikesta aina kalliimman hinnan.
Ihminen on menettänyt työnsä, sairastunut, eronnut tai yritys on kaatunut, ihminen menettää kaiken, useimmiten keskellä inhimillistä tragediaa ihminen menettää koko elämän tarkoituksen. Kakkosluokan kansalaisen leima seuraa aina mukana arjessa.
Keitä nämä yli 600 000 ulosottovelallista ovat, suurin osa on tavallisia suomalaisia veronmaksajia, tilastokeskus kertoo velallisten iän, sukupuolen, koulutuksen, ammatin, tulotason ja perhetyypin.
Huomatkaa kuitenkin, että kansalaisuutta tai ulkomaalaistaustaa ei kuitenkaan ole julkaistujen luokitusten joukossa.
Miksi? Koska ulosottoon hyvin harvoin joutuu maahanmuuttaja tai maahanmuuttaja taustainen henkilö, joka ei käy töissä ja elää tukien varassa. Huomatkaa, tilanne on täysin eri, jos kyse on suomalaisista, jotka ovat samassa tilanteessa.
Tässäkin taas alleviivataan, kuinka suomalaisia ja maahanmuuttajia pidetään Suomessa eriarvoisessa asemassa, eikä se ole suomalaisten hyväksi.
Koko ulosottojärjestelmä tulisi uudistaa tulevalla vaalikaudella, ihmisten pitää saada lyhentää velkaansa, eikä joutua pohjattomaan suohon korkojen kanssa. Ulosoton tarkoitus on periä velkoja, ei tehdä ihmisestä hylkiötä ja juuri näin nykyisen systeemi toimii.
Maksuhäiriö vaikeuttaa vuokra-asunnon, vakuutuksen ja puhelinliittymän saamista sekä joissakin tilanteissa jopa työnsaantia. Vakuuksia ja ennakkomaksuja voidaan vaatia. Suurin osa ihmisistä joutuu ulosottoon inhimillisen tragedian seurauksena, ja nykyisellään ulosottojärjestelmä tekee ihmisestä Suomessa liian helposti toisen luokan kansalaisen, joka maksaa kaikesta aina kalliimman hinnan.
Ihminen on menettänyt työnsä, sairastunut, eronnut tai yritys on kaatunut, ihminen menettää kaiken, useimmiten keskellä inhimillistä tragediaa ihminen menettää koko elämän tarkoituksen. Kakkosluokan kansalaisen leima seuraa aina mukana arjessa.
Keitä nämä yli 600 000 ulosottovelallista ovat, suurin osa on tavallisia suomalaisia veronmaksajia, tilastokeskus kertoo velallisten iän, sukupuolen, koulutuksen, ammatin, tulotason ja perhetyypin.
Huomatkaa kuitenkin, että kansalaisuutta tai ulkomaalaistaustaa ei kuitenkaan ole julkaistujen luokitusten joukossa.
Miksi? Koska ulosottoon hyvin harvoin joutuu maahanmuuttaja tai maahanmuuttaja taustainen henkilö, joka ei käy töissä ja elää tukien varassa. Huomatkaa, tilanne on täysin eri, jos kyse on suomalaisista, jotka ovat samassa tilanteessa.
Tässäkin taas alleviivataan, kuinka suomalaisia ja maahanmuuttajia pidetään Suomessa eriarvoisessa asemassa, eikä se ole suomalaisten hyväksi.
Koko ulosottojärjestelmä tulisi uudistaa tulevalla vaalikaudella, ihmisten pitää saada lyhentää velkaansa, eikä joutua pohjattomaan suohon korkojen kanssa. Ulosoton tarkoitus on periä velkoja, ei tehdä ihmisestä hylkiötä ja juuri näin nykyisen systeemi toimii.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Perintätoimistoja pitäisi säädellä enemmän. Ovat verenhimoisia.