Lääkäri Luukas kirjoitti apostolien teot

Herjaaja ajautuu synkälle umpikujalle, ilman poispääsyä, kun Paatumus on synnin tähden saanut lopullisesti otteen.

Paavalilla ainakin oli jonkinlainen salaseura, joka kirjoitteli niitä kirjeitä Paavalin nimissä ja täydestä meni.

Wikipedia
Muuttuneet olosuhteet vaativat lisäopastusta, niinpä Paavalin nimissä laadittiin uusia teoksia. Tätä kirjallisuutta kutsutaan Paavalin koulukunnan kirjallisuudeksi eli deuteropaavalilaiseksi kirjallisuudeksi (antiikin kreikan sanasta ’deuteros’, lit. ’toinen’; sittemmin myös ’toissijainen’ ja ’jatke’). Antiikin aikana toisen nimissä julkaiseminen eli pseudepigrafia oli täysin hyväksyttävää eikä se vaikuttanut tekstin arvovaltaan. Todennäköisesti lukijat usein tiesivät, että kyse ei ollut aidosta historiallisesta tekstistä. Sitä luettiin, mikäli tekstin kirjoittajaksi mainittiin arvovaltainen henkilö ja mikäli teksti oli vakuuttavaa.[2]

Markuksen lopun "lähetyskäskyn" oikean kirjoittajan nimeä ei edes tiedetä, mutta ei se ole ainakaan Jeesus eikä Markus.

Asiasta on varoitus-92 käännöksen viitetiedoissa. Siksi sitä käännöstä vihataan, koska monet eksytykset perustuvat juuri tuohon lisättyyn kohtaan. "uskotaan ja kastetaan, niin ei mitään hätää vaikka juodaan myrkkyä ja käärmeet pistää, kun vaan ojennellaan käsiä niin sairaat paranee"....

9 Kun Jeesus oli varhain sapatin jälkeisenä päivänä noussut kuolleista, hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä. [16:9--20: Markuksen evankeliumi päättyi alkuaan jakeeseen 16:8. Joku varhaiskristillinen kirjoittaja on täydentänyt evankelistan esitystä muualta tunnetulla, luotettavaksi katsotulla perimätiedolla.]

Eräskin lahkosaarnaaja kuljetti elävää myrkyllistä käärmettä mukanaan ja antoi sen purra käsivarteensa. Heittäytyi ensin lattialle kuin kuollut ja sitten hyppsi äkkiä ylös ja hoki tuota Markuksen lopun jaetta.

Jätti vaan kertomatta, että siltä käärmeeltä oli myrkkyhampaat poistettu.

Eikä kannata luottaa siihen ryövärin armoonkaan. Matteuksen evankelliumi on kaikista parhaiten säilynyt alkuperisessä kunnossa.

Matt. 27:44

Samalla tavoin häntä pilkkasivat myös rosvot, jotka oli ristiinnaulittu yhdessä hänen kanssaan.

Jeesus kun meni heti kuoltuaan Tuonelaan, ei minkään rosvon kanssa mihinkään paratiisiin hengailemaan.

Eikä sitä paratiisia ollut enää olemassakaan siihen aikaan.

Raamattu ja Uusitestamentti, ovat Jumalan Pyhitettyä sanomaa. Isä Jumala ei salli sanomaansa muutettavan. Vain kirkolliskokousten hyväksymät Raamatut ovat Jumalan sanaa. Tämän Pyhän kirjan, kirjoittivat Jumalan ja Jeesuksen inspiroimat patriarkat ja profeetat. Samoin Uuden liiton evankeliumit, jotka apostolit vahvistivat kirjeissään. Tämän Raamatun kokonaissanomasta kristitty voi tarkistaa eteensä tulevien tapahtumien laadun, onko ne Herramme Jeesuksen tahdon mukaisia. Ei erllisiä jakeita noukkien, korvasyyhyynsä, vaan vahvistusta pyytämällä, jotta totuus selviäisi.

Jeesus ja oikeat apostolit puhuivat keskenään äidinkielenään arameankielen galilean murretta.

Ei nykyisillä käännöksillä ole alkuperäisiin keskusteluihin suoraan yhteyttä. Niitä käännöksiä on mulkattu jo moneen kertaan.

-92 käännös on kaikista paras, koska siellä viitetiedoissa kerrotaan aikaisempien käännösten virheitä ja puutteita.

Esim. baptistit lisäsivät hoviherran uskontunnustuksen ennen kastetta, vaikka se puuttuu kokonaan alkuperäisistä kirjoituksista.

Apt.8:37
Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."]* [Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista.]

Sekin helposti unohtuu, että kaikilla Jenkkilahkoilla (Jehovat,Mormonit;Helluntailaisuus,Adventismi) on omat pyhät kirjat ja "raamatut", mihinkä ne oppinsa perustaa.

Totta!

Totta!