Palautus on ainoa mahdollisuus

"Kokeiluesimerkkejä löytyy niin suomalaisten yritysten kuin yksityistenkin osalta. "

Annappa käytännön esimerkkiä tällaisesta esimerkistä, eli sellaisen yrityksen nimi joka on joutunut vetäytymään sieltä pettämisen ja rahastamisen takia? Ainahan näitä välillä väitetään olevan, mutta konkreettinen esimerkki jää aina puuttumaan. Siis sellainen, joka olisi joutunut poistumaan "pettämisen ja rahastamisen takia". Yrityksillä voi mennä huonosti kannattamattoman liikeidean ja muiden liiketaloudellisten syidenkin takia.

"Suomalaisten avustuksina toimittamia maatalousalan viljankuivaamoja ja koneita on siirtynyt rikollisten tahojen haltuun. Nämä tahot ovat myyneet Suomen lahjoittamaa omaisuutta omaan laskuunsa ympäri Venäjää. "

Jälleen todisteita käytännön tapauksista nimien kera, kiitos? Tällaisistakin huhutaan mutta taaskaan kukaan ei ole osoittanut käytännön tapausta.

"Yrittäjäksi ja uudisasukkaaksi ryhtyminen Suomen pakkoluovuttamassa Karjalassa on niin suuri riski, että sitä ei voi suositella missään tapauksessa. "

Kummasti niitä yrittäjiä ja sijoittajia vain silti sinne löytyy. Karjalassa rekisteryidyissä yrityksissä 55.6%:ssa (232 yritystä) on suomalaisia sijoittajia. Siellä toimii 124 täysin ulkomaalaisessa omistuksessa olevaa yritystä ja 295 yhteistoimintayritystä. Ulkomaisia investointeja käyttää Karjalassa yhteensä 419 yritystä.

"Yritystoiminnan aloittaminen ja muuttaminen alueille on järkevää vasta kun alueet on palautettu Suomelle ja jälleenrakentamisalueilla
vallitsevat Suomen lait ja järjestys. "

Yritystoiminnan aloittaminen ja muuttaminen alueille on riskittömämpää vasta kun Karjalssa saadaan täydennettyä lainsäädäntöä mikä koskee omistussuhteita yrityksessä Omistussuhteet (mm. maan-, tontinomistus). Se kieltämättä jarruttaa sijoittajan halua investoida Karjalaan. Aluemuutoksista ei kukaan edes puhu Karjalan puolella eikä näissä sinne investoivissa yrityksissä. Yritystoiminnassa on riskejä aina, Suomessakin.

"Suomi myöntää lahja-apuna Venäjälle tänä vuonna 2005 yhteensä 31,2 miljoonaa euroa. "

Tietolähteesi, kiitos?

"Tasavallan tuotantolaitokset laajensivat vuonna 2004 ulkotaloussuhteitaan. Tuonti- ja vientioperaatiot tuottivat viime vuonna kaikkein eniten vuodesta 1993, jolloin Venäjällä oli tapahtunut ulkosuhteiden liberalisointi. Ulkomaankaupan arvo käsitti viime vuonna 1038 miljoonaa USA:n dollaria (21 % enemmän kuin v. 2003) Ulkomaankaupan taseen saldo oli plussan puolella 646 miljoonalla dollarilla (133% vuoden 2003 tuloksesta). Vienti käsitti 81% koko tavaranvaihdon määrästä. (Rahallisesti) yli puolet tasavallassa valmistetuista teollisuustuotteista meni vientiin.

Vienti käsitti 842 miljoonaa dollaria (126% vuoden 2003 tasosta). Karjalaistuotteita viedään etupäässä EU-maihin, joten euron vahvistuminen vaikutti dynaamisen positiivisesti vientihintoihin. Suhdanteet kansainvälisillä markkinoilla suosivat joitakin karjalaisvalmisteisiä tavaroita. Niinpä vientiin mennyt raaka-alumiini kallistui 34% vuoden 2003 tasosta, masuunipelletit - 31%, sanomalehtipaperi - 15%, selluloosa -11%, käsitelty puu - 12% ja raakapuu - 7%.

Hallituksen toimet investointien saamiseksi puun jalostukseen tuottavat tuloksia. Sahatavaraa meni vientiin vuonna 2004 10% enemmän kuin edellisvuonna. "Kondopoga" Oy lisäsi sanomalehtipaperin vientiä määrällisesti 30% ja rahallisella arvolla mitattuna - 50%. Pitkärannan sellutehdas myös lisäsi sellun vientiä - 6%.

Raakapuun vienti jäi edellisvuoden tasolle (3,5 miljoona kuutiometriä). Puuta viedään Karjalan tasavallasta edelleenkin eniten Suomen.

Tasavallan tuotantolaitokset toivat ulkomailta vuonna 2004 tavaroita 196 miljoonan dollarin arvosta (104,1% edellisvuodesta). Koneita ja kalustoa tuotiin 56% enemmän kuin vuonna 2003 (arvoltaan 120 miljoona dollaria).Tällaisten investointituotteiden ostojen laajentuminen johtui toimista, jotka tavoittelevat sijoitusten lisäämistä tasavallan talouteen.

Muutama federaalinen ulkomaankauppaa kosketteleva laki astuivat voimaan vuonna 2004. Tämä loi paremmat edellytykset ja ennakoitavissa olevat olosuhteet ulkomaankaupankäynnille. Uusista laeista mainittakoon VF:n Tullikoodeksin uusi laitos, "Valuuttasäätelystä ja valuuttavalvonnasta", "Ulkomaankaupan säännöstelyn valtiollisista perusteista".

Karjalan tasavallan hallitus aikoo jatkaa toimia karjalaistavarain viennin tehokkuuden lisäämiseksi ja tasavallan yritysten vientipotentiaalin laajentamiseksi.

Viennin tehokkuutta saatetaan lisätä valvomalla viranomaisten voimin puutavaran vientiä koskevien sopimusten hinnoittelua. Tätä koskevien tietojen erittely osoittaa, että puutavaran tilastolliset keskiverovientihinnat olivat vuonna 2004 korkeammat kuin vuonna 2003. Puu- ja sahatavan hinnat riippuen toimitusehdoista ja tavaran lajista olivat 5% - 46% suuremmat. Erittelyä tarvitaan etenkin tilapäisiä rajanylityspaikkoja käyttävien yritysten kohdalla. Yksistään vuoden 2004 4. kvartaalin kuluessa tarkastettiin 111 kontrahtia. Hintoja jouduttiin muuttamaan paremmin tilannetta vastaaviksi ja näin saatiin 4,5 miljoonan ruplan lisä. karjalan hallitus tuki aloitetta, joka koski muutaman karjalaisen viejäyrityksen osallistumista valtakunnalliseen katselmukseen "Paras viejä 2003". Siinä kunnostautui "Segezhan sellu- ja paperikombinaatti", joka sai palkinnon "Venäjän paras viejöyritys-2003".

Venäjä käy neuvotteluja liittymisestään WTO:n jäseneksi ja ne ovat jo loppusuoralla. Karjalan tasavallan hallitus pitää täten tärkeänä selosta asiallisesti valtiovaltaelimille ja yritysmaailmalle liittymissopimuksen ehdoista ja sen liittymisen seurauksista, WTO - problematiikasta hyvin tietävien spesialistien kouluttamista, karjalaistuotteiden kilpailukyvyn lisäämistä. Näiden tehtävien täyttämiseksi on tasavallassa pidetty Venäjän talouskehitysministeriön toimesta koulutusseminaari ja tieteellinen konferenssi.

Hallitus antaa yrityksille tukea ja koordinoi tuottajain liittojen ja yhdistysten toimia; jotka tavoittelevat tullitariffien optimointia ja ajanmukaistamista koskevien ehdotusten laatimista. Niitä käsitellään Venäjän talouskehitysministeriön alaisessa virastojen välisessä tullitariffeja säännösteleviä toimenpiteitä ja suojelutoimia ulkomaankaupan alalla suunnittelevan komission istunnoissa.

Tällaisia toimia jatketaan vuonna 2005. Yritysten ulkotaloudellista toimintaa tehostetaan ja laajennetaan ja samalla luodaan Karjalan tasavallan imagoa regioonina, joka avoin taloudelliseen yhteistoimintaan.

Ulkosuhteiden hoitaminen

Karjalan tasavallan hallituksen toimesta laajennettiin vuonna 2004 suhteita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Kreikassa ja Yhdysvalloissa toimiviin partnereihin. Samalla jatkettiin osallistumista työskentelyyn kansainvälisissä alueellisissa järjestöissä (Pohjoismaiden Ministerineuvosto, Euro-Arktisen regioonin Barents-neuvosto), osallistuttiin EU:n hankkeisiin. Kansainvälisen kanssakäymisen taloussektoria (mm. asuin- ja kunnallistalouden alalla) tehostettiin. Suurinta huomiota kiinnitettiin kansainvälisten hankkeiden toimivuuden laajentamiseen sosiaalis-taloudellisella alalla, uusia potentiaalisia yhteistoimintapartnereita etsittiin. Raja- ja tulli-infrastruktuuria täydellistettiin.

Kansainvälisten hankkeiden (yhteensä 64 hanketta) rahoittamiseen saatiin vuonna 2004 ulkopuolisista lähteistä 3014 tuhatta euroa. Vuonna 2005 toteutetaan kaksi suurhanketta - "Suoperän rajanylityspaikan rakentaminen" (arvo - 5635 tuhatta euroa) ja "eKarelia" (2 miljoonaa euroa).

Tasavallan ja naapurimaa Suomen välisen raja-alueyhteistyöohjelman puitteissa työskenneltiin viime vuonna yhteisvoimin 34 hankkeenparissa (niiden yhteinen arvo - 2 miljoonaa euroa). Näistä hankkeista mainittakoon "EuRegio Karelia", vesijohtojärjestelmien rakentaminen Prääsään ja Mujejärven hallintopiirin alueella, tuberkuloosin torjuntatoimet, pk - yritysten tukeminen, Kostamuksen malmirikastamon energiansäästöjärjestelmän modernisointi.

Karjalan tasavallan ja Suomen välistä yhteistoimintaa eri aloilla laajennetaan vuosille 2004 - 2006 vahvistetun kokonaisvaltaisen ohjelman puitteissa. Siinä om määritelty priorisoidut alat: yhteistyö talouden alalla (etenkin pk - yrittäjyyden tukeminen), maatalous, terveydenhuolto, sosiaaliturva, ympäristön suojelu, tiestön kehittäminen, kahden maan valtiovaltaelinten yhteistoiminta.

Ruotsin Västerbottenin läänin ja tasavallan ponnistuksin toteutettiin yhdeksää hanketta arvoltaan 220 tuhatta euroa. Ruotsalais-karjalaisen informaatio- ja liiketoimintakeskuksen rahoitusongelman ratkaistiin viime vuonna, pöytäkirja aikomuksesta toteuttaa Karjalan tasavallan metsäsektorin spesialistien jatkokoulutusohjelma on allekirjoitettu. Vuodeksi 2005 solmittiin sopimus "Karjalan tasavallan ja Västerbottenin läänin teollinen kanssakäyminen" - ohjelman käynnistämiseksi (TACIS - ohjelmien puitteissa tapahtuva rajoitus arvoltaan 213,5 tuhatta euroa).

Viime vuonna juhlittiin virallisin menoin Norjan Trömsön läänin ja Karjalan tasavallan välisen yhteistyösopimuksen solmimisen 10-vuotispäivää. Suhteet Yhdysvaltoihin laajenivat: New Yorkissa esiteltiin Karjalan tasavallan talouspotentiaalia ja ostomahdollisuuksia, Vermontin osavaltin kanssa uusittiin yhteistoimintasopimus. Kreikan Ilia - prefektuurin kanssa solmitun sopimuksen puitteissa jatkettiin kanssakäymisen laajentamista.

Karjalan hallitus jatkoi toimia Barents-yhteistyön syventämiseksi, suurhankkeita ja ohjelmia laadittiin. Niistä mainittakoon "Barents - Link", jonka puitteissa on laajennettava mm. Lietmajärvj - Kotskoma - rataosuuden hyödyntämistä. Tällaisen yhteistyön puitteissa ovat priorisoituja talous, kulkulaitos, sijoitustoiminta. Tärkeimpien yhteistoiminta-alojen kehittämiseksi on perustettu erikoinen regionaalinen työryhmä. Petroskoissa pidettiin jo toinen tapaaminen aiheesta "Teollinen yhteistyö Barents-alueella" ja Euro-Arktisen regioonin Barents-neuvoston istunto. Marraskuusta 2005 toimii Karjalan tasavalta puheenjohtajamaana tässä neuvostossa.

TACIS - rahoituksella (arvo noin 800 tuhatta euroa ) oltiin viime vuonna toteuttamassa 18 hanketta. Niistä tärkeimmät: "Pk - yrittäjyyden olosuhteiden parantaminen Karjalan metsäteollisuudessa" (30 tuhatta euroa), "Kostamuksen kivi" (25 tuhatta euroa), "Neljä vuodenaikaa Kalevalassa" - kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämishanke (80 tuhatta euroa), "KT:n rajan pinnassa sijaitsevien hallintopiirien maaseudun kehitysohjelma" (50 tuhatta euroa).

Uusi EU:n regionaalinen "Hyvä naapuruus - "EuRegio "Karelia" - ohjelma laadittiin tasavallan hallituksen myötävaikutuksella. Siihen on määrä saada vuoteen 2007 mennessä yhteensä 4 miljoonaa euroa "tähtirahoitusta" (EU:n rahalähteistä). Tasavallan hallitus jatkoi viime vuonna toimia raja- ja tulli-infrastruktuurin kehittämiseksi: uusia rajanylityspaikkoja kehitetään Suoperässä ja Syväorossa, jo toimivien rajanylityspaikkojen infraa kehitetään.

Suoperän rajanylityspaikan rakentamista koskevien asiakirjojen laatimiseen käytettiin federaation budjetista 8,5 miljoonaa ruplaa. Joulukuussa 2004 vietiin päätökseen hakemiskilpailu, jonka seurauksena valittiin tämän tärkeän kohteen rakentaja. Sen edustaja allekirjoitti sopimuksen Venäjän federaalisen tullipalvelun kanssa ja rakennustyöt käynnistettiin vuoden 2005 ensimmäisen kvartaalin aikana. "

...ja kansa voi itse lukea lisää: http://www.gov.karelia.ru:8083/gov/Info/2004/eco_all04_f.html