Keskustelua vanhoillislestadiolaisuudesta

Uskonnolla tarkoitat ilmeisesti oppia?

Opeissa on selviä eroja joiden perusteella niitä ei voi pitää oppien osalta yhtenevinä. Kyseessä on luterilainen lahko minkä opetus ei ole Raamatun mukaista joten eikö se silloin ole luterilainen harhaoppi.

Se onko luterilainen oppi Raamatun mukaista siihen en ota kantaa vaikka minulla on siitä oma näkemys.

Lestadiolaisuus ei ole ainakaan Rakkauden evankeliumia sen verran lakihenkistä opetus on. Lestadiolaisuus tuomitsee ne jotka toisin uskoo, se ei ole rakkautta.

Samaa tekee myös luterilainen oppi, me tuomitsemme lukee tunnuskirjoissa muista opeista.

Siinä mielessä opit ovat yhteneviä, molemmat tuomitsevat.
Me kiellämme olisi eri asia, kuin tuomita. Kieltäminen olisi vastustamista mutta ei tuomitsemista, väärää voi vastustaa. Jumala tuomitsee.

Harhaopin voi kieltää olemassaoloon liittyen eli olla eri mieltä mutta voiko toisen opin tuomita. Onko ihmisellä perusteet tuomita toinen, toisen maailmankuvan perusteella?

Eli eikö voi tulkita asioita toisin ja toisen tahto pitää alistaa oman tahdon mukaiseksi tuomitsemalla toisen oppi. Se synnyttää vainon. Vai synnyttääkö?

Määritteleekö oppi sen miten pitää ajatella?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Uskonnolla tarkoitat ilmeisesti oppia?

Opeissa on selviä eroja joiden perusteella niitä ei voi pitää oppien osalta yhtenevinä. Kyseessä on luterilainen lahko minkä opetus ei ole Raamatun mukaista joten eikö se silloin ole luterilainen harhaoppi.

Se onko luterilainen oppi Raamatun mukaista siihen en ota kantaa vaikka minulla on siitä oma näkemys.

Lestadiolaisuus ei ole ainakaan Rakkauden evankeliumia sen verran lakihenkistä opetus on. Lestadiolaisuus tuomitsee ne jotka toisin uskoo, se ei ole rakkautta.

Samaa tekee myös luterilainen oppi, me tuomitsemme lukee tunnuskirjoissa muista opeista.

Siinä mielessä opit ovat yhteneviä, molemmat tuomitsevat.
Me kiellämme olisi eri asia, kuin tuomita. Kieltäminen olisi vastustamista mutta ei tuomitsemista, väärää voi vastustaa. Jumala tuomitsee.

Harhaopin voi kieltää olemassaoloon liittyen eli olla eri mieltä mutta voiko toisen opin tuomita. Onko ihmisellä perusteet tuomita toinen, toisen maailmankuvan perusteella?

Eli eikö voi tulkita asioita toisin ja toisen tahto pitää alistaa oman tahdon mukaiseksi tuomitsemalla toisen oppi. Se synnyttää vainon. Vai synnyttääkö?

Määritteleekö oppi sen miten pitää ajatella?

Tuo on epä-älyllisin ja merkittävin epäkohta vanhoillislestadiolaisuudessa, että kielletään muiden mahdollisuus olla uskossa, vaikka niille muille asia olisi selvästi tärkeä, näkyy ja se vaikuttaa heidän elämäänsä, valintoihinsa, ja puolustavat Raamattua ja kirkon pysymistä siinä. Raamatusta tulee osata erottaa asiat, joissa voi ja tulee odottaa yhteneväisyyttä ja ne, joissa on perustellummin eri näkemyksiä ja/tai jotka eivät ole pelastukseen liittyviä kysymyksiä.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaikessa ja samoissa määrin tekemisissä, mutta viallinen seurakuntaoppi johtaa helposti ylimielisyyteen ja vääränlaiseen eristäytymiseen muista.
Vanhoillislestadiolaisuuden sisällä on todellisuudessa poikkeaviakin käsityksiä asiasta, vaikka niitä ei tuotaisi kovin avoimesti esiin ja asiassa voi painottua se, että halutaan varjella sen itselle rakkaan liikkeen asemaa. Jos julistetaan että uskovia on eri kirkkokunnissa ja vapaat ovet eri seurakuntiin, siirtymä vanhoillislestadiolaisuudesta muualle voi helposti lisääntyä, etenkin jos liikkeessä nähdään vaatimuksia, jotka tuntuvat itselle vaikeilta, ja muissa paikoissa ei liity niihin asioihin samanlaista tiukkuutta.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Tuo on epä-älyllisin ja merkittävin epäkohta vanhoillislestadiolaisuudessa, että kielletään muiden mahdollisuus olla uskossa, vaikka niille muille asia olisi selvästi tärkeä, näkyy ja se vaikuttaa heidän elämäänsä, valintoihinsa, ja puolustavat Raamattua ja kirkon pysymistä siinä. Raamatusta tulee osata erottaa asiat, joissa voi ja tulee odottaa yhteneväisyyttä ja ne, joissa on perustellummin eri näkemyksiä ja/tai jotka eivät ole pelastukseen liittyviä kysymyksiä.
Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaikessa ja samoissa määrin tekemisissä, mutta viallinen seurakuntaoppi johtaa helposti ylimielisyyteen ja vääränlaiseen eristäytymiseen muista.
Vanhoillislestadiolaisuuden sisällä on todellisuudessa poikkeaviakin käsityksiä asiasta, vaikka niitä ei tuotaisi kovin avoimesti esiin ja asiassa voi painottua se, että halutaan varjella sen itselle rakkaan liikkeen asemaa. Jos julistetaan että uskovia on eri kirkkokunnissa ja vapaat ovet eri seurakuntiin, siirtymä vanhoillislestadiolaisuudesta muualle voi helposti lisääntyä, etenkin jos liikkeessä nähdään vaatimuksia, jotka tuntuvat itselle vaikeilta, ja muissa paikoissa ei liity niihin asioihin samanlaista tiukkuutta.

Miksi VL:t sitten eivät saa uskoa niin kuin uskovat, miksi heidän pitäisi siirtyä mihinkään? Pata kattilaa soimaa.

Vanhoillislestadiolaisuus ei tunnusta esim Tunnustuskirjoja kokonaan eikä usko, että kirkon pappien synninpäästöllä on mitään merkitystä.

Myös käsitys sakramenteista poikkeaa joiltain osin.

Luterilainen kirkko sietää vl-ihmisiä, koska haluaa kirkollisverorahat ja vl-liike näyttelee luterilaista.

Raamattu KUMOAA vanhoillislestadiolaisen käsityksen siitä, että vain he ovat Jumalan lapsia:
Ilm 7
"Tämän jälkeen näin SUUREN kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa "

Muutama tuhat lestadiolaista ei täytä tätä ennustusta.

Aitoluterilaisuutta oli kaksi ryhmää, samoin pietismiä ainakin kolmea. Niin kuin lestadiolaisuuttakin nykypäivänä monta. Kyllä se uskon siemen jostakin sieltä välistä aina löytyy. :)

Anonyymi00009 kirjoitti:

Aitoluterilaisuutta oli kaksi ryhmää, samoin pietismiä ainakin kolmea. Niin kuin lestadiolaisuuttakin nykypäivänä monta. Kyllä se uskon siemen jostakin sieltä välistä aina löytyy. :)

Niin, aina nämä liikkeet ovat kehittyneet ajan myötä ja on tullut myös opillisia eroavaisuuksia ja näin syntynyt uusi liike.

Minä olen tuntenut vanhoillislestadiolaisia henkilökohtaisesti ja he ovat pääsääntöisesti oikein mukavia ja työteliäitä ihmisiä.
Mutta jostain syystä he eivät halua puhua uskostaan Jeesukseen, vaan puhuvat vain SRK:n toiminnasta ja kuulumisesta Jumalan valtakuntaan.Se, miten he ovat päätyneet Jumalan valtakuntaan, jää aina mysteeriksi.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Minä olen tuntenut vanhoillislestadiolaisia henkilökohtaisesti ja he ovat pääsääntöisesti oikein mukavia ja työteliäitä ihmisiä.
Mutta jostain syystä he eivät halua puhua uskostaan Jeesukseen, vaan puhuvat vain SRK:n toiminnasta ja kuulumisesta Jumalan valtakuntaan.Se, miten he ovat päätyneet Jumalan valtakuntaan, jää aina mysteeriksi.

On kahdenlaisia vanhoillislestadiolaisia. Niitä jotka ovat tehneet parannuksen ja niitä jotka eivät ole. Jälkimmäiset yleensä "jättävät uskon", usein jonkin kulttuurillisen asian takia, mutta totuus on se että he eivät halua uskoa syntejään anteeksi.

Anonyymi00015 kirjoitti:

On kahdenlaisia vanhoillislestadiolaisia. Niitä jotka ovat tehneet parannuksen ja niitä jotka eivät ole. Jälkimmäiset yleensä "jättävät uskon", usein jonkin kulttuurillisen asian takia, mutta totuus on se että he eivät halua uskoa syntejään anteeksi.

Tuohan ei pidä paikkaansa:
"On kahdenlaisia vanhoillislestadiolaisia. Niitä jotka ovat tehneet parannuksen ja niitä jotka eivät ole. Jälkimmäiset yleensä "jättävät uskon",

Vanhoillislestadiolaisten parissa on SUURI JOUKKO ihmisiä, jotka ovat mukana vain ystävien, tuttavien tai kavereitten takia. Eivät he jätä SRK:ta, sillä heidän koko elämänsä pyörii vain näiden ympärillä.Syntien anteeksisaamisella ei ole heille mitään merkitystä.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Tuohan ei pidä paikkaansa:
"On kahdenlaisia vanhoillislestadiolaisia. Niitä jotka ovat tehneet parannuksen ja niitä jotka eivät ole. Jälkimmäiset yleensä "jättävät uskon",

Vanhoillislestadiolaisten parissa on SUURI JOUKKO ihmisiä, jotka ovat mukana vain ystävien, tuttavien tai kavereitten takia. Eivät he jätä SRK:ta, sillä heidän koko elämänsä pyörii vain näiden ympärillä.Syntien anteeksisaamisella ei ole heille mitään merkitystä.

"Eivät he jätä SRK:ta, sillä heidän koko elämänsä pyörii vain näiden ympärillä."

Kyllä vain, moni on sitoutunut juuri tuon vuoksi.