Liian ahneet firmat pitävät hinnat korkealla. Miksi mikään media ei haastattele heitä?
Ihme maa tämä suomi.
Ei uskalleta haastatella niitä, jotka hintoja kovina pitävät.
Ihme maa tämä suomi.
Ei uskalleta haastatella niitä, jotka hintoja kovina pitävät.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Bensiinin ja dieselin hinnan Suomessa määrittää vapaa markkinakilpailu, jossa polttoaineyhtiöt päättävät omat pumppuhintansa. Lopulliseen hintaan vaikuttavat kuitenkin useat eri tekijät ja toimijat:🛢️ Raakaöljyn maailmanmarkkinatRaakaöljy: Hinta noteerataan kansainvälisillä pörsseillä (kuten Brent).Jalosteet: Valmiiden polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat (Rotterdamin noteeraukset) ohjaavat sisäänostohintoja.Valuuttakurssi: Öljy kaupataan Yhdysvaltain dollareissa, joten euron ja dollarin suhde vaikuttaa.🏛️ Valta ja sääntely (Valtio)Verotus: Hallitus ja eduskunta päättävät polttoaineveroista, valmisteveroista ja arvonlisäverosta, jotka muodostavat ison osan hinnasta.Jakeluvelvoite: Laki velvoittaa sisällyttämään tietyn osuuden uusiutuvia polttoaineita, mikä nostaa tuotantokustannuksia.⛽ Jakeluketju ja kilpailuÖljy-yhtiöt ja kauppiaat: Yritykset (kuten Neste, St1, ABC) hinnoittelevat tuotteet omien kustannustensa ja katteidensa mukaan.Paikallinen kilpailu: Asemien välinen kilpailutilanne ja sijainti laskevat tai nostavat päivittäistä tolppahintaa.
Vastaus Purran selityksiin!
paljonko bensa ja diesel jakelufirmoille Suomessa maksaa ja paljonko heidän oma kate hintoihin Suomessa polttoaineiden tukkuhinnat ja jakeluyhtiöiden oma kate vaihtelevat jatkuvasti, mutta hinnan kokonaisrakenne pysyy periaatteeltaan samana. Syyskuussa 2026 Suomen pumppuhinnat ovat poikkeuksellisen korkealla: bensiini maksaa reilusti yli kaksi euroa ja diesel on noussut maailmanmarkkinahäiriöiden, Hormuzinsalmen konfliktin ja jakeluvelvoitteen vuoksi jopa 2,40–2,50 euroon litralta.Polttoaineiden hinnanmuodostus ja jakeluyhtiöiden (kuten Neste, St1 ja ABC) osuus jakautuvat seuraavasti:1. Paljonko bensa ja diesel maksavat jakelufirmoille? (Tukkuhinta)Jakeluyhtiöiden sisäänostohinta eli veroton tukkuhinta muodostuu raakaöljyn hinnasta, jalostuskustannuksista sekä lakisääteisistä uusiutuvien polttoaineiden komponenteista (jakeluvelvoite).Bensiinin (95 E10) veroton tukkuhinta: noin 0,75–0,85 €/litra.Dieselin veroton tukkuhinta: huomattavasti korkeampi, noin 1,15–1,25 €/litra. (Dieselin tukkuhintaa nostavat uusiutuvien komponenttien kallis hinta ja globaali jalostamopuluepävarmuus).2. Jakeluyhtiöiden oma kate (Jakelukate)Huoltoasemaketjujen ja jakelufirmojen oma kate eli jakelukate on erittäin pieni, yleensä vain 0,05–0,10 € (5–10 senttiä) per litra.Tästä katteesta yhtiöiden täytyy maksaa huoltoasemien ylläpito, kylmäasemien tekniikka, polttoaineiden kuljetukset jalostamoilta asemille sekä korttimaksujen komissiot.Polttoaineen myynti itsessään on matalakatteista volyymibisnestä. Tämän vuoksi huoltoasemaketjut tekevät varsinaisen tuloksensa usein myymälöiden, kahviloiden ja autopesujen puolella.Mihin loput rahat menevät? (Esimerkki hintarakenteesta)Suurin syy sille, miksi jakeluyhtiön maksama tukkuhinta ja kuluttajan maksama pumppuhinta eroavat niin rajusti toisistaan, on verotus. Suomessa noin 50–60 % polttoaineen hinnasta on kiinteää valmisteveroa (energiasisältö- ja hiilidioksidivero + huoltovarmuusmaksu) sekä arvonlisäveroa (25,5 %).Jos diesel maksaa pumpulla 2,45 €/l:Verot (Valmistevero + ALV): n. 1,15 €Tukkuhinta (Tuote ja sekoitekomponentit): n. 1,22 €Jakeluyhtiön kate ja logistiikka: n. 0,08 €Jos bensa (95 E10) maksaa pumpulla 2,05 €/l:Verot (Valmistevero + ALV): n. 1,17 €Tukkuhinta (Tuote ja sekoitekomponentit): n. 0,80 €Jakeluyhtiön kate ja logistiikka: n. 0,08 €
Ei mene läpi se, mitä Purra sanoi.
Mihin nuo verorahat tässä maassa oikein menevät, kun alijäämä on yli 14 miljardia euroa?
Kylä tässä maassa on jotain pahasti pielessä!
Tästä ei A studiossa puhuta!
Budjetti lukuina kertoo asian.
Suomessa alalla ei juuri ole kilpailua. Viimeinenkin kilpailu katosi Teboilin myötä.
Kyllä kannatti tuokin, on tämä maa yksi HÖLMÖLANDIA.
Mitä vähemmän ostamme öljytuotteita ulkomailta, sitä enemmän säästämme. Vaurastuisimmekin, jos vienti vetäisi. Ennen vanhaan viennin ja tuonnin suhteella oli suuri merkitys. Nykyään kaikki kulutus lasketaan BKT:nä voitoksi, koska voimme verottaa kulutusta alveina. Vanhaan ja toimivaan talouspolitiikkaan voi palata vain pakottamalla.