AI-yhteenveto Krimin sodassa (1853–1856) vastakkain olivat Venäjän keisarikunta ja laajempi liittokunta, johon kuuluivat Osmanien valtakunta, Ranska, Iso-Britannia sekä Sardinian kuningaskunta. Sota vaati kaikkiaan noin 600 000–700 000 ihmishenkeä. Erityisen tunnusomaista sodan uhreille oli se, että valtaosa sotilaista kuoli kulkututeihin ja sairauksiin (kuten koleraan, lavantautiin ja ripuliin) eikä varsinaisissa taisteluissa.Sodan osapuolet ja uhrit maittainUhrien kokonaismäärät vaihtelevat jonkin verran eri lähteissä, mutta yleisimmin käytetyt arviot kuolleista jakautuvat osapuolten kesken seuraavasti:OsapuoliKokonaiskuolleisuusTaisteluissa kaatuneetSairauksiin kuolleetVenäjän. 450 000n. 73 000n. 377 000Ranskan. 95 600n. 20 200n. 75 400Osmanien valtakunta (Turkki)n. 45 400n. 20 900n. 24 500Iso-Britannian. 22 200n. 4 600n. 17 600Sardinian kuningaskuntan. 2 20028n. 2 140Uhrien erityispiirteetSairauksien ylivalta: Huono hygienia ja puutteellinen huolto aiheuttivat sen, että liittoutuneiden sotilaista noin neljä viidestä ja Venäjän sotilaista viisi kuudesta kuoli muista kuin taisteluvammoista. Tämä johti myöhemmin merkittäviin uudistuksiin kenttälääkinnässä ja sairaanhoidossa, joissa vaikuttivat muun muassa Florence Nightingale.Suomalaiset uhrit: Koska Suomi oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa, sota ulottui myös Suomen rannikoille (niin sanottu Oolannin sota). Suomalaisia sotilaita taisteli Venäjän joukoissa, ja satoja suomalaisia kuoli paitsi taisteluissa (kuten Bomarsundin ja Viaporin pommituksissa) myös sotavankeudessa ja Ahvenanmaalla raivonneissa kulotaudeissa.
KRIMIN SOTAA EI VOITTANUT KUKAAN
Anonyymi-ap
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.