AI-yhteenveto
Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana jonkin mielenterveyden häiriön. Laajan rekisteritutkimuksen mukaan elämänsä aikana mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin saa arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä.
Mielenterveysperusteiset palvelutapahtumat ja hoidon tarve ovat olleet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan tasaisessa kasvussa.
Keskeiset tilastot ja yleisyys
• Vuosittainen esiintyvyys: Noin 20–25 % aikuisista sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä vuosittain.
• Yleisimmät häiriöt: Mielenterveystalon mukaan ahdistuneisuushäiriöt ja erilaiset mielialahäiriöt (kuten masennus) ovat väestössä kaikkein yleisimpiä. Masennusta sairastaa ajankohtaisesti noin 6 % väestöstä.
• Lapset ja nuoret: Noin 15–25 % lapsista ja nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Alakouluikäisillä pojilla korostuvat neurokehitykselliset häiriöt; vuonna 2024 noin 13 %:lla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. Nuorilla tytöillä taas erityisesti ahdistusoireilu ja masennusoireilu ovat lisääntyneet.
Vaikutukset työkykyyn ja yhteiskuntaan
• Työkyvyttömyys: Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Suomessa. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä 55 % myönnetään mielenterveysperustein.
• Sairauspoissaolot: Kelan tilastojen mukaan yli 100 000 suomalaista on vuosittain pitkällä sairauspoissaololla mielenterveysongelmien vuoksi. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat poissaolot ovat olleet kasvussa alle 35-vuotiailla.
• Taloudelliset kustannukset: Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat MIELI ry:n mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa.
Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana jonkin mielenterveyden häiriön. Laajan rekisteritutkimuksen mukaan elämänsä aikana mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin saa arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä.
Mielenterveysperusteiset palvelutapahtumat ja hoidon tarve ovat olleet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan tasaisessa kasvussa.
Keskeiset tilastot ja yleisyys
• Vuosittainen esiintyvyys: Noin 20–25 % aikuisista sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä vuosittain.
• Yleisimmät häiriöt: Mielenterveystalon mukaan ahdistuneisuushäiriöt ja erilaiset mielialahäiriöt (kuten masennus) ovat väestössä kaikkein yleisimpiä. Masennusta sairastaa ajankohtaisesti noin 6 % väestöstä.
• Lapset ja nuoret: Noin 15–25 % lapsista ja nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Alakouluikäisillä pojilla korostuvat neurokehitykselliset häiriöt; vuonna 2024 noin 13 %:lla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. Nuorilla tytöillä taas erityisesti ahdistusoireilu ja masennusoireilu ovat lisääntyneet.
Vaikutukset työkykyyn ja yhteiskuntaan
• Työkyvyttömyys: Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Suomessa. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä 55 % myönnetään mielenterveysperustein.
• Sairauspoissaolot: Kelan tilastojen mukaan yli 100 000 suomalaista on vuosittain pitkällä sairauspoissaololla mielenterveysongelmien vuoksi. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat poissaolot ovat olleet kasvussa alle 35-vuotiailla.
• Taloudelliset kustannukset: Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat MIELI ry:n mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.