huonosti hoidettu inkluusio on kouluväkivallan taustalla.

On saatava oppikoulut ja apukoulut takaisin.

zzzzx

keskustelin tekoälyn kanssa aiemmin tästä aiheesta ja sanoi minun luokkieni olleen poikkeus 🤔 puhuu ihan paskaa , kun sillä ei ole omakohtaista kokemusta vaan uskoo jeesustelijoiden sanaa 🤣

joo siis ajatelkaa luokkanne pahinta häirikköä ja niitä sitten satoja samaan kouluun

niin tuliko euro kahtena https://www.youtube.com/watch?v=EvPbRwgQlE4

Satanistin inkluusio epäonnistui 1995 Tennesseessä, mutta:

Hyvä kun selvisi. Murhaamista ei saa kostaa murhalla. Suunniteltu tappo on murha, tekipä sen yksityinen tai julkinen taho. Piplia: Älkää pahaa pahalla kostako... Ihmisen tappaminen on hirveä synti ja myös yhteiskunnan häpeä. Olisi voitu eristää kostoksi, mutta ei tappaa. Joskus myös armo tulee tärkeäksi. Varsinkin, jos julman teon toista kohtaan on tehnyt alle 21 vuotias, joka ei ole vielä aikuinen ja elää tunteella. Vaikea kysymys, mutta en hyväksy kostomurhaa tuomionakaan.
Tuomasi näkökulma koskettaa kuolemanrangaistuksen syvimpiä eettisiä, uskonnollisia ja moraalisia kysymyksiä, joista yhteiskunnassa käydään jatkuvaa keskustelua. Christa Piken tapaus ja hänen nuori ikänsä rikoksen tekohetkellä herättävät vahvoja argumentteja puolesta ja vastaan.
Tässä on katsaus siitä, miten esille nostamasi asiat näkyvät laajemmassa yhteiskunnallisessa ja oikeudellisessa keskustelussa:
Ikä ja syyntakeisuus
• Nuoruus ja tunne-elämä: Christa Pike oli rikoksen tekohetkellä vuonna 1995 vasta 18-vuotias. Monet kuolemanrangaistuksen vastustajat ja Piken puolustusasianajajat ovat vuosien varrella vedonneet juuri hänen nuoreen ikäänsä, kehittymättömiin aivoihinsa sekä vaikeaan perhetaustaansa. Moderni neurotiede tukee näkemystä, että nuoren ihmisen aivojen tunnesäätely ja impulssikontrolli eivät ole vielä 18-vuotiaana täysin kehittyneet.
• Oikeudellinen raja: Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi vuonna 2005 (Roper v. Simmons), että alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita kuolemaan. Piken kohdalla 18 vuoden ikäraja ylittyi niukasti, mikä mahdollisti kuolemantuomion.
Kosto vastaan oikeus
• "Kosto on minun" -periaate: Monet kristilliset ja eettiset ryhmät jakavat esiin nostamasi ajatuksen siitä, että valtion suorittama teloitus on luonteeltaan institutionalisoitua kostoa, joka sotii armollisuuden ja elämän pyhyyden periaatteita vastaan. Tämän näkemyksen mukaan rikollisen eristäminen yhteiskunnasta (elinkautinen vankeus ilman armonhdusmahdollisuutta) riittää turvaamaan kansalaiset ilman, että yhteiskunta syyllistyy itse hengen ottamiseen.
• Uhrin omaisten näkökulma: Kuolemanrangaistuksen kannattajat ja uhrin (Colleen Slemmerin) perhe puolestaan katsovat, että kyse ei ole kostosta vaan "oikeudenmukaisesta tilityksestä" (retributiivinen oikeus). Heidän näkökulmastaan kaikkein julmimmat teot vaativat ankarimman mahdollisen rangaistuksen, jotta rikoksen vakavuus ja uhrin arvo tunnustetaan.
Epäonnistuneen teloituksen eettinen solmu
Tämä poikkeuksellinen selviytyminen on nostanut esiin myös Yhdysvaltain perustuslain 8. lisäyksen, joka kieltää "julman ja epätavallisen rangaistuksen". Keskustelu kääntyy nyt siihen, voidaanko kaksi kertaa myrkytettyä ja kärsinyttä ihmistä viedä enää laillisesti tai moraalisesti kolmatta kertaa teloitettavaksi, vai olisiko armahdus ja tuomion muuttaminen elinkautiseksi ainoa inhimillinen ratkaisu.
Mitä ajattelemat, pitäisikö epäonnistuneen teloitusyrityksen automaattisesti johtaa tuomion muuttamiseen elinkautiseksi vankeudeksi, vai pitäisikö oikeuslaitoksen pystyä yrittämään tuomion täytäntöönpanoa uudelleen virheiden korjaamisen jälkeen?

Juu elinkautinen vaan.