AI-yhteenveto
Sanna Marinin hallituksen toteuttama sote-uudistus on Suomen historian suurimpia hallinnollisia uudistuksia, ja sen kokonaiskustannukset sekä rahoitus ovat jatkuvan poliittisen ja taloudellisen keskustelun kohteena.
Uudistuksen hinta ja taloudelliset vaikutukset jakautuvat seuraaviin pääkohtiin:
1. Valtion sote-rahoituksen kokonaispotti
Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa suoraan budjetistaan:
• Vuonna 2024 hyvinvointialueiden nettokäyttökustannukset olivat 24,6 miljardia euroa.
• Vuonna 2026 sote- ja pelastustoimen rahoitus on noussut jo noin 27,1 miljardiin euroon. Tämä vastaa noin kolmasosaa koko valtion vuotuisesta talousarviosta.
2. Syntyneet lisäkustannukset ja arviot
Vaikka uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin alun perin kustannusten kasvun hillitseminen, lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä se on lisännyt julkisia menoja:
• Uudistuksen suorat lisäkustannukset: Valtiovarainministeriö arvioi alun perin sote-uudistuksen aiheuttavan yli 3,1 miljardin euron lisäkustannukset vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointiala HALI ry:n arvioiden mukaan lasku voi nousta muutoskustannusten vuoksi jopa 4,35 miljardiin euroon.
• Alkuvaiheen alijäämät: Jo ensimmäisten toimintavuosien aikana hyvinvointialueet ajautuivat satojen miljoonien eurojen alijäämiin muun muassa palkkaharmonisaation (palkkojen yhtenäistäminen samalla alueella), vuokratyövoiman käytön ja tietojärjestelmäkulujen vuoksi.
3. Miksi hinta kasvaa?
Rahoitustarpeen kasvuun vaikuttavat sote-uudistuksen rakenteiden lisäksi Suomen väestön nopea ikääntyminen (palvelutarpeen kasvu on noin 250 miljoonaa euroa vuodessa) sekä yleinen inflaatio. Alkuperäinen rahoitusmalli on nähty julkisessa keskustelussa myös haastavana, sillä se on velvoittanut valtion korvaamaan alueiden toteutuneita lisäkustannuksia jälkikäteen (ns. jälkikäteistarkistus, joka oli vuonna 2026 noin 1,3 miljardia euroa).
Tämän hetkinen istuva hallitus pyrkiikin tekemään sote-järjestelmään huomattavia säästöjä ja rahoitusmallin muutoksia, jotta sote-menojen kasvu saataisiin taltutettua.
Sanna Marinin hallituksen toteuttama sote-uudistus on Suomen historian suurimpia hallinnollisia uudistuksia, ja sen kokonaiskustannukset sekä rahoitus ovat jatkuvan poliittisen ja taloudellisen keskustelun kohteena.
Uudistuksen hinta ja taloudelliset vaikutukset jakautuvat seuraaviin pääkohtiin:
1. Valtion sote-rahoituksen kokonaispotti
Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa suoraan budjetistaan:
• Vuonna 2024 hyvinvointialueiden nettokäyttökustannukset olivat 24,6 miljardia euroa.
• Vuonna 2026 sote- ja pelastustoimen rahoitus on noussut jo noin 27,1 miljardiin euroon. Tämä vastaa noin kolmasosaa koko valtion vuotuisesta talousarviosta.
2. Syntyneet lisäkustannukset ja arviot
Vaikka uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin alun perin kustannusten kasvun hillitseminen, lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä se on lisännyt julkisia menoja:
• Uudistuksen suorat lisäkustannukset: Valtiovarainministeriö arvioi alun perin sote-uudistuksen aiheuttavan yli 3,1 miljardin euron lisäkustannukset vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointiala HALI ry:n arvioiden mukaan lasku voi nousta muutoskustannusten vuoksi jopa 4,35 miljardiin euroon.
• Alkuvaiheen alijäämät: Jo ensimmäisten toimintavuosien aikana hyvinvointialueet ajautuivat satojen miljoonien eurojen alijäämiin muun muassa palkkaharmonisaation (palkkojen yhtenäistäminen samalla alueella), vuokratyövoiman käytön ja tietojärjestelmäkulujen vuoksi.
3. Miksi hinta kasvaa?
Rahoitustarpeen kasvuun vaikuttavat sote-uudistuksen rakenteiden lisäksi Suomen väestön nopea ikääntyminen (palvelutarpeen kasvu on noin 250 miljoonaa euroa vuodessa) sekä yleinen inflaatio. Alkuperäinen rahoitusmalli on nähty julkisessa keskustelussa myös haastavana, sillä se on velvoittanut valtion korvaamaan alueiden toteutuneita lisäkustannuksia jälkikäteen (ns. jälkikäteistarkistus, joka oli vuonna 2026 noin 1,3 miljardia euroa).
Tämän hetkinen istuva hallitus pyrkiikin tekemään sote-järjestelmään huomattavia säästöjä ja rahoitusmallin muutoksia, jotta sote-menojen kasvu saataisiin taltutettua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.