AI-yhteenveto
Vuosi 1733 oli merkittävä vuosi Suomen ja maailman historiassa.
Keskeisiä tapahtumia vuonna 1733
• Juopumusasetus: Suomessa ja Ruotsissa annettiin vuonna 1733 tiukka juopumusasetus, josta katsotaan alkaneeksi suomalainen kieltolakimentaliteetti. Silmin havaittu juopumus muuttui virallisesti rangaistavaksi.
• Ensimmäinen suomalaista kansanuskoa käsittelevä väitöskirja: Ensimmäinen suomalaista kansanuskoa käsittelevä latinankielinen väitöskirja julkaistiin vuonna 1733.
• Keksintöjä ja historiaa maailmalla:
• John Kay esitteli lentävän sukkulan (flying shuttle) tekstiiliteollisuudessa toukokuussa 1733.
• Georgiaan perustettiin Savannahin siirtokunta helmikuussa 1733.
• Puolan perimyssota syttyi saman vuoden lokakuussa, kun August III valittiin Puolan kuninkaaksi.
Haluatko tietää enemmän vuodesta 1733 joltakin tietyltä alueelta (kuten Suomen paikallishistoria tai maailmanpolitiikka)?
Vuosi 1733 oli merkittävä vuosi Suomen ja maailman historiassa.
Keskeisiä tapahtumia vuonna 1733
• Juopumusasetus: Suomessa ja Ruotsissa annettiin vuonna 1733 tiukka juopumusasetus, josta katsotaan alkaneeksi suomalainen kieltolakimentaliteetti. Silmin havaittu juopumus muuttui virallisesti rangaistavaksi.
• Ensimmäinen suomalaista kansanuskoa käsittelevä väitöskirja: Ensimmäinen suomalaista kansanuskoa käsittelevä latinankielinen väitöskirja julkaistiin vuonna 1733.
• Keksintöjä ja historiaa maailmalla:
• John Kay esitteli lentävän sukkulan (flying shuttle) tekstiiliteollisuudessa toukokuussa 1733.
• Georgiaan perustettiin Savannahin siirtokunta helmikuussa 1733.
• Puolan perimyssota syttyi saman vuoden lokakuussa, kun August III valittiin Puolan kuninkaaksi.
Haluatko tietää enemmän vuodesta 1733 joltakin tietyltä alueelta (kuten Suomen paikallishistoria tai maailmanpolitiikka)?
Vastaukset 1
Vanhimmat
AI-yhteenveto
Suomi on käynyt historiansa aikana useita sotia Ruotsin vallan aikana, Venäjän osana sekä itsenäisenävaltiona.
Keskeisimmät itsenäisyyden ajan sodat (1900-luku)
• Sisällissota (1918): Punaisen työväen ja valkoisten välinen sota Suomen sisällä (tamminikuu–toukokuu 1918).
• Talvisota (1939–1940): Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen 30.11.1939, joka päättyi Moskovan rauhaan maaliskuussa 1940.
• Jatkosota (1941–1944): Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota, jossa Suomi taisteli Saksan rinnalla kesäkuusta 1944 syyskuun 1944 välirauhaan asti.
• Lapin sota (1944–1945): Suomen sota entistä aseveljeään Saksaa vastaan Moskovan välirauhan ehdot täyttämiseksi, päättyi huhtikuussa 1945.
• Kansainväliset kriisit ja operaatiot (esim. Afganistan 2002–2021): Suomalaisosallistuminen kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin.
Merkitseviä sotia Ruotsin vallan ajalta (ennen vuotta 1809)
• Vanha viha (1495–1497) – Ruotsin ja Venäjän välinen sota.
• Suuri Venäjän sota (1555–1557).
• Pitkäviha (1570–1595).
• Nuijasota (1596–1597) – Talonpoikaiskapina Ruotsin valtaa vastaan.
• Inkerin sota (1610–1617).
• Suuri Pohjan sota / Isoviha (1700–1721) – Venäjän miehitysaika Suomessa.
• Suomen sota (1808–1809) – Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jonka seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa suuriruhtinaskuntana.
Voit lukea aiheesta lisää esimerkiksi Wikipediasta sivulta Luettelo Suomen historian sodista tai tutustua tarkemmin sotahistoriaan Suomen sotahistoria -artikkelin kautta.