AI-yhteenveto
Suomen valtionvelkaa ei ole pääosin maksettu takaisin vuosina 2000–2025, vaan velan kokonaismäärä on lähes kolminkertaistunut. Vuosituhannen alussa valtionvelka oli noin 63,4 miljardia euroa, kun taas vuoden 2025 lopussa se nousi 187,7 miljardiin euroon.
Vaikka velka on pitkällä aikavälillä kasvanut, Suomi on lyhentänyt tai maksanut velkaansa nettomääräisesti pois kahtena ajanjaksona:
1. Vuosina 2000–2001 (IT-kuplan ja vahvan talouskasvun aikana velka laski noin 61,8 miljardiin euroon).
2. Vuosina 2006–2008 (ennen finanssikriisiä, jolloin saavutettiin 2000-luvun alin velkasuhde BKT:hen nähden).
Tämän jälkeen valtionvelka on kasvanut jatkuvasti erilaisten talouskriisien (finanssikriisi 2008, koronapandemia 2020) ja rakenteellisen alijäämän seurauksena. Vuonna 2026 velka ylitti jo historiallisen 200 miljardin euron rajan.
Alla oleva taulukko havainnollistaa valtionvelkan kehitystä ja nimellistä kasvua valituilta vuosilta:
Vuosi Valtionvelka (miljardia €) Velkaosuus BKT:sta (%) Kehityksen suunta
2000 63,4 46,6 % Velkaa maksettiin pois
2008 ~54–60 ~31 % (alin taso) Velkaa maksettiin pois
2016 98,7 ~47 % Finanssikriisin jälkeinen kasvu
2020 124,8 ~53 % Koronakriisin aiheuttama hyppäys (+18,5 mrd €)
2025 187,7 66,7 % Jatkuva voimakas velkaantuminen
Valtio rahoittaa vanhojen lainojen erääntymiset ottamalla tilalle uutta lainaa (jälleenrahoitus). Velan varsinaista takaisinmaksua eli nettovelan vähentämistä ei voida tehdä niin kauan, kun valtion budjetti on alijäämäinen.
Suomen valtionvelkaa ei ole pääosin maksettu takaisin vuosina 2000–2025, vaan velan kokonaismäärä on lähes kolminkertaistunut. Vuosituhannen alussa valtionvelka oli noin 63,4 miljardia euroa, kun taas vuoden 2025 lopussa se nousi 187,7 miljardiin euroon.
Vaikka velka on pitkällä aikavälillä kasvanut, Suomi on lyhentänyt tai maksanut velkaansa nettomääräisesti pois kahtena ajanjaksona:
1. Vuosina 2000–2001 (IT-kuplan ja vahvan talouskasvun aikana velka laski noin 61,8 miljardiin euroon).
2. Vuosina 2006–2008 (ennen finanssikriisiä, jolloin saavutettiin 2000-luvun alin velkasuhde BKT:hen nähden).
Tämän jälkeen valtionvelka on kasvanut jatkuvasti erilaisten talouskriisien (finanssikriisi 2008, koronapandemia 2020) ja rakenteellisen alijäämän seurauksena. Vuonna 2026 velka ylitti jo historiallisen 200 miljardin euron rajan.
Alla oleva taulukko havainnollistaa valtionvelkan kehitystä ja nimellistä kasvua valituilta vuosilta:
Vuosi Valtionvelka (miljardia €) Velkaosuus BKT:sta (%) Kehityksen suunta
2000 63,4 46,6 % Velkaa maksettiin pois
2008 ~54–60 ~31 % (alin taso) Velkaa maksettiin pois
2016 98,7 ~47 % Finanssikriisin jälkeinen kasvu
2020 124,8 ~53 % Koronakriisin aiheuttama hyppäys (+18,5 mrd €)
2025 187,7 66,7 % Jatkuva voimakas velkaantuminen
Valtio rahoittaa vanhojen lainojen erääntymiset ottamalla tilalle uutta lainaa (jälleenrahoitus). Velan varsinaista takaisinmaksua eli nettovelan vähentämistä ei voida tehdä niin kauan, kun valtion budjetti on alijäämäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tässä esimerkit tehokkuudesta ja tehottomuudesta kansantaloudessa !
Pieni vertailu !
Suomi ja Yhdysvallat
1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 33%
2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 209000 USD, Yhdysvallat 696000 USD
3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta
4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%
5. Keskuspankin kultavaranto
Suomi 44 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia
6. Nobel palkinnot
Suomi 5kpl, Yhdysvallat 428kpl
Kts erityisesti kohdat 1-3. Niistä näkyvät, että Suomen talous on lamaantunut !?
Meillähän on nyt valtiovarainministerinä perussuomalainen Riikka Purra, joka sössii kaikki. Lokakuussa 2023 Purra muutti Marinin hallituksen ottamat nolla- ja miinuskorkoiset lainst vaihtuvakorkoisiksi. Lainakorot nousivat 800 miljoonasta miljardeihin.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/valtiovarainministerion-tunarit/
Voihan niitä verorahoja tuhlata noinkin kun on valtaa. Valtion velka on nyt 201,5 miljardia ja Purra leipoi uudessa budjetissa siihen 12 miljardia lisää. Häneen eivät vaalilupauksista huolimatta päde mitkään velkaruuvit.
Lisään vielä, että suomalaisilta peritään erikseen sairasvakuutusmaksu. Kyllä siihen pitäisi saada jotain vastinettakin niinkuin muissakin vakuutuksissa.
Asiaa kirjoitat.
1. Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot suhteessa BKT:hen !? Luku on 57-58% !? (maailman korkein luku) ?
Tanskan luku on 47%
2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 209000 USD, Tanska 523000 USD
3. Julkinen velka ja sen tausta
Suomi 260 miljardia Euroa joka on peräisin 90% ulkomailta !?
Tanska 115 miljardia Euroa joka on peräisin 94% kotimaasta !
Onnea Tanskan suuntaan !