Nämä rahat meni jonkun sotakassaan (ei suomen)

Valtionvelan kehityksen päävaiheet (2000–2025)

• 2000–2008: Velan lyhentäminen ja talouskasvu
Vuosituhannen alussa Suomen talous kasvoi voimakkaasti erityisesti teknologiateollisuuden vetämänä. Valtionvelka laski vuoden 2000 noin 63,4 miljardista eurosta (46,6 % BKT:sta) aina vuoden 2008 alimpaan tasoonsa, jolloin julkinen velka kävi alimmillaan noin 30,7 prosentissa BKT:sta.
• 2009–2019: Finanssikriisi ja rakenteellinen alijäämä
Vuoden 2008 globaali finanssikriisi iski Suomen vientivetoiseen talouteen raskaasti. Valtion budjetti kääntyi pysyvästi alijäämäiseksi, ja velka lähes kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa nousten noin 106 miljardiin euroon vuoteen 2019 mennessä.
• 2020–2025: Koronakriisi, geopolitiikka ja korkojen nousu
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia aiheutti historiallisen suuren 18,5 miljardin euron hyppäyksen velkakannassa yhden vuoden aikana. Tämän jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi, kiihtynyt inflaatio ja kohonnut korkotaso pitivät valtion nettolainanoton korkeana. Vuonna 2025 uutta nettolainaa otettiin 17,8 miljardia euroa.
3<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

2009 lyötiin ensimmäinen naula suomen arkkuun.

Äänestä

Hyvä, kun joku muu taistelee meidän puolesta. Raha on vain rahaa, mutta taistelussa voi mennä henki.

Äänestä
  • Jos joudummen brutaalin hyökkäyksen uhriksi, niin kiitollisina otamme vastaan kaiken mahdollisen avun.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Valtionvelan kehityksen päävaiheet (2000–2025)

• 2000–2008: Velan lyhentäminen ja talouskasvu
Vuosituhannen alussa Suomen talous kasvoi voimakkaasti erityisesti teknologiateollisuuden vetämänä. Valtionvelka laski vuoden 2000 noin 63,4 miljardista eurosta (46,6 % BKT:sta) aina vuoden 2008 alimpaan tasoonsa, jolloin julkinen velka kävi alimmillaan noin 30,7 prosentissa BKT:sta.
• 2009–2019: Finanssikriisi ja rakenteellinen alijäämä
Vuoden 2008 globaali finanssikriisi iski Suomen vientivetoiseen talouteen raskaasti. Valtion budjetti kääntyi pysyvästi alijäämäiseksi, ja velka lähes kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa nousten noin 106 miljardiin euroon vuoteen 2019 mennessä.
• 2020–2025: Koronakriisi, geopolitiikka ja korkojen nousu
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia aiheutti historiallisen suuren 18,5 miljardin euron hyppäyksen velkakannassa yhden vuoden aikana. Tämän jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi, kiihtynyt inflaatio ja kohonnut korkotaso pitivät valtion nettolainanoton korkeana. Vuonna 2025 uutta nettolainaa otettiin 17,8 miljardia euroa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu