Näin näyn, jossa pilvet olivat matalalla. Yhtäkkiä pilviverho rakoili ja maahan lankesi taivaalta valo. Sellaista ylimaallista kirkkautta. Siihen sekoittui myöskin keltaista valoa. Valo tempasi ihmiset ylös. He leijailivat ilmassa ja kun valo kosketti ihmisiä, ympäröi heidät ja kulki heidän lävitseen ja he paranivat sairauksistaan ja vaivoistaan. Kuulin myös kaunista musiikkia, harmonista, jossa toistui sama meditatiivinen sävel. Tuli turvallinen olo. Se oli niin kaunista ja samalla lohdullista. Mietin Raamattua. Sitä, miten kaikki saa alkunsa lopulta valosta. Tuli myös tunne siitä, että tämä kaikki oli minulle tuttua ennestään.
Taivaallinen valo
Anonyymi-ap
114186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 114
Vanhimmat
Tämä on seurakuknnan ylösotto ja siihen pääsevät ne jotka ovat uudestisyntyneet ja Jeesus asuu heidän stdämmissään.
Täsä taahtuu, jos pyytää Jeesusta tulemaan sydämmeen ja todistaa siitä sitten jollekin.
Raamattu sanoo, että sydämmen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
Tässä opetusta tuosta tapahtumasta, mitä se on. https://www.youtube.com/watch?v=VRr7UJXpPWg
Unet nyt ovat vain unet! Kaikki ei ole "profetioita".
Vastaavanlaisia AP kuvauksia löytyy Raamatusta, Koraanista ja monien muiden uskontojen perinteistä. Erityisen kiinnostavaa on, että valo, taivaalta laskeutuminen, ihmisten muuttuminen, parantuminen ja kokemus jumalallisesta rauhasta esiintyvät eri uskonnoissa, vaikka niiden merkitykset vaihtelevat. Se kaikki on eri uskonnoissa, ei vain kristinuskossa.
Jos AP on kristitty, totta kai hän näkee unia oman uskonno mukaan!
Raamattu: ihmiset temmataan pilviin.
Koraani: jumalallinen valo ja maailman muuttuminen.
Koraanissa on useita samankaltaisia teemoja:
Suura 24:35 – Valon jae. Jumalaa kuvataan taivaiden ja maan valoksi. Jakeessa esiintyy vertauskuvallinen kuvaus valosta, lampusta ja loistavasta tähdestä.
Suura 39:68. Pasuunaan puhaltaminen liittyy kuolemaan ja myöhempään ylösnousemiseen.
Suura 81:1–14. Maailmanjärjestyksen mullistuminen kuvataan tuomiopäivän yhteydessä.
Koraanissa ei kuitenkaan kuvata näissä kohdissa täsmälleen samaa tapahtumaa, jossa taivaalta laskeutuva valo nostaa ihmiset ilmaan, kulkee heidän kehonsa läpi ja parantaa heidän sairautensa.
Islamissa on myös käsityksiä paratiisista, jumalallisesta armosta ja tulevasta ylösnousemuksesta, mutta kristillinen seurakunnan ylöstotto ei ole sama oppi kuin islamilainen ylösnousemus.
Buddhalaisuus: ehkä yllättävän läheinen vertailukohta
Erityisesti mahayana-buddhalaisuuden Puhtaan maan perinteessä on kuvauksia, jotka muistuttavat joiltakin yksityiskohdiltaan ensimmäisen kirjoittajan näkyä.
Amitabha-Buddhaan liittyy ääretön valo, joka valaisee maailmoja ja symboloi myötätuntoa sekä viisautta.
Sukhavatin eli Autuuden maan kuvauksissa esiintyy loistava, kaunis ympäristö ja taivaallinen musiikki.
Perinteessä uskotaan, että Amitabha-Buddhaan turvautuvat voivat syntyä uudelleen hänen puhtaaseen maahansa.
Buddhalaisuus:: tässä on huomionarvoinen yhtäläisyys: valo, musiikki, turvallisuus ja siirtyminen kärsimyksen ulkopuoliseen todellisuuteen esiintyvät samassa uskonnollisessa perinteessä.
Ero on siinä, ettei tämä ole kristillinen ylöstotto eikä kuvaus siitä, että valo parantaisi kaikki ihmiset koskettaessaan heitä.
Ovatko nämä samankaltaisuudet osoitus yhteisestä hengellisestä todellisuudesta, ihmisten samankaltaisista kokemuksista vai siitä, että eri kulttuurit ovat käyttäneet valoa ja taivasta kuvaamaan vaikeasti sanoitettavia asioita? Pelkät rinnakkaisuudet eivät ratkaise sitä.
Lisäksi eri uskontojen kertomukset ihmisistä, jotka kokevat kuolemanrajakokemuksessa kulkevansa kohti voimakasta valoa, tuntevansa rajatonta rakkautta tai kokevansa parantumista. Niissä on joitakin samoja piirteitä kuin tässä näyssä, vaikka ne eivät itsessään todista yliluonnollista selitystä.
Sama kuolemanrajakokemukisssa.
Muinainen Egypti: ehkä kaikkein kiinnostavin vertailukohta
Muinaisessa Egyptissä oli jo tuhansia vuosia ennen kristinuskoa uskonnollisia tekstejä, joissa kuvataan kuoleman jälkeistä elämää, taivaaseen nousemista ja uudelleen eloon heräämistä.
Pyramiditekstit ovat erityisen merkittäviä. Niitä kirjoitettiin kuninkaiden pyramideihin jo noin 2400-luvulla eaa.
Egyptiläisessä esiintyi myös:
Ra, auringonjumala, jonka valo ja päivittäinen matka taivaalla liittyivät elämään ja maailman jatkuvuuteen.
Osiris, kuolemaan ja uudelleen eloon heräämiseen liittyvä jumala.
Kuolleen muuttuminen ja uudistuminen, jossa vainaja saattoi uskonnollisten tekstien mukaan saada uuden olemassaolon jumalallisessa maailmassa.
Tässä on yhteys näkyyn, jossa taivaallinen valo ja ihmisten nouseminen irti maanpinnasta liittyvät toisiinsa. Egyptiläisissä teksteissä kyse ei kuitenkaan ole täsmälleen samanlaisesta kaikkia ihmisiä koskevasta ylöstotosta kuin joissakin kristillisissä tulkinnoissa.
Egypti.
Tässä on yhteys näkyyn, jossa taivaallinen valo ja ihmisten nouseminen irti maanpinnasta liittyvät toisiinsa.
Zarathustralaisuus: koko maailman parantuminen
Zarathustralaisuus eli zarathustralainen uskonto on erityisen kiinnostava, koska siinä ei puhuta vain yksittäisen ihmisen pelastumisesta vaan koko maailman lopullisesta uudistumisesta.
Uskonnon lopullista uudistumista kutsutaan nimellä frashokereti. Oxford University Pressin julkaisemassa tutkimuksessa kuvataan, miten kuolleet nousevat kuolleista, maailma palautuu rauhan ja täydellisyyden tilaan ja paha kukistuu lopullisesti.
Tässä on vahva temaattinen yhtäläisyys näyn kanssa: kärsimys ei jatku loputtomasti, vaan maailma muuttuu lopulta paremmaksi ja eheäksi.
Zarathustralaisuus ei kuitenkaan kuvaa tätä samalla tavalla kuin näky, jossa kultainen valo koskettaa yksittäisiä ihmisiä ja parantaa heidät.
Muinainen Mesopotamia: jumalalliset unet ja näyt
Sumerilaisten, babylonialaisten ja assyrialaisten uskonnossa unet saattoivat välittää jumalien viestejä. Unia tulkittiin ennusmerkkeinä, ja tunnettiin erilaisia viestinomaisia ja vertauskuvallisia unia.
Ihmisten nouseminen taivaaseen Egyptin Pyramiditekstit
Taivaallinen valo. Koraanin suura 24:35
Valo, kauneus ja taivaallinen musiikki. Buddhalainen Puhtaan maan perinne
Kuolleiden ylösnousemus ja maailman uudistuminen. Zarathustralaisuus
Minusta kiinnostavin havainto on, että ajatus tavallisen ihmiselämän ylittävästä, valoisasta ja parantavasta todellisuudesta ei kuulu vain kristinuskoon.
Eri kulttuureissa on kuvattu jumalallista valoa, taivaaseen nousemista, kuoleman voittamista ja maailman lopullista uudistumista.
Samankaltaisuudet eivät silti automaattisesti tarkoita, että kaikki uskonnot kuvaavat samaa tapahtumaa. Eivätkä ne todista, että joku yksittäinen näky olisi yliluonnollinen ennustus.
Historiallisesti voidaan kuitenkin tutkia, millaisia kertomuksia eri kansat ovat säilyttäneet ja miten niiden ajatukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet toisiinsa.
Yksi erityisen kiinnostava jatkokysymys on se, mistä vanhimmat tällaiset kuvaukset löytyvät. Egyptin Pyramiditekstit ovat peräisin noin 2400-luvulta eaa., siis yli kaksi tuhatta vuotta ennen Uuden testamentin kirjoittamista.
World History Encyclopedia
https://www.cambridge.org/core/journals/latin-american-antiquity/article/abs/sanctuary-of-titicaca-where-the-sun-returns-to-earth/DEA0B2AD95592AA38F2CAE13F4F759C8
Mayat: taivaallinen valo, uudistuminen ja jumalten maailma
Mayojen uskonnossa on useita kiinnostavia rinnakkaisuuksia, erityisesti kuoleman, uudistumisen ja taivaallisten voimien suhteen.
Mayojen Popol Vuh on yksi tärkeimmistä säilyneistä maya-kansojen myyttisistä kertomuksista. Siinä kuvataan muun muassa sankarikaksosten matkaa manalaan, koettelemuksia ja voittoa kuoleman voimista. Tarina sisältää myös kuolemaan, muuttumiseen ja uudistumiseen liittyviä teemoja.
Mayojen maailmankuvassa:
Taivas ja alamaailma muodostivat osia monikerroksisesta maailmankaikkeudesta.
Aurinko ja taivaankappaleiden liikkeet liittyivät ajan kiertokulkuun, jumaliin ja maailman järjestykseen.
Kuolema ja uudistuminen olivat tärkeitä uskonnollisia teemoja, mutta kuolemanjälkeinen elämä ei ollut kaikille samanlainen paratiisi.
Joten te, jotka korostatte oman uskontonne ylivertaisuutta, ottakaa selvää siitä, että aivan samaa on esiintynyt myös muissa uskonnoissa kautta aikojen, muinaisuudesta nykypäivään asti, aivan kuten nuoren kristinuskonkin kohdalla.
Miksi ette ota selvää siitä, että aivan samaa on esiintynyt myös muissa uskonnoissa?
Mayojen kertomuksissa ei kuitenkaan ole tunnettua, täsmälleen alkuperäistä näkyä vastaavaa tapahtumaa, jossa taivaalta laskeutuva valo nostaisi ihmiset ilmaan ja parantaisi heidät kosketuksellaan.
Atsteekit: aurinkoon liittyvä taivaallinen jälkielämä
Atsteekkien uskonnossa aurinko ja maailman jatkuvuus olivat keskeisiä. Kuoleman jälkeinen kohtalo riippui heidän perinteissään muun muassa siitä, miten ihminen kuoli.
Eräiden kuolleiden uskottiin pääsevän auringon yhteyteen taivaalliselle alueelle. Tämä muistuttaa ajatusta siirtymisestä maanpäällisen elämän ulkopuoliseen, taivaalliseen todellisuuteen. Atsteekkien käsitykset erosivat kuitenkin kristillisestä pelastusopista.
Inkat: aurinko, joka palaa maan päälle
Inkoilla aurinko oli jumalallinen voima, ja heidän mytologiassaan aurinko nousi esiin Titicacajärven Auringon saarelta. Aurinko liittyi myös inkahallitsijoiden alkuperään ja uskonnolliseen auktoriteettiin.
Tässä on yhteys näyn taivaalta tulevaan valoon, mutta inkojen aurinkouskonto ei sisällä tunnettua täsmällistä vastinetta kuvaukselle, jossa parantava valo nostaa kaikki ihmiset ilmaan.
Kun vertailemme mayojen, atsteekkien, inkojen, egyptiläisten, zarathustralaisten ja kristittyjen perinteitä, löydämme samankaltaisia teemoja:
valo ja aurinko elämän lähteinä
siirtyminen tavallisen ihmiselämän ulkopuolelle
kuolema ja uudistuminen
jumalallisen voiman vaikutus ihmisiin
maailman muuttuminen tai palautuminen parempaan tilaan.
https://www.cambridge.org/core/journals/ancient-mesoamerica/article/beyond-mictlan-the-otherworlds-of-the-precontact-nahua/D876B805B25DC6FE52F6B550DC1CE056
https://www.worldhistory.org/article/148/the-pyramid-texts-guide-to-the-afterlife/?utm_source
Entä itä ja muut uskonnot?
Myös muissa perinteissä on valoon ja ihmisen muuttumiseen liittyviä Jumalallinen todellisuus voidaan kuvata häikäisevänä valona. Esimerkiksi Bhagavadgitan luvussa 11 Arjuna näkee Krishnan kosmisen muodon, jonka loistoa verrataan tuhannen auringon kirkkauteen.
Zarathustralaisuus: Valon ja pimeyden välinen kamppailu on keskeinen teema, ja lopulliseen uudistumiseen liittyy käsitys maailman puhdistumisesta ja uudistumisesta.
Juutalaisuus: Danielin kirjassa 12:2–3 kuvataan kuolleiden heräämistä sekä vanhurskaiden loistamista.
Nämä eivät ole keskenään sama oppi, mutta ne osoittavat, kuinka laajasti valo, kuoleman voittaminen ja maailman uudistuminen esiintyvät uskontojen kuvastossa.
Egyptin Pyramiditekstit: The Ancient Egyptian Pyramid Texts – SBL Press . Tieteellinen käännöskokoelma, jossa on taivaaseen nousemiseen, uudestisyntymiseen ja jumalien joukkoon liittyviä tekstejä.
https://www.iranicaonline.org/articles/apocalyptic/apocalyptic-i-in-zoroastrianism/?utm_source
Bhagavadgita 11:12 – ”tuhannen auringon kirkkaus”
Jakeessa kuvataan, kuinka tuhannen auringon loisteen puhkeaminen taivaalle samanaikaisesti voisi muistuttaa suuren jumalallisen olennon kirkkautta.
Asiayhteys on tärkeä: Krishna paljastaa Arjunalle jumalallisen, kosmisen muotonsa. Kyse ei siis ole tavallisesta auringonvalosta, vaan sellaisesta jumalallisesta kirkkaudesta, jota on vaikea kuvata ihmisten kielellä.
Voi lukea ilmaiseksi ihan netissä:
https://www.sbl-site.org/wp-content/uploads/2024/11/AncientEgyptianPyramid_Allen_SBL.pdf?utm_source
Kirja sisältää muinaisen Egyptin vanhimpia uskonnollisia tekstejä, jotka ajoittuvat noin vuosiin 2350–2150 eaa. Niissä käsitellään muun muassa kuninkaan taivaaseen nousemista ja kuolemanjälkeistä olemassaoloa.
https://www.iranicaonline.org/articles/eschatology-i/?utm_source
Miksi ihmeessää ette ota selvää, ettää kaikkea sitä on muissakin uskonnoissa?
https://www.mesoweb.com/publications/Christenson/PV-Literal.pdf?utm
Se tarkastelee myös zarathustralaisuuden mahdollisia historiallisia vaikutuksia juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin. Vaikutusten laajuudesta ja yksityiskohdista käydään tieteellistä keskustelua.
MUUT USKONNOT OVAT VAIKUTTANEET KRISTINUSKON KERTOMUKSIIN!
https://www.oupress.com/9780806188751/popol-vuh/?
Popol Vuh
The Sacred Book of the Maya
PDF sisältää Popol Vuhin englanninkielisen käännöksen. Teoksessa kerrotaan maailman synnystä, ihmiskunnan alkuperästä sekä sankarikaksosten matkasta alamaailmaan.
Joten te, jotka korostatte oman uskontonne ylivertaisuutta, ottakaa selvää siitä, että aivan samaa on esiintynyt myös muissa uskonnoissa kautta aikojen, muinaisuudesta nykypäivään asti, aivan kuten nuoren kristinuskonkin kohdalla.
Miksi ette ota selvää siitä, että aivan samaa on esiintynyt myös muissa uskonnoissa?
Viikingit ja Irlanti: löytyykö niiltä samanlaisia näkyjä?
Kyllä. Sekä muinaisnorjalaisessa uskonnossa että Irlannin kelttiläisissä perinteissä on kertomuksia toisista maailmoista, yliluonnollisesta valosta, jumalallisista ilmestyksistä ja ihmisen siirtymisestä tavallisen todellisuuden ulkopuolelle. Ne ovat erityisen kiinnostavia, kun niitä verrataan AP "ilmestykseen", jossa pilvet aukeavat, taivaallinen valo laskeutuu, ihmiset kohoavat ilmaan ja paranevat.
On kuitenkin hyvä erottaa toisistaan viikinkiajan alkuperäiset lähteet, keskiaikaiset Irlannin käsikirjoitukset ja myöhemmät kansantarut. Kaikki meille säilyneet kertomukset eivät ole peräisin suoraan esikristilliseltä ajalta.
Viikingit ja muinaisnorjalainen uskonto
Bifröst – silta jumalten maailmaan
Muinaisnorjalaisessa mytologiassa Bifröst on silta, joka yhdistää ihmisten maailman jumalten maailmaan. Se kuvataan usein sateenkaaren kaltaiseksi sillaksi. Se ei ole sama kuin näkyysi liittyvä valo, mutta se edustaa kulkua maailmojen välillä.
Ragnarök ja uuden maailman synty
Eddan runoissa maailmanloppua seuraa uuden maailman esiin tuleminen. Völuspá-runossa kuvataan muun muassa maata, joka nousee merestä uudelleen vihreänä. Aurinko saa myös uuden seuraajan.
Tämä muistuttaa ajatusta maailman uudistumisesta, mutta ei kuvaa kaikkia ihmisiä nostavaa ja parantavaa valoa.
Viikinkien lähteet
Ruotsin historiallisen museon katsaus muinaisnorjalaiseen mytologiaan – hyvä johdanto Eddoihin ja lähteiden historiaan.
Historiska museet
Proosa-Edda, englanninkielinen teksti – sisältää kuvauksia jumalten maailmasta ja norjalaisesta mytologiasta.
https://revistas.ucm.es/index.php/ILUR/en/article/view/37695?
The Christianization Process of the Celtic Otherworld and Irish Sea-Gods in the "Navigatio Sancti Brendani"
https://revistas.ucm.es/index.php/ILUR/en/article/view/37695?
Kelttiläisten tuonpuoleisten ja irlantilaisten merijumalien kristinuskon käännytysprosessi "Navigatio Sancti Brendanissa"
Irlannin kelttiläinen perinne – ehkä läheisempi rinnakkaisuus
Irlannin vanhoissa tarinoissa on yksi erityisen kiinnostava käsite: toinen maailma, josta käytetään nykyisin usein nimitystä Otherworld.
Tír na nÓg – ikuisen nuoruuden maa
Tír na nÓg tunnetaan nuoruuden maana. Irlantilaisissa tarinoissa esiintyy myös muita toisen maailman nimiä, kuten Mag Mell, ilojen tasanko, ja Tír Tairngire, lupauksen maa.
Näissä kertomuksissa toinen maailma voi olla paikka, jossa ei ole tavallista vanhenemista, sairautta tai surua. Joissakin tarinoissa musiikilla, kauneudella ja ajantajun muuttumisella on tärkeä rooli.
Miksi ette ota selvää siitä?
Vielä vanhempia kuin Egyptin ja viikinkien uskonnot
Jos mennään ajassa taaksepäin, päädymme tuhansia vuosia ennen kirjoitettuja uskontoja. Silloin vastaan tulevat esihistorialliset rituaalit, luontoon liittyvät uskomukset ja mahdollisesti šamanistiset perinteet.
Arkeologit tutkivat sen sijaan hautauksia, rakennuksia, symboleja ja esineitä.
Göbekli Tepe – noin 9600 eaa.
Nykyisen Turkin alueella sijaitseva Göbekli Tepe on yksi vanhimmista tunnetuista monumentaalisista rituaalipaikoista. Sen kivipylväissä on eläinhahmoja ja muita symboleita.
https://www.degruyterbrill.com/document/doi/10.1515/pz-2023-2033/html
Esihistorialliset šamanistiset perinteet
Erilaisissa alkuperäiskansojen perinteissä on kuvattu parantamista, transsitiloja ja yhteyttä henkimaailmaan. Tällaiset perinteet ovat monimuotoisia, eikä niitä pidä pitää yhtenä maailmanlaajuisena uskontona. Myös esihistoriallisten kuvien tulkitseminen šamanismiksi on kiistanalaista.
Kirjoitit:
"Kyllä elmä jatkuu, joka helvetissä, tai taivaassa."
https://www.youtube.com/watch?v=bHMgo1TbkfM
"Kyllä elmä jatkuu, joka helvetissä, tai taivaassa."
HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...
Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....
Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":
TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
****************
MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.
Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.
------------------------
Tämä kauhudramaturgi lisäsi eri viestiketjuihin aina muutaman viestin välein linkkejä ”kadotukseen”; miksi hän ei ota selvää, että on olemassa aivan päinvastaisia kertomuksia, mutta tietysti kaikki päinvastaiset kertomukset ovat (olemattoman) saatanan aikaansaamia, ja vain "oikeat helvetinkertomukset" ovat "totta".
-----------------------
Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.
(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
Analogisesti :
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa tutustua Koraanin koodiin, koska sen jumalallisen alkuperän monet riippumattpmat ei -islamilaiset tutkijat ympäri maailmaa ovat todistaneet matemaattisesti,"
Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.
HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...
Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....
Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":
TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
****************
MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.
Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.
https://www.youtube.com/watch?v=7EPQgOwAkgc&pp=ygUJbmRlIGFsbGFo
Islam - Tapasin Allahin(Jumalan) kuolemanläheisessä kokemuksessani (NDE) Tapaamiseni Allahin kanssa | Video Essee |
https://www.youtube.com/watch?v=TZUupVwc-Uk
Nainen kuolee näkee profeetta Muhammedin sanoman jumalallisen ilmestyksen kuolemanläheisessä kokemuksessaan
https://www.youtube.com/watch?v=H2tpa4DowZg&t=42s&pp=ygUSbmRlICByZWluY2FybmF0aW9u
NDE. Löytö sielun todellisesta tarkoituksesta ja parantumisesta! (Inspiroiva NDE) 2024
https://www.youtube.com/watch?v=xMqfErvWHo8
Nainen kuolee; hänelle näytetään muita planeettoja, sivilisaatioita ja kerrotaan ihmisen tarkoitus (NDE).
https://www.youtube.com/watch?v=Id847TEHSE4
NDE: Kuolin ja minulle näytettiin aiemmat elämäni
Jälleensyntyminen.
https://www.youtube.com/watch?v=H2tpa4DowZg&t=42s&pp=ygUSbmRlICByZWluY2FybmF0aW9u
NDE. Löytö sielun todellisesta tarkoituksesta ja parantumisesta! (Inspiroiva NDE) 2024
https://www.youtube.com/watch?v=xMqfErvWHo8
Nainen kuolee; hänelle näytetään muita planeettoja, sivilisaatioita ja kerrotaan ihmisen tarkoitus (NDE).
HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...
Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....
Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":
TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
****************
MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.
https://www.youtube.com/watch?v=zs6hUE2npaQ
Nainen kuolee, hänelle näytetään totuus jälleensyntymisestä ja valinnoista (NDE).
https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&pp=ygUabmRlLiByZWluY2FybmF0aW9uIGlzIHRydWU=
Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.
Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.
Kristitty kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
Analogisesti :
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa tutustua Koraanin koodiin, koska sen jumalallisen alkuperän monet riippumattpmat ei -islamilaiset tutkijat ympäri maailmaa ovat todistaneet matemaattisesti,"
Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.
Vain meillä on oikea uskonto, vain meillä on ihmeitä. Tällaiset sanomiset saivat minut kyseenalaistamaan ja aloin miettiä: todellako? Eikö muissakin kristinuskon lahkoissa voi olla ihmeitä ja totuutta, entä muissa uskonnoissa? Aloin tutkia jo nuorena, vaikka opiskelin Raamattua samanaikaisesti, ihmeitä todellakin on kaikilla eri kristinuskon lahkoilla, samoin kuin muissakin uskonnoissa, analysoin, vertailin, tulin johtopäätökseen, se oli pitkä, vuosien mittainen prosessi, ei hetken mielijohde.
Kun paljon vuosia sitten sain tietää Raamatun koodista, jota tutki Ivan Panin, aloin miettiä: jos Raamatussa on koodi, onko koodi myös muiden uskontojen kirjoituksissa, ja onko koodi myös muualla? Niinpä aloin tutkia asiaa.
Raamattu ei ole ainoa paikka, jossa numerologiaa esiintyy, mutta kristittyjen mukaan tietenkin vain Raamatun numerologia on Jumalasta, kun taas Koraanin numerologia on Saatanasta.
Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi. Koraanin numero on 19.
Muinaisilla slaavilaisilla aakkosilla on myös numerologiaa. Sen yliluonnollinen numero on 28.
https://www.youtube.com/watch?v=4ZQxeQih1tA
Siis juuri muinaisessa slaavin kielessä, sen aakkoset.
Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.
Kristitty kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
https://www.youtube.com/watch?v=i9KTUEW56Ik
https://www.youtube.com/watch?v=X_B02ptEh4s
https://www.youtube.com/watch?v=X_B02ptEh4s
https://www.youtube.com/watch?v=cPuMon7c2FI
Kristitty kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
https://www.youtube.com/watch?v=QC3sDbVcAbw
https://www.youtube.com/watch?v=GUle-BEau2I
CAMBRIDGE PROFESSOR SHOCKED BY QURAN'S MATHEMATICAL CODE
Cambridgen yliopiston professori järkyttyi Koraanin matemaattisesta koodista
Jos siis Koraani sanoo: ”Tämä on totuus”, ja Raamattu sanoo: ”Tämä on totuus”, seuraava kysymys ei oikeastaan ole enää kumpi sanoo sen vakuuttavammin. Se on paljon hankalampi:
Mitä tarkoittaa totuus silloin, kun kaksi ilmoitukseksi väittävää tekstiä ovat eri mieltä siitä, mitä Jumala on sanonut?
Siinä kohtaa mahtipontisuus loppuu ja alkaa varsinainen ongelma. Totuus ei voi olla molempien ristiriitainen väite yhtä aikaa — ellei sitten keksitä kolmatta kirjaa, joka ilmoittaa ratkaisevansa asian ja kertoo tietenkin olevansa se ainoa oikea.
Näytä vähemmän
Mutta pelkkä jumalallisen leiman painaminen kirjan kanteen ei vielä tee asiasta ratkaistua. Muuten ratkaisu olisi hämmästyttävän helppo: kirjoitetaan kirja, ilmoitetaan ensimmäisellä sivulla, että sen kirjoittaja on kaikkivaltias Jumala, ja ongelma on valmis. Silloin historian suurin uskonnollinen kysymys olisi ratkaistu suunnilleen samalla menetelmällä kuin lapsi ratkaisee väittelyn ilmoittamalla: ”Minä voitin.”
Ja juuri tästä syntyy kaikkein kiusallisin kysymys:
Jos totuus tarvitsee auktoriteettinsa vakuudeksi vain oman väitteensä, mistä erotamme Jumalan ilmoituksen ihmisen ilmoituksesta, joka vain puhuu Jumalan äänellä?
Siinä ei enää kysytä, kumpi kirja kuulostaa mahtavammalta.
Siinä kysytään, millä perusteella ylipäätään tunnistamme totuuden silloin, kun totuus itse väittää puhuvansa meille.
Ja jos kaksi ääntä sanoo ”minä olen Jumala”, ihmisen todellinen ongelma ei ole enää se, kumpaa ääntä totellaan.
Vaan se, kuka helvetti puhuu.
Mutta tässä on ongelma:
Kristityn kokemus on siis potentiaalisesti autenttinen transsendenttinen kokemus, kun taas muslimin kokemus on epistemologisesti epäilyttävä. Muslimin kokemus toimii samalla logiikalla: hänen kokemuksensa vahvistaa oikean jumalasuhteen, kun taas kristityn kokemus on väärin tulkittu tai johdettu harhaan. On suorastaan vaikuttavaa, kuinka nopeasti universumin näkymätön hallintoelimistö onnistuu ilmoittamaan kummallekin osapuolelle, että juuri heidän puhelinnumeronsa on oikea.
Tässä piilee uskonnollisen kokemuksen epistemologinen ongelma. Kokemus voi olla subjektiivisesti erittäin voimakas, muuttava ja jopa elämää mullistava. Mutta kokemuksen fenomenologinen voimakkuus ei automaattisesti kerro sen ontologisesta alkuperästä. Se, että jokin tuntuu jumalalliselta, kertoo varsin varmasti jotakin kokemuksen kokijasta ja hänen kokemuksestaan. Se ei vielä kerro, mikä metafyysinen entiteetti kokemuksen aiheutti — jos mikään.
Muuten päädymme eräänlaiseen teologiseen kaksinkertaiseen kirjanpitoon:
Kun minä koen yliluonnollista, havainto.
Kun sinä koet yliluonnollista, harha.
Kun minun rukoukseni tuottaa rauhaa, Jumalan läsnäolo.
Kun sinun rukouksesi tuottaa rauhaa, psykologinen mekanismi
Sinä kirjoitit:
"Kyllä elmä jatkuu, joka helvetissä, tai taivaassa."
Mutta tässä on ongelma:
Kun minun rukoukseni tuottaa rauhaa, Jumalan läsnäolo.
Kun sinun rukouksesi tuottaa rauhaa, psykologinen mekanismi.
Kun minun uskonnollinen kokemukseni vahvistaa uskoni, henkilökohtainen todistus.
Kun sinun kokemuksesi vahvistaa vastakkaista uskontoa, eksytys.
Ja jos tämä ei vielä riitä, voidaan aina ottaa käyttöön Saatana. Se on teologisesti kätevä muuttuja, koska sillä on poikkeuksellisen laaja selitysvoima ja vieläpä se etu, ettei sen olemassaoloa tarvitse ensin osoittaa sille ihmiselle, jota ollaan vakuuttamassa. Vastakkainen havainto? Saatana. Vastakkainen kokemus? Saatana. Vastakkainen uskonto? Saatana. Epämiellyttävä argumentti? No, ehkä ei sentään, mutta konsepti on jo mukavasti käytettävissä.
Näytä vähemmän
Ja jos tämä ei vielä riitä, voidaan aina ottaa käyttöön Saatana. Se on teologisesti kätevä muuttuja, koska sillä on poikkeuksellisen laaja selitysvoima ja vieläpä se etu, ettei sen olemassaoloa tarvitse ensin osoittaa sille ihmiselle, jota ollaan vakuuttamassa. Vastakkainen havainto? Saatana. Vastakkainen kokemus? Saatana. Vastakkainen uskonto? Saatana. Epämiellyttävä argumentti? No, ehkä ei sentään, mutta konsepti on jo mukavasti käytettävissä.
Tässä vaiheessa skeptikko joutuu kuitenkin esittämään hyvin epämukavan kysymyksen: jos Saatana toimii selityksenä vastakkaisille uskonnollisille kokemuksille, millä riippumattomalla menetelmällä erotetaan Saatanan aiheuttama kokemus Jumalan aiheuttamasta kokemuksesta?
Jos vastaus on ”Raamatun perusteella”, muslimi voi vastata samalla rakenteella Koraaniin vedoten. Jos vastaus on ”koska Pyhä Henki todistaa sisimmässäni”, muslimi voi kertoa vastaavanlaisesta sisäisestä varmuudestaan. Jos vastaus on ”koska kokemukseni oli erilainen”, olemme jälleen palautuneet subjektiiviseen kokemukseen, jonka juuri piti alun perin toimia todisteena.
On melkein koomista, kuinka täydellisesti järjestelmä suojaa itseään falsifioitumiselta: oma kokemus vahvistaa teoriaa, vastakkainen kokemus vahvistaa teoriaa, ja teoriasta poikkeava kokemus todistaa, että vastapuoli on juuri siinä vaarallisessa eksytyksen tilassa, jonka teoria jo etukäteen ennusti. Hypoteesi ei siis koskaan joudu tilanteeseen, jossa se voisi yksinkertaisesti hävitä.
Tämä ei todista kristinuskoa vääräksi. Eikä se todista islamia oikeaksi. Eikä päinvastoin.
Se osoittaa jotakin paljon vaatimattomampaa mutta samalla paljon kiusallisempaa: henkilökohtainen uskonnollinen kokemus ei yksinään pysty toimimaan puolueettomana erotuomarina kilpailevien ilmoitusväitteiden välillä.
Tässä koko asetelman ironisin kohta on se, että kristitty voi vaatia muslimia todistamaan Koraanin jumalallisen alkuperän ilman että tämä saa käyttää Koraania oman jumalallisen alkuperänsä todistamiseen. ”Koraani sanoo olevansa Jumalan sana.” – ”Ei kelpaa, olet jo olettanut Koraanin auktoriteetin.” Mutta kun kristityltä kysytään, miksi Raamattua pitäisi pitää Jumalan sanana, vastaus saattaa olla: ”Koska Raamattu kertoo olevansa Jumalan sana.” Hetkinen. Eikö juuri sama sääntö ollut äsken kielletty muslimilta? Jos Koraani ei voi todistaa omaa jumalallisuuttaan pelkästään vetoamalla itseensä, ei Raamattukaan saa tähän mitään loogista erivapautta vain siksi, että kyseessä on kristitylle tuttu kirja. Muuten argumentti muuttuu muotoon: ”Sinun kehäpäättelysi on kehäpäättelyä, mutta minun kehäpäättelyni on ilmoitusta.” Toki Raamattua ja Koraania voidaan käyttää historiallisina lähteinä, tekstikriittisen tutkimuksen kohteina tai osana laajempia filosofisia ja historiallisia argumentteja. Mutta jos lähtökohta on ”Raamattu on totta, koska Raamattu kertoo olevansa Jumalan sana” tai ”Koraani on totta, koska Koraani kertoo olevansa Jumalan sana”, kumpikaan ei ole vielä antanut ulkopuolista perustetta sille, miksi juuri kyseisen kirjan auktoriteetti pitäisi hyväksyä. Ja tässä kohtaa keskustelu muuttuu kiinnostavaksi: jos kristitty saa käyttää Raamattua todistamaan kristinuskoa, muslimi saa käyttää Koraania todistamaan islamia. Jos muslimilta vaaditaan riippumatonta perustelua Koraanin luotettavuudelle, sama vaatimus koskee kristittyä ja Raamattua. Muuten ei ole olemassa johdonmukaista epistemologista sääntöä, vaan kaksi eri sääntöä: yksi vastapuolelle ja toinen itselle. Ja sehän on tietenkin erinomainen tapa ratkaista uskonnollinen kiista — päätetään ensin, kumpi kirja on oikeassa, ja käytetään sitten juuri sitä kirjaa todisteena siitä, että päätös oli oikea.
Ja sitten keskusteluun tuodaan vielä lopullinen teologinen trumpetti: kristitty ilmoittaa muslimille, että tämä joutuu ikuiseen helvettiin, koska uskoo väärin. Jos muslimi vastaa täysin symmetrisesti, että kristitty joutuu helvettiin, koska uskoo väärin, kumpikaan ei ole tällä vieläkään todistanut toisen olevan väärässä. On vain kaksi keskenään ristiriitaista tuomiota, joista kumpikin perustuu omaan uskonnolliseen järjestelmäänsä.
Kristitty vetoaa Raamattuun: ”Sinut tuomitaan, koska Raamattu opettaa näin.” Muslimi vetoaa Koraaniin: ”Sinut tuomitaan, koska Koraani opettaa näin.” Ja kun molemmat pitävät oman kirjansa auktoriteettia ratkaisevana, syntyy jälleen sama kehä: oma ilmoitus määrittelee, kuka on oikeassa, ja sama ilmoitus määrittelee vastapuolen väärässä olevaksi. Sitten molemmat voivat ilmoittaa toisilleen ikuisen rangaistuksen — ikään kuin metafyysinen tuomio olisi väittelyssä piste, jonka voi vain julistaa itselleen. Ulkopuolisen näkökulmasta tilanne on hieman koominen: kaksi ihmistä seisoo vastakkain, kumpikin julistaa toisen joutuvan ikuiseen helvettiin, ja kumpikin perustelee asian sillä kirjalla, jonka jumalallinen auktoriteetti on juuri se kiistanalainen kysymys. Tällöin helvetillä uhkaaminen ei lisää argumentin todistusvoimaa. Se kertoo lähinnä, kuinka vakavana kyseinen uskonto itse pitää omaa totuusväitettään. Mutta ”minun kirjani sanoo, että sinua rangaistaan ikuisesti” ei vielä ratkaise kysymystä siitä, miksi juuri minun kirjani pitäisi hyväksyä totuuden mittapuuksi. Muuten kaikkein vakuuttavin argumentti olisi aina se, jonka jälkimmäisessä kappaleessa on pisin rangaistus.
Kiitos linkistäsi:
https://youtu.be/0ec1m95VfO4?is=QWq98PRF9gjJMHBr
Teidän aseenne ovat sanat, myötätunto, rukous, sovittelu, rohkeus ja toivo.
Te muistutatte maailmaa siitä, ettei rauha ole heikkoutta. Rauhan puolesta kulkeminen vaatii usein enemmän rohkeutta kuin vihaaminen. Rauhan rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä silloin, kun toiset vaativat kostoa.
Älköön yksikään rauhan puolesta kulkeva ihminen koskaan ajatelko, että hänen askeleensa ovat turhia. Jokainen rauhan puolesta lausuttu sana, jokainen kädenojennus ja jokainen väkivallasta kieltäytyminen voi olla pieni särö vihan muurissa.
Kunnia teille, jotka ette katso kärsivää ihmistä ensimmäisenä kansan, uskonnon, ihonvärin, lipun tai valtion kautta. Te katsotte ihmistä ihmisenä – näette hänen pelkonsa, hänen kaipuunsa, hänen haavoittuvuutensa ja hänen oikeutensa elää.
Kun ympärillä rakennetaan rajoja ihmisten välille, te muistutatte meitä siitä, että kärsimys ei tunne valtioiden rajoja eikä kysy, minkä lipun alla ihminen syntyi.
Kun lapsi itkee raunioiden keskellä, hänen kyyneleillään ei ole kansallisuutta. Kun äiti menettää lapsensa, hänen surunsa ei kuulu millekään kansalle. Kun ihminen pelkää kuolemaa, hänen hätänsä on sama kaikkialla.
Siksi kunnia teille, jotka uskallatte nähdä viholliseksi nimetyn ihmisenkin ihmisessä.
Te olette valon sotilaita – ihmiskunnan toivon kantajia.Te ette erottele ihmisiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Te näette jokaisessa ihmisessä saman arvokkaan elämän, saman haavoittuvan sydämen ja saman kaipuun rauhaan.
Te ette kysy, kuka ansaitsee myötätuntoa. Te annatte sitä kaikille.
Te ette rakenna muureja ihmisten välille, vaan siltoja. Te ette kylvä vihaa, vaan myötätuntoa. Te ette kumarra sodalle, vaan uskotte yhä rauhan mahdollisuuteen.
Siksi te olette suuria.
Teidän kulkune ei ole vain matka paikasta toiseen. Se on viesti koko ihmiskunnalle: me emme hyväksy sitä, että ihminen jaetaan vihollisiin ja omiin.
Te olette valon sotilaita. Te olette ihmiskunnan toivo.
Kun maailma jakautuu, te yhdistätte.
Teidän voimanne ei ole aseissa, vaan sydämessä.
Teidän lippunne ei ole minkään kansakunnan lippu, vaan rauhan lippu.
Te olette ihmiskunnan toivo – muistutus siitä, että kaiken erimielisyyden ja kaikkien rajojen alla me olemme edelleen samaa ihmiskuntaa.
Kulkekaa rauhassa. Kulkekaa rohkeasti.
Olkoon valonne näkyvä silloinkin, kun maailma ympärillänne pimenee.
Kun maailma jakautuu, te yhdistätte. Kun ihmiset rakentavat muureja, te rakennatte siltoja.
Kun viha erottaa, te löydätte toisistanne ihmisyyden. Kun pelko käskee kääntymään toisia vastaan, te ojennatte kätenne.
Kumarran edessänne kunnioituksesta.
Perimmäisten kysymysten äärellä ei ole olemassa yksinkertaista jakoa ”meihin” ja ”heihin”, pelastettuihin ja pelastumattomiin
Ei ole ”meitä”, jotka omistamme totuuden, ja ”heitä”, joiden täytyy löytää meidän tiemme.
Ei ”me vastaan he”.
Ei ”pelastetut vastaan pelastumattomat”.
Ei ”oikeat vastaan väärät”.
Vaan ihmiset, jotka elävät saman rajallisen elämän keskellä ja etsivät merkitystä eri tavoin.
Ja juuri siksi toista ei tarvitse ensin käännyttää, määritellä tai tuomita voidakseen kohdata hänet.
https://www.youtube.com/watch?v=qVRELd8tXS8&list=RDqVRELd8tXS8&
https://www.youtube.com/watch?v=nB7EafjjXVg
https://www.youtube.com/watch?v=2v3j5fOTRLs&list=RD0ec1m95VfO4&i
He ovat kuulemma vietnamilaisia buddhalaismunkkeja, tarkemmin vietnamilaisesta theravada-buddhalaisesta yhteisöstä. Heidän lähtöpaikkansa oli Huong Dao Vipassana Bhavana Center, joka palvelee suurelta osin vietnamilaistaustaisia buddhalaisia.
Jaetaanpa tuo video kaikille suomalaisille.
Ei ole olemassa oikeita tai vääriä uskontoja!
Todellisuudessa ei ole olemassa ei intialaista tai amerikkalaista uskontoa, vaan on vain sielun uskonto.
Ontologisesta ja perenialistisesta näkökulmasta tarkasteltuna uskonto ei viime kädessä jakaudu kansallisiin, kulttuurisiin tai historiallis-maantieteellisiin kategorioihin, kuten “intialainen”, “egyptiläinen” tai “amerikkalainen” uskonto. Tällaiset luokitukset kuvaavat ensisijaisesti uskonnollisten ilmiöiden ulkoisia, institutionaalisia ja kulttuurisesti määräytyneitä muotoja, eivät itse uskonnollisen kokemuksen tai hengellisen todellisuuden perusolemusta.
Syvemmällä tasolla voidaan puhua yhdestä universaalista uskonnosta, jota voidaan nimittää sielun uskonnoksi. Tällä tarkoitetaan sielun luontaista ja ontologista suhdetta Jumalaan, joka ei ole kulttuurisidonnainen vaan kuuluu kaikkiin inhimillisiin yhteisöihin ja aikakausiin. Vaishnava-filosofian mukaan tämä suhde määrittää sielun alkuperäisen identiteetin ja tarkoituksen, ja kaikki historialliset uskonnot voidaan ymmärtää tämän perustavan hengellisen todellisuuden erilaisina ilmaisuina ja ped
Vaishnava-filosofian mukaan tämä suhde määrittää sielun alkuperäisen identiteetin ja tarkoituksen, ja kaikki historialliset uskonnot voidaan ymmärtää tämän perustavan hengellisen todellisuuden erilaisina ilmaisuina ja pedagogisina muotoina.
Näytä vähemmän
Uskontotieteellisesti tarkasteltuna tämä näkemys edustaa universalistista ja essentialistista uskonnon käsitettä, jossa uskonnollinen moninaisuus ei merkitse perimmäisen totuuden moninaisuutta, vaan pikemminkin erilaisten symbolisten kielten ja käytäntöjen kehittymistä vastaamaan eri kulttuurien ja historiallisten tilanteiden tarpeita. Näin uskonnolliset erot nähdään aksidentaalisina, kun taas sielun suhde Jumalaan ymmärretään substanssina.
Tällainen lähestymistapa haastaa modernin uskonnonluokittelun, joka usein painottaa institutionaalisia rajoja ja oppijärjestelmiä, ja siirtää huomion yksilön sisäiseen hengelliseen todellisuuteen. Samalla se tarjoaa teoreettisen perustan uskonnolliselle dialogille ja keskinäiselle kunnioitukselle, koska eri uskontojen ytimessä nähdään yhteinen eksistentiaalinen ja metafyysinen perusta.
Emme ei rajoitu luokittelemaan ihmisiä kristittyihin, hinduihin, muslimeihin jne. vaan näkee viime kädessä jokaisessa ihmisessä sielun, Jumalan ikuisen yksilöllisen hiukkasen, joka on kutsuttu palvelemaan häntä. Tämän maailmankatsomuksen ansiosta voimme voi tuntea sukulaisuutta, veljellistä yhteyttä muiden monoteististen uskontojen kannattajien kanssa.
Yleistäen voimme sanoa, että uskonnon tarkoituksena on opettaa ihmistä näkemään Jumala aina ja kaikessa, koska on väärin ajatella luomakuntaa ilman Luojaa. Henkisesti kypsä ihminen näkee jopa aineellisen maailman sen yhteydessä Jumalaan, hän kykenee tuntemaan Jumalan läsnäolon jokaisen elävän olennon sydämessä - jopa kaikkein syntisimmän, sitä enemmän hänen pitäisi oppia näkemään Jumala muissa uskonnoissa.
Uskonnolliset identiteetit kuten “kristitty”, “hindu” tai “muslimi” nähdään sekundaarisina ja kontingentteina ilmiöinä, jotka liittyvät historiallisiin ja sosiaalisiin konteksteihin, eivät sielun perimmäiseen olemukseen. Näin tämä filosofia edustaa universaalistista antropologiaa, jossa kaikki elävät olennot jakavat saman metafyysisen statuksen Jumalan ikuisina osasina (aṁśa).
Epistemologinen näkökulma ja uskonnollinen pluralismi
Tämä metafyysinen näkemys johtaa erityiseen epistemologiseen asenteeseen uskonnollista moninaisuutta kohtaan. Koska jokainen ihminen ymmärretään ensisijaisesti sieluna, jonka olemassaolo ja tarkoitus ovat riippuvaisia Jumalasta, vaishnava ei tarkastele muita uskontoja pelkästään oppijärjestelminä tai dogmaattisina kokonaisuuksina, vaan ihmisten pyrkimyksinä suhteeseen Korkeimman kanssa.
Tästä seuraa mahdollisuus kokea yhteyttä ja hengellistä sukulaisuutta muiden monoteististen traditioiden edustajien kanssa ja tämä ei edellytä teologisten erojen kieltämistä, vaan niiden asettamista hierarkkisesti toissijaiseen asemaan suhteessa yhteiseen perimmäiseen päämäärään: Jumalan tunnistamiseen ja palvelemiseen.
Mikäli Jumalan läsnäolo tunnistetaan jokaisessa elävässä olennossa, on johdonmukaista olettaa, että sama läsnäolo voi ilmetä myös erilaisissa uskonnollisissa traditioissa, vaikka niiden opilliset muodot ja käsitteelliset rakenteet poikkeaisivat toisistaan. Näin henkinen kypsyys ei ilmene ainoastaan henkilökohtaisena hurskautena, vaan kykynä havaita Jumalan toiminta ja merkitys myös oman tradition ulkopuolella.
Miksi on yksi Jumala, mutta monia uskontoja
Anonyymi-ap
2026-06-01 13:46:51
Ilmoita
Palautetaan poistettu viestiketju yhä uudelleen.
Muutama katkelma V. K. Prabhun tekstistään, paljon käännösvirheitä suomen kielellä, vain muutama katkelma eri kohdista.
Hän on toiminut kääntäjänä ja tulkkina japanin ja englannin kielten välillä.
Nykyisin hän toimii edelleen aktiivisesti filosofin ja filologin tehtävissä sekä on asiantuntija ja tiedemies useilla muilla tieteellisillä ja kulttuurisilla aloilla. Hän on edelleen myös japanin kielen filologi.
-------------------
Vedisen kalenterin mukaan elämme parhaillaan Kali-yugaa – henkisen rappeutumisen aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää pitkälti olemuksensa eikä enää toimi käytännöllisenä henkisenä teknologiana. Useimmiten se muuttuu sentimentaaliseksi uskoksi, kirkkokunnaksi, rituaaliksi tai kansalliseksi perinteeksi. Monet ihmiset eivät enää koe uskontoa hyödylliseksi, vaan sietävät sitä menneisyyden jäänteenä tai inhimillisenä tunteellisuutena. Joskus uskonto jopa aiheuttaa konflikteja. Miksi se, minkä pitäisi johdattaa ihmiset yhteisen Isän luo ja ratkaista monia ongelmia, on itse muuttunut ongelmaksi?
Tämä on tapahtunut siksi, että papisto on suurelta osin menettänyt henkisen tiedon, ja perinteisistä uskonnollisista instituutioista on tullut materialistisia, enemmän yhteiskunnallisia ja poliittisia organisaatioita muistuttavia. Tällaisessa ilmapiirissä erilaiset näennäishenkiset opit kukoistavat.
Lähes jokainen ajatteleva ihminen on esittänyt kysymyksen: ”Miksi Jumala on yksi, mutta uskontoja on monia?” Onko Jumalan näkökulmasta outoa sallia tällainen moninaisuus, joka usein synnyttää vihamielisyyttä ihmisten välille?
Elämme maailmassa, jossa vallitsevat yhtenäiset fyysiset lait. Olisi loogista olettaa, että myös henkimaailmassa on yhtenäiset lait. Miksi henkisissä perinteissä on kuitenkin niin paljon eroja ja ristiriitoja?
Tähän on sekä ulkoisia että sisäisiä syitä. Ulkoisia syitä ovat etniset, kulttuuriset, maantieteelliset ja kielelliset erot, joissa maailman uskonnot ovat kehittyneet. Kuten valkoinen valo jakautuu prisman läpi kulkiessaan spektriksi, samoin yksi uskonto saa erilaisia muotoja heijastuessaan tämän maailman olosuhteiden läpi. Siksi on luonnollista, että eri perinteiden ihmiset käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavoin ja suorittavat erilaisia rituaaleja. Lisäksi toimii ”rikkinäisen puhelimen” periaate: viesti vääristyy sukupolvelta toiselle siirtyessään, ja ajan myötä muutokset heijastuvat ulkoiseen muotoon.
Jopa suurten uskontojen sisällä tapahtuu ajan kuluessa jakautumista ja syntyy uusia suuntauksia. Tämä johtuu sisäisistä syistä, kuten ihmisten erilaisesta sisäisestä kulttuuritasosta ja motiiveista, joiden vuoksi he kääntyvät Jumalan puoleen. Samassa perinteessä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä johtaa muutoksiin filosofiassa ja käytännöissä ja myöhemmin erillisten suuntausten syntyyn. Tämä prosessi on väistämätön.
Krishna, Mooses, Buddha, Kristus ja Muhammad puhuivat eri aikoina ja eri paikoissa ihmisille, joilla oli erilainen ymmärryksen taso. Siksi samat totuudet täytyi esittää eri tavoin ajan, paikan ja olosuhteiden mukaan. Jos esimerkiksi laite toimii 110 voltilla ja se kytketään ilman muuntajaa 220 volttiin, se palaa. Samoin aurinko ei nouse suoraan zeniittiin, vaan vähitellen. Koulutuksessa aloitteleville annetaan perusasioita ja edistyneemmille syvällisempää tietoa. Oppikirjat eri tasoille eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan muodostavat yhden järjestelmän eri tasot. Samalla tavoin henkinen tieto mukautetaan ihmisen tasolle, jotta vältetään ”ylikuormitus”. Myös ihmisten tarpeet ovat erilaisia: joku tarvitsee vain perustason ymmärrystä, toinen syvällistä tietoa. Siksi jotkin uskonnot tarjoavat yksinkertaisen tavan lähestyä Jumalaa, kun taas toiset johdattavat syvälle henkiseen todellisuuteen.
Tähän on sekä ulkoisia että sisäisiä syitä. Ulkoisia syitä ovat etniset, kulttuuriset, maantieteelliset ja kielelliset erot, joissa maailman uskonnot ovat kehittyneet. Kuten valkoinen valo jakautuu prisman läpi kulkiessaan spektriksi, samoin yksi uskonto saa erilaisia muotoja heijastuessaan tämän maailman olosuhteiden läpi. Siksi on luonnollista, että eri perinteiden ihmiset käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavoin ja suorittavat erilaisia rituaaleja. Lisäksi toimii ”rikkinäisen puhelimen” periaate: viesti vääristyy sukupolvelta toiselle siirtyessään, ja ajan myötä muutokset heijastuvat ulkoiseen muotoon.
Jopa suurten uskontojen sisällä tapahtuu ajan kuluessa jakautumista ja syntyy uusia suuntauksia. Tämä johtuu sisäisistä syistä, kuten ihmisten erilaisesta sisäisestä kulttuuritasosta ja motiiveista, joiden vuoksi he kääntyvät Jumalan puoleen. Samassa perinteessä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä johtaa muutoksiin filosofiassa ja käytännöissä ja myöhemmin erillisten suuntausten syntyyn. Tämä prosessi on väistämätön.
Fanatisoituneet ihmiset kiinnittyvät ulkoisiin muotoihin ja pitävät muita väärässä olevina.
...
Tällaisten ristiriitojen vuoksi monet kääntyvät pois uskonnosta tai yrittävät harjoittaa henkistä elämää ilman perinteitä, mikä on kuitenkin vaikeaa. Muoto ei ole tärkein, mutta se auttaa ymmärtämään sisältöä – kuten lasi auttaa juomaan vettä.
Toinen näkökulma on uskonto suhteena Jumalaan, eli ihmisen sisäinen motivaatio. Motiiveja on kolme pääryhmää:
halu saada aineellisia hyötyjä
halu vapautua aineellisesta maailmasta
halu kehittää rakastava suhde Jumalaan
Ensimmäisessä ryhmässä Jumala on väline, ei päämäärä. Toisessa ryhmässä etsitään vapautusta ja rauhaa. Kolmannessa ryhmässä pyritään rakkauteen Jumalan kanssa. Nämä motiivit voivat esiintyä missä tahansa uskonnossa.
Pahuus, joka tunkeutuu uskonnolliseen sfääriin, ilmenee suvaitsemattomuutena. Juuri näin se voidaan tunnistaa, vaikka se peittäisikin itsensä uskonnollisella kielenkäytöllä.
Mikä on suvaitsemattomuuden vaara?
Jakaessaan Jumalan keskenään, repimällä Hänet palasiksi, uskonnot ikään kuin antavat ymmärtää kaikille maan ihmisille, että Yhtä Jumalaa ei ole, että ainoa ”yksi jumala”, joka hallitsee kaikkialla, on raha ja vahvojen valta. Joten uskonnot, saarnaten ”ainoaa oikeaa tietä” (siinä mielessä, että kaikki muut tiet ovat vääriä), ovat itse asiassa jumalattomuuden levittäjiä.
Kun kaksi aidosti uskovista ihmistä eri uskonnoista kohtaavat, he ymmärtävät toisiaan erinomaisesti ja pitävät toisiaan veljinä.
Vaikka he suhtautuvat Jumalaan omalla tavallaan, he ymmärtävät Hänen eri ilmentymiään ja ominaisuuksiaan.
Ne, jotka uskonnon varjolla harjoittavat ahneutta, yrittävät aina julistaa Jumalan oman uskontonsa omaisuudeksi vahvistaakseen valtaansa tässä maailmassa.
Jumalaa ei koskaan paljasteta VAIN yhdessä uskonnossa.
Meidän aikakaudellamme ihmiset on useimmiten asetettu todistamaan totuuttaan. Eli on olemassa tietty uskonto, sanotaan, että se uskoo, että vain sillä on Jumala. Näin se muuttaa Jumalan totuudesta tietyksi totuudeksi, tietyiksi uskonnollisiksi näkemyksiksi, tietyiksi uskon symboleiksi ja niin edelleen.
Tämä on tällaista Jumalan korvaamista sillä tavalla, jolla me näemme Hänet. On selvää, että Luojalla on tiettyjä erityispiirteitä, Hänellä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka paljastuvat tässä tai toisessa perinteessä. Meidän on selvästi ymmärrettävä, että Luoja ei koskaan paljasta Itseään vain yhdelle luonteelle, vain yhdelle traditiolle. Hän paljastaa Itsensä eri täydellisyysasteissa, eri puolilla, Hän paljastaa Itsensä kaikille.
Miksi? Koska Hän on kaikkien elävien olentojen Isä, Hän on, joka on kaiken tämän monimuotoisuuden, kaiken tämän Hänen luontonsa paletin keskipisteenä. Hänen luontonsa on hyvin monimuotoinen, ja on olemassa hyvin erilaisia kulttuureja, erilaisia maailmankatsomuksia, on erilaisia kulttuurisia tarpeita. Se kaikki on eräänlaisessa yhtenäisessä tilassa, jonka keskellä on Luoja.
-----------
B. S. Swami, fyysikko
Äänestä
Ongelma ei ole uskonto vaan käsitys siitä.
B.S.Swami, fyysikko:
Uskonto ei ole asia, jonka voi ohittaa. Missään kehitysvaiheessa tiede ei voi korvata uskontoa, koska uskonto kertoo meille asioista, joita ihminen ei havaintokykynsä rajallisuuden vuoksi voi periaatteessa tietää. Toinen asia on se, että on välttämätöntä todentaa se, mistä puhumme. Ei vain hyväksymällä sokeasti joitakin aksioomia, vaan suorittamalla sitä logiikan ja kokemuksen kautta. Juuri tätä me teemme.
Ihminen tuo vääristymiä uskontoon: ihminen vääristää alkuperäistä ilmoitusta - kirjoja kirjoitetaan uudelleen, tapahtuu paljon. Pidän tästä vertailusta: uskonto on käsi, joka osoittaa kuuhun. Käsi on uskonto, ja kuu, johon se osoittaa, on Luoja. Mitä uskonnollinen ihminen tekee? Sen sijaan, että hän katsoisi siihen suuntaan, johon käsi osoittaa, hän katsoo kättä. Näin tapahtuu, siinä on ongelma.
Jos uskonnolliset ihmiset katsoisivat samaan suuntaan, koska Jumala on yksi, ongelmia ei olisi. Jokaisella on oma erityinen tapansa kulkea kohti Häntä, ja se on hienoa.
Mutta koska kaikki katsovat kättä, uskonnolla on hajaannuttava vaikutus, joka jakaa yhteiskuntaa. Se on ongelma. Ei uskonnossa vaan tavassa, jolla uskonto koetaan. Tämän välttämiseksi meidän on siirryttävä muodosta olemukseen. Muoto säilyy, mutta korostamme olemusta, merkityksiä. Näin me teemme.
Ollessani vielä kristitty aloin kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan aidot hengelliset heräämiset ja yliluonnolliset kokemukset olisivat yksinomaan oman tradition piirissä esiintyviä ilmiöitä. Ajatus “vain meillä” ei osoittautunut minulle itsestään selväksi, vaan herätti epistemologisen levottomuuden, joka ei jättänyt rauhaan. Mikäli kokemukset todella toimisivat todisteena teologisesta ainutlaatuisuudesta, niiden tulisi ilmetä tavalla, joka erottaa yhden tradition muista. Tätä oletusta aloin systemaattisesti tarkastella.
Jo varhaisessa vaiheessa kävi ilmeiseksi, että rakenteellisesti samanlaisia kokemuksia esiintyy myös muissa kristinuskon lahkoissa, usein keskenään ristiriitaisista opillisista lähtökohdista huolimatta. Tämä havainto heikensi oletusta kokemuksen doktrinaalisesta yksiselitteisyydestä, mutta ei vielä ratkaissut kysymystä. Kun tarkastelua laajennettiin kristillisen kontekstin ulkopuolelle, ilmeni nopeasti, että täysin vastaavanlaisia kokemuskertomuksia esiintyy myös muissa maailmanuskonnoissa. Kokemusten fenomenologinen rakenne pysyi samana, vaikka teologinen tulkinta vaihtui. Jumalan nimi muuttui, mutta kokemuksen muoto säilyi.
Tätä taustaa vasten kiinnostukseni kohdistui myös historiallisesti dokumentoituihin herätysliikkeisiin ja niin sanottuun horrossaarnaamiseen. Erityisesti suomalaisessa kontekstissa esimerkiksi Helena Konttilan kaltaiset tapaukset osoittautuivat erikoisiksi.Näissä ilmiöissä yhdistyvät voimakas affektiivinen kokemus, muuttunut tajunnantila ja yhteisön tarjoama tulkintakehys, joka määrittää kokemuksen hengelliseksi ja jumalalliseksi. Olennaista on, että samankaltaisia ilmiöitä on dokumentoitu laajasti eri kulttuurisissa ja uskonnollisissa ympäristöissä, mikä viittaa ilmiön yleisinhimilliseen eikä traditionaalisesti ainutlaatuiseen luonteeseen.
Näiden havaintojen valossa alkoi käydä yhä selvemmäksi, että uskonnolliset kokemukset eivät sellaisenaan tue eksklusiivisia totuusväitteitä. Päinvastoin ne näyttäytyvät ilmiöinä, jotka paljastavat toistuvia rakenteita inhimillisessä tietoisuudessa ja sosiaalisessa merkityksenmuodostuksessa. Kokemus itsessään on subjektille todellinen ja usein elämää muokkaava, mutta sen teologinen tulkinta on sidoksissa niihin käsitteellisiin ja kulttuurisiin resursseihin, jotka ovat käytettävissä kokemuksen jäsentämiseksi. Näin ollen kokemusten universaali esiintyminen ei vahvista yksittäistä teologista järjestelmää, vaan pikemminkin problematisoi yrityksen käyttää kokemusta epistemisenä todisteena uskonnollisesta yksinoikeudesta.
Sama pätee parantumiskertomuksiin: “Allah paransi”, “Jeesus paransi” jne. Ilmiö on universaali, tulkinta paikallinen. Tästä seuraa melko ilmeinen ongelma yksinoikeudellisten totuusväitteiden kannalta.
Argumentti “elämäni muuttui täysin, kun Jumala tuli elämääni” ei myöskään ole informatiivinen. Identtisiä narratiiveja esiintyy käytännössä kaikissa maailman uskonnoissa: kristinuskossa, islamissa jne. ja niiden lukemattomissa alatraditioissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.
Jokaisessa Pyhässä Kirjoituksessa on valtava energialataus, joka pakottaa ihmisen muuttamaan elämäänsä. Ilman tätä energiaa kukaan ei kykenisi voittamaan karman hitautta ja irtautumaan aineen kahleista.
------------------
B. V. Goswamin tekstistä.
Ääni on aalto. Mikä voi tuhota aallon? Mitä sitten puhuttaisiin henkisestä äänestä, joka sisältää itsessään ikuisuuden muodon ? Tämä ikuisuuden kaunis muoto on vangittu Koraanin säkeisiin, evankeliumin sanoihin ja Vedojen hymneihin.
Tämä ikuisuuden kaunis muoto on vangittu Koraanin säkeisiin, evankeliumin sanoihin ja Vedojen hymneihin.
Ääntä ei voi tuhota, mutta se voi hiipua, menettää voimansa. Jopa ikuisesti elävä ääni voi tässä kuoleman maailmassa jäätyä ja kuolla, muuttua itsensä muumioksi, balsamoiduksi muumioksi.
Kaikki suuret acharyat ja pyhimykset ovat niitä, jotka kykenevät kuulemaan ikuisen henkisen äänen, vangitsemaan sen ja välittämään sen toisille, ja kun tuo ääni tulee heidän huuliltaan, se täyttyy jälleen kerran elämää antavalla voimalla.
JOKAISESSA PYHÄSSÄ KIRJOITUKSESSA ON VALTAVA ENERGIALATAUS, JOKA PAKOTTAA IHMISEN MUUTTAMAAN ELÄMÄÄNSÄ.
ILMAN TÄTÄ ENERGIAA KUKAAN EI KYKENISI VOITTAMAAN KARMAN HIT AUTTA JA IRTAUTUMAAN AINEEN KAHLEISTA.
TÄMÄ IKUISUUDEN KAUNIS MUOTO ON VANGITTU KORAANIN SÄKEISIIN, EVANKELIUMIN SANOIHIN JA VEDOJEN HYMNEIHIN.
Kysymys:
Mikä on uskonnollisten ääriliikkeiden, radikalismin ja terrorismin syy?
V. K. Prabhu vastaa. Muutamia katkelmia hänen vastauksestaan, suomenkielisessä käännöksessä on paljon käänösvirheitä
Mutta kuten kaikki tässä maailmassa, myös usko voi olla eri gunoissa.
Toisin sanoen tietämättömyyden energia vaikuttaa ihmiseen. Tällaisessa tilassa olevat ihmiset eivät kykene ymmärtämään muita, he eivät kykene arvostamaan jumalallista monimuotoisuutta, he eivät kykene ymmärtämään, että Jumala on kuin kallisarvoinen timantti, Hänellä on monia eri puolia. Ja Hän paljastaa Itsensä eri ihmisille eri tavalla.
Se ei ole heitä varten. Eli nämä uskonnolliset fanaatikot, fundamentalistit, he päättelevät hyvin yksinkertaisesti: ”Joka ei ole meidän kanssamme, on meitä vastaan. Kaiken pitäisi olla näin, näin, näin. Eikä millään muulla tavalla.”
Kuten armeijassa. ...Samalla tavalla, oletetaan, että henkilö, joka on osoittanut jonkinlaista uskonnollista,...vapaa-ajattelua tai vapaata tahtoa, se siitä, hän on jo, sanotaanko, sirpale, hänet pitäisi tuhota jne.
Eli tällä ilmiöllä on yksi yhteinen alusta - tietämättömyys. Ja tietämättömyys liittyy aina tuhoamisen ajatukseen.
Siksi tämä suvaitsemattomuus, tämä hyvyyden puute, tämä kyvyttömyys sietää toisia, tämä kyvyttömyys ymmärtää toisia, että ihmiset kokevat saman Jumalan eri tavoin riippuen heidän tietoisuutensa asteesta, tämä on tämän radikalismin perusta.
Vedoissa annetaan esimerkki, että, sanotaan vaikka taivas, se on hyvin laaja, mutta jokainen lintu lentää eri korkeudella riippuen sen kyvystä lentää tähän tai tuohon korkeuteen. Sanotaan, että kana voi lentää viisi metriä, siellä jossain metrin tai kahden korkeudessa, se ei voi lentää enempää. Jotkut kyyhkyset, varpuset lentävät korkeammalla. Kotkat vielä korkeammalla. Vaikka taivas on sama. Ja vastaavasti niillä on täysin erilainen kuva, joka avautuu niille, riippuen niiden lentokorkeudesta.
Samalla tavoin henkinen elämä voi olla eritasoista. Kuten valo voi olla eri kirkkaustasoilla. Hehkulamppu on 20 watin, 40 watin, 60 watin, 150 watin jnw. Samoin on olemassa eriasteisia jumalallisia ilmestyksiä ja erilaisia ihmisiä. Jokaisella on jonkinlainen usko.
Mutta riippuen siitä, minkälainen guna on ehdollistanut heitä, heidän uskoonsa liittyy enemmän tai vähemmän tietoa.
Ja mitä enemmän tietoa, sitä enemmän suvaitsevaisuutta. Mitä vähemmän tietoa, sitä vähemmän suvaitsevaisuutta. Siksi kaikilla näillä kielteisillä ilmiöillä on vain yksi juuri - tietämättömyyden guna.
Ei ole väliä, mitä kauniita uskonnollisia postulaatteja, ei ole väliä, miten se on kätketty.
.... vitsaileva laulu: ”Lopeta puhuminen, valttikorttimme on terrori”. Se on tavallaan vitsi. Valitettavasti siitä on tullut todellisuutta. Monille ihmisille terrori on valttikortti. ...
Tämä on tietysti kauhea ilmiö, joka syntyy täysin tästä tietämättömyydestä. Ja tähän ei ole muuta keinoa kuin valaistuminen.
Eli vain tietoisuuden lisäämisen kautta on mahdollista auttaa ihmisiä olemaan joutumatta tällaisten taipumusten vaikutuksen alaisiksi.
...
No, ne, jotka ovat tällaisten ajatusten kantajia, he ovat varmasti niin sanotusti tuhon alaisia, koska nämä ihmiset, jotka ovat jo niin sanotusti imeneet kaikki nämä asiat, he eivät ole niin sanotusti enää täysin järjissään.
Eli tietämättömyyden guna, se on näin.
...
Nämä ihmiset, jotka ovat uskonnollisia fanaatikkoja, saattavat ajatella, että heille on taattu paratiisi, että he ovat tehneet kaiken tämän Jumalan vuoksi. Mutta onneksi asia ei ole näin. Ja ne ihmiset, jotka käyttäytyvät näin, Jumalan nimissä järjestävät tällaisia kauheita asioita, heidän määränpäänsä ei tietenkään ole huipulla vaan pohjalla.
Samalla tavoin henkinen elämä voi olla eritasoista. Kuten valo voi olla eri kirkkaustasoilla. Hehkulamppu on 20 watin, 40 watin, 60 watin, 150 watin jnw. Samoin on olemassa eriasteisia jumalallisia ilmestyksiä ja erilaisia ihmisiä. Jokaisella on jonkinlainen usko.
Mutta riippuen siitä, minkälainen guna on ehdollistanut heitä, heidän uskoonsa liittyy enemmän tai vähemmän tietoa.
Ja mitä enemmän tietoa, sitä enemmän suvaitsevaisuutta. Mitä vähemmän tietoa, sitä vähemmän suvaitsevaisuutta. Siksi kaikilla näillä kielteisillä ilmiöillä on vain yksi juuri - tietämättömyyden guna.
Ei ole väliä, mitä kauniita uskonnollisia postulaatteja, ei ole väliä, miten se on kätketty.
Meidän maailmankaikkeutemme on kuin pieni elektroni
Ainoat asiat, jotka omistatte, ovat illuusioita, harhoja ja itsepetoksia, niitä teillä on annettava, ja loput... ette omista mitään. Edes kehomme ei kuulu meille, luulemme sen olevan meidän kehomme, mutta itse asiassa sitä asuttavat lukemattomat elävät organismit. Yrittäkää todistaa niille, että se on teidän kehonne. Mikrobit ja muut luulevat, että se on heidän kehonsa. Mutta me luulemme, että jokin kuuluu meille, ihminen haluaa tulla Jumalaksi, siksi ihminen pyrkii kosmokseen. Mitä enemmän laajennamme tietämyksemme rajoja, mitä enemmän laajennamme maailmamme rajoja, pystymme jopa louhimaan plutoniumia, uraania, käyttämään auringon energiaa jo Marsissa. Mutta yleisesti ottaen, jotta meillä olisi selkeät käsitykset itsestämme, me karkeasti ottaen asumme...
Meidän maailmankaikkeutemme on kuin pieni elektroni, koko maailmankaikkeus, ja kuvitelkaa meidän kokomme. Ja me olemme pienessä elektronissa, otamme esiin teleskoopin tai Chandra-teleskoopin...
Ja me ajattelemme: "Niin, maailmankaikkeus" ja piirrämme, mistä se on tullut, mistä se koostuu.
Itse asiassa me emme asu vain elektronissa, meidän maailmankaikkeutemme on pieni elektroni, ja koko keho, ehkä se on jonkinlainen elävä organismi. Kaikki nämä universumit, galaksit ja niin edelleen, ehkä ne ovat jonkinlainen elävä organismi.
Vedat sanoo, että on olemassa Universaali Keho, Universaali Muoto. On varsin todennäköistä, että kyseessä on jokin jättimäinen organismi, jolla on oma, kuten kreikkalaiset sanoivat, Maailman Sielu. Vaishnava-perinteessä Häntä kutsutaan Ylisieluksi, Paramatmaksi. Hän läpäisee tietoisuudellaan kaikki universumit. Hän on jokaisessa atomissa ja koko universumissa samanaikaisesti.
Mutta edes sellaista lukua ei voi löytää, sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa - sitä asemaa, jossa me olemme.
Mutta samaan aikaan ajattelemme, että maailmankaikkeus on jonkinlainen pyörivä pallo, galakseja, pyörteitä.
Se on kuin jotkut mikrobit vatsassani alkaisivat miettiä, kuka olen, mitä luin, mitä söin illalliseksi tänä iltana. Asemamme on sellainen, ja silti kunnianhimomme on suurempi kuin Jumalalle. Vaikka Jumala ei ole lainkaan kunnianhimoinen, muta me olemme. Haluamme vallata kaiken ylipäätään, koko maailmankaikkeuden.
Kun ymmärrämme todellisen asemamme, että olemme mikrobeja, silloin meille saattaa tulla mieleen, että emme omista täällä mitään, olemme kerjäläisiä hengessä. Ainoat asiat, joita omistamme, ovat omat harhakuvitelmamme tai käsityksemme siitä, miten maailma toimii ja mikä on paikkamme maailmassa. Omistamme käsityksen omasta paikastamme tässä maailmassa, siitä, keitä me olemme. Me todella omistamme sen. Ja yleensä tämä mielipide perustuu siihen, että edustan jotain merkittävää.
JA ELÄMÄMME IHANTEENA ON, ETTÄ MUISTO MEISTÄ SÄILYY AINA JÄLKELÄISTEN SYDÄMISSÄ JA ETTÄ MUUT MIKROBIT MUISTAVAT MEIDÄT AINA.
Se on sellainen ihanne.
Ja parhaassa tapauksessa nimemme kaiverretaan jonnekin marmorilaattaan, jossa sanotaan, että TÄSSÄ TALOSSA ASUI USEIDEN VUOSIEN AJAN SE JA SE MIKROBI, JA HÄNEN NIMENSÄ OLI SE JA SE.
Ja tuhansia vuosia myöhemmin joku nuori pariskunta kävelee ja näkee jonkun nimen marmorilaatassa, ja me uskomme, että he muistavat meidät. He näkevät vain marmorilaatan. Kyllä, mutta heidän ensimmäinen ajatuksensa on repiä laatta irti, pyyhkiä se pois jyrsimellä ja jättää oma nimensä jälkipolville.
---------------
Katkelmia B. Maharajan luennosta, eri kohdista.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Jos kristityt rukoilevat ”oikeaa elävää Jumalaa”, miksi muiden uskontojen seuraajat kokevat täsmälleen samoja kokemuksia? Tiedän jo, mitä kristityt sanovat: että muiden uskontojen kokemukset ovat kaikki peräisin Saatanalta (ei ole väliä, että koko saatanaa ei ole edes olemassa)
https://csrs.nd.edu/assets/59930/williams_1902.pdf
William James kokoaa lukuisia eri uskontojen ja aikakausien ihmisten omia kuvauksia uskonnollisista kokemuksista. Hän lainaa esimerkiksi kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, hindulaisia ja buddhalaisia sekä mystikkoja ja tavallisia uskovia. Näiden kertomusten avulla hän osoittaa, että eri uskontojen ihmiset kuvaavat usein hyvin samankaltaisia kokemuksia, kuten:
voimakasta rauhan tunnetta,
kokemusta jumalallisesta tai pyhästä läsnäolosta,
ykseyden tunnetta kaiken kanssa,
syvää iloa tai rakkautta,
elämän täydellistä muuttumista (kääntymyskokemus).
Hän lainaa esimerkiksi kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, hindulaisia ja buddhalaisia sekä mystikkoja ja tavallisia uskovia. Näiden kertomusten avulla hän osoittaa, että eri uskontojen ihmiset kuvaavat usein hyvin samankaltaisia kokemuksia,
Jamesin johtopäätös on, että vaikka uskontojen tulkinnat näistä kokemuksista vaihtelevat, itse kokemuksissa on paljon yhteisiä piirteitä.
James käyttää al-Ghazalin kuvausta havainnollistamaan ajatusta, että uskonnollinen tieto voi perustua välittömään kokemukseen, ei pelkästään järkeilyyn. Al-Ghazali kertoo käyneensä läpi syvän hengellisen kriisin: hän alkoi epäillä kaikkea, mitä oli oppinut, kunnes päätyi siihen, että todellinen varmuus syntyy Jumalan antamasta sisäisestä valosta ja kokemuksesta, ei pelkästään loogisista todisteluista. James pitää tätä esimerkkinä mystisestä kokemuksesta.
Jamesin laajempi ajatuksensa on, että ihmiset eri uskonnoissa raportoivat samantyyppisiä kokemuksia rukouksessa, ihan vastakkaisissa uskonnoissa.
https://csrs.nd.edu/assets/59930/williams_1902.pdf
47 300 kirkkokuntaa nykyisessä kristinuskossa.
Ja jokainen väittää, että vain heillä on totuus, vaikka kaikki muutkin edustavat kristinuskoa.
Kuinka estää partikularismi, jossa uskonto voi jakautua lukemattomiksi pieniksi kirkkokunniksi ja suuntauksiksi?
Että silleen!