Kysyisin..

Elikkäs tuntuuko puhkeamattoman [ei ole ollut kipeä] reijän paikkaaminen niin ikävältä, että kannattaa puuduttaa? Kestääkö se yhtä kauan kuin ison puhjenneen reijän paikkaus?
151250
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Mistyähän löydät sellasen hammaslekurin joka suostuu paikkaamaan reikää jota ei vielä ole.

Itse menin vastaavan reiän paikkaan, tilasin ajan omalle yksityiselle hammaslääkärille. Eihän se ruvennut paikkaamaan, heitti lievästi sanottuna ulos ja sanoi, että älä varaa aikaa hänellle enää.
Itsekin kun mieluummin paikkaisin ilman puudutusta reiät joita ei vielä ole.

Äänestä
  • ,että tällaisia alkuvaiheessa olevia, tulevia reikiä ei paikata, vaan niiden on annettava tulla, ja kehittyä särkyjä, kipuja, ja muita vaivoja ja ongelmia aihuttaviksi, ennenkö ns. asiantuntija huomioi ne???

    Onkohan kysymys vastaavasta, että kehittyvää tulipaloa ei sammutettasi, liian pienten, helposti, halvalla hoidettavien, ensimmäisten merkkien, hajun, savun ilmaantuessa!

    Joku tietävä valaiskoon, tätä tiedon hämäryyttä!

    Ps. Muuten tapahtumat näyttäisi olevan normaalia käytäntöä!

    Äänestä

  • Johtuu kirjoitti:

    ,että tällaisia alkuvaiheessa olevia, tulevia reikiä ei paikata, vaan niiden on annettava tulla, ja kehittyä särkyjä, kipuja, ja muita vaivoja ja ongelmia aihuttaviksi, ennenkö ns. asiantuntija huomioi ne???

    Onkohan kysymys vastaavasta, että kehittyvää tulipaloa ei sammutettasi, liian pienten, helposti, halvalla hoidettavien, ensimmäisten merkkien, hajun, savun ilmaantuessa!

    Joku tietävä valaiskoon, tätä tiedon hämäryyttä!

    Ps. Muuten tapahtumat näyttäisi olevan normaalia käytäntöä!

    Alkavia reikiä ei paikata, koska kiille voi hyvällä hoidolla remineralisoitua ja reiät kadota.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Alkavia reikiä ei paikata, koska kiille voi hyvällä hoidolla remineralisoitua ja reiät kadota.

    ..mutta jos näin ei käy, niin reikä kasvaaa ja kasvaa.. sitten tarvitaan jo kahden kolmen pinnan paikkaa. Tämä kehittyy jopa alle vuodessa. Eli seuraavassa tarkastuksessa saakin sitten pulittaa kolmen pinnan täytteen hinnan, pahimmassa tapauksessa lääkepaikka juurihoidon estämiseksi.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Alkavia reikiä ei paikata, koska kiille voi hyvällä hoidolla remineralisoitua ja reiät kadota.

    Alkavia reikiä ei paikata, koska kiille voi hyvällä hoidolla remiralisoitua ja reiät kadota, kirjoitat.

    Mitä tarkoittaa tässä yhteydessä VOI HYVÄLLÄ HOIDOLLA?
    Onko se hammaslääkärin suorittamaa hoitoa, vai mitä?
    Kuinka suuri on prosentti, jossa tämä itsekorjaantuminen tapahtuu?

    Vähemmän hyvän hoidon seurauksia ovat sitten ne reijät, jopa kolmellekin pinnalle paikka, ja muutkin tapahtumia seuraavat ongelmat, kuten palstalla kirjoitetaan, jo seuraavassa, vuoden kuluttua tapahtuvan tarkastuksen yhteydessä, jos ei aikaisemminkin, kipujen sekä muiden vaivojen ja ongelmien takia!

    Onhan se hammaslääkärillemme huomattavasti tuottoisampaa, kuin yhden pienen paikan teko!

    Muuten on hampaistaan huolta pitävän, kovin vaikeata ymmärtää tällaista menettelyä!

    Äänestä

  • Johtuu kirjoitti:

    Alkavia reikiä ei paikata, koska kiille voi hyvällä hoidolla remiralisoitua ja reiät kadota, kirjoitat.

    Mitä tarkoittaa tässä yhteydessä VOI HYVÄLLÄ HOIDOLLA?
    Onko se hammaslääkärin suorittamaa hoitoa, vai mitä?
    Kuinka suuri on prosentti, jossa tämä itsekorjaantuminen tapahtuu?

    Vähemmän hyvän hoidon seurauksia ovat sitten ne reijät, jopa kolmellekin pinnalle paikka, ja muutkin tapahtumia seuraavat ongelmat, kuten palstalla kirjoitetaan, jo seuraavassa, vuoden kuluttua tapahtuvan tarkastuksen yhteydessä, jos ei aikaisemminkin, kipujen sekä muiden vaivojen ja ongelmien takia!

    Onhan se hammaslääkärillemme huomattavasti tuottoisampaa, kuin yhden pienen paikan teko!

    Muuten on hampaistaan huolta pitävän, kovin vaikeata ymmärtää tällaista menettelyä!

    Yleensähän potilas on vain tyytyväinen, kun ei tarvitse paikata. Alkava reikä (tai PYSÄYTETTÄVÄ, niin kuin oikea termi kuuluu) ulottuu korkeintaan kiilteeseen tai kiilteen ja hammasluun rajalle. Hyvällä hoidolla kiille voi korjautua ja reiän kehitys keskeytyä. Hyvällä hoidolla tässä tarkoitetaan huolellista puhdistusta (bakteerimassa pois hautomasta), kiilteen vastustuskyvyn lisäämistä ja vahvistamista fluorilla ja ksylitolilla, sekä ruokavaliolla (jatkuva mussutus, makea ja happamat limut yms pois).

    Vain hammaslääkäri voi määrittää tarvitseeko reikä paikkausta vai ei. Se riippuu juuri em. seikoista (saako pidettyä hampaat puhtaana, käyttääkö lisäfluoria ja ksylitolia, syljen ominaisuudet, reikiä aiheuttavien bakteerien määrä, ruokavalio...). Jos mahdollisuudet ovat hyvät, paikkaaminen ei kannata. Jos taas huonommat (kuiva suu, korkea ikä, huono suuhygienia), poraan on tartuttava herkemmin.
    Jos hammaslääkäri ei tunne potilastaan, on näiden seikkojen arvioiminen huomattavasti hankalampaa, kuin jos sama hammaslääkäri on hoitanut pitempään. Siihen perustuu se, että uusi hammaslääkäri usein paikkaa herkemmin kuin potilaansa tavat ja taipumukset tunteva.

    Seuranta on oleellista, myös röntgenkuvin. Jos laiminlyö säännölliset, yksilöllisesti sovittavat tarkastukset ja mahdolliset lisänä tarvittavat ennaltaehkäisevän hoidon käynnit (jos tarpeen kotihoidon lisänä vastaanotolla tehtävät käsittelyt) voi syyttää itseään (tosin tämäkin tulisi hammaslääkärin arvioida... satunnaisesti hoitoon tulevan kanssa ei voi jäädä odottelemaan). Tässä suhteessa hammaslääkärit ovat usein liian optimistisia ja toivovat, että viesti menisi perille ja potilas ymmärtäisi säännöllisen hoidon tärkeyden...

    Totuus kuitenkin on, että pieni reikä hampaassa on parempi kuin paikattu hammas. Paikka ei ole koskaan ikuinen, vaan se on joskus uusittava.

    Äänestä

  • Johtuu kirjoitti:

    Alkavia reikiä ei paikata, koska kiille voi hyvällä hoidolla remiralisoitua ja reiät kadota, kirjoitat.

    Mitä tarkoittaa tässä yhteydessä VOI HYVÄLLÄ HOIDOLLA?
    Onko se hammaslääkärin suorittamaa hoitoa, vai mitä?
    Kuinka suuri on prosentti, jossa tämä itsekorjaantuminen tapahtuu?

    Vähemmän hyvän hoidon seurauksia ovat sitten ne reijät, jopa kolmellekin pinnalle paikka, ja muutkin tapahtumia seuraavat ongelmat, kuten palstalla kirjoitetaan, jo seuraavassa, vuoden kuluttua tapahtuvan tarkastuksen yhteydessä, jos ei aikaisemminkin, kipujen sekä muiden vaivojen ja ongelmien takia!

    Onhan se hammaslääkärillemme huomattavasti tuottoisampaa, kuin yhden pienen paikan teko!

    Muuten on hampaistaan huolta pitävän, kovin vaikeata ymmärtää tällaista menettelyä!

    Kunpa potilaat ymmärtäisivät, että ei ne reiät hammaslääkäreiden takia tule! Sinun kirjoituksestasi saa sen kuvan, että ihmisille tulee reikiä, koska hammaslääkäri ei ole tarpeeksi tarkka? Reikiä ei synny hammaslääkärin vastaanotolla. Reikiä tulee sen takia, että ihmiset eivät harjaa/lankaa/tikuta/huuhtele suuta ohjeiden mukaan tarpeeksi usein/huolellisesti... Tai sitten voi olla, että syljeneritys on huono/suun bakteereita aiheuttavan mutans streptokokin pitoisuus on korkea (tartunnan saa varhaislapsuudessa yleensä omilta vanhemmiltaan). Jos kaikki alkvat ja seurattavat löydökset paikattaisiin, ihmisillä olis joka hampaassa paikkoja. Alkavalla reiällä tarkoitetaan nimenomaan ALKAVAA, ei siis millään muotoa varsinaista pehmentynyttä dentiiniä, joka on aina paikattava. Sitä paitsi, esimerkiksi muovipaikka kuluu ja kutistuu ajan myötä ja on kestoltaan vain muutaman vuoden, jonka jälkeen se yleensä (tai joskus) on uusittava ja tällöin joudutaan aina hivenen poraamaan myös omaa hammasta. Näin oman hammaskudoksen määrä vähenisi koko ajan. Jos tosiaan olet sitä mieltä, että oma kotihoitosi/ säännöllinen hammaslääkärillä käyntisi ei toimi, sano sitten hammaslääkärillesi, että et huolehdi hampaistasi ja pyydä häntä paikkaamaan myös kaikki alkavat.

    Äänestä

  • toisinpäin kirjoitti:

    Yleensähän potilas on vain tyytyväinen, kun ei tarvitse paikata. Alkava reikä (tai PYSÄYTETTÄVÄ, niin kuin oikea termi kuuluu) ulottuu korkeintaan kiilteeseen tai kiilteen ja hammasluun rajalle. Hyvällä hoidolla kiille voi korjautua ja reiän kehitys keskeytyä. Hyvällä hoidolla tässä tarkoitetaan huolellista puhdistusta (bakteerimassa pois hautomasta), kiilteen vastustuskyvyn lisäämistä ja vahvistamista fluorilla ja ksylitolilla, sekä ruokavaliolla (jatkuva mussutus, makea ja happamat limut yms pois).

    Vain hammaslääkäri voi määrittää tarvitseeko reikä paikkausta vai ei. Se riippuu juuri em. seikoista (saako pidettyä hampaat puhtaana, käyttääkö lisäfluoria ja ksylitolia, syljen ominaisuudet, reikiä aiheuttavien bakteerien määrä, ruokavalio...). Jos mahdollisuudet ovat hyvät, paikkaaminen ei kannata. Jos taas huonommat (kuiva suu, korkea ikä, huono suuhygienia), poraan on tartuttava herkemmin.
    Jos hammaslääkäri ei tunne potilastaan, on näiden seikkojen arvioiminen huomattavasti hankalampaa, kuin jos sama hammaslääkäri on hoitanut pitempään. Siihen perustuu se, että uusi hammaslääkäri usein paikkaa herkemmin kuin potilaansa tavat ja taipumukset tunteva.

    Seuranta on oleellista, myös röntgenkuvin. Jos laiminlyö säännölliset, yksilöllisesti sovittavat tarkastukset ja mahdolliset lisänä tarvittavat ennaltaehkäisevän hoidon käynnit (jos tarpeen kotihoidon lisänä vastaanotolla tehtävät käsittelyt) voi syyttää itseään (tosin tämäkin tulisi hammaslääkärin arvioida... satunnaisesti hoitoon tulevan kanssa ei voi jäädä odottelemaan). Tässä suhteessa hammaslääkärit ovat usein liian optimistisia ja toivovat, että viesti menisi perille ja potilas ymmärtäisi säännöllisen hoidon tärkeyden...

    Totuus kuitenkin on, että pieni reikä hampaassa on parempi kuin paikattu hammas. Paikka ei ole koskaan ikuinen, vaan se on joskus uusittava.

    Kyllä minäkin olen aikaisemmin ollut tyytyväinen kun alkavia reikiä ei ole paikattu, mutta siitä seuraava LASKU ei ole ilahduttanut minua ollenkaan.

    Huomioitavaa: Olen käynyt säännöllisesti hammashoidossa ja pariin otteeseen oma yksityispuolen hammaslääkäri on jättänyt paikkaamatta alkavat reiät, josta seurauksena mm. seuraavaa:

    kolmen pinnan paikka yhteen hampaaseen noin vuoden kuluttua, jolloin oli sovittu tarkastusajankohta, toiseen "alkavaan reikään" lääkepaikka! Ja kaikki maksaaaaaaa ja maksajana minä itse!
    Kelalta tulee vain hitusen takaisin, se ei lohduta!

    Seurantaa on usean vuoden ajan ja minulla on ns. nopea reikiintymisvauhti, jos alkuun pääsee. SILTI hammaslääkäri jättää reiät paikkaamatta. Pesut ym. tikutukset, langatukset, fluorit ym. hoidan ohjeen mukaan.

    Siis olisiko mahdollisesti hammaslääkärin vaihto se keino, jolla minulta myös alkavat nopeat reiät saisi kuntoon ajoissa, ilman älyttömiä kustannuksia?????????????

    Äänestä

  • -Anne- kirjoitti:

    Kunpa potilaat ymmärtäisivät, että ei ne reiät hammaslääkäreiden takia tule! Sinun kirjoituksestasi saa sen kuvan, että ihmisille tulee reikiä, koska hammaslääkäri ei ole tarpeeksi tarkka? Reikiä ei synny hammaslääkärin vastaanotolla. Reikiä tulee sen takia, että ihmiset eivät harjaa/lankaa/tikuta/huuhtele suuta ohjeiden mukaan tarpeeksi usein/huolellisesti... Tai sitten voi olla, että syljeneritys on huono/suun bakteereita aiheuttavan mutans streptokokin pitoisuus on korkea (tartunnan saa varhaislapsuudessa yleensä omilta vanhemmiltaan). Jos kaikki alkvat ja seurattavat löydökset paikattaisiin, ihmisillä olis joka hampaassa paikkoja. Alkavalla reiällä tarkoitetaan nimenomaan ALKAVAA, ei siis millään muotoa varsinaista pehmentynyttä dentiiniä, joka on aina paikattava. Sitä paitsi, esimerkiksi muovipaikka kuluu ja kutistuu ajan myötä ja on kestoltaan vain muutaman vuoden, jonka jälkeen se yleensä (tai joskus) on uusittava ja tällöin joudutaan aina hivenen poraamaan myös omaa hammasta. Näin oman hammaskudoksen määrä vähenisi koko ajan. Jos tosiaan olet sitä mieltä, että oma kotihoitosi/ säännöllinen hammaslääkärillä käyntisi ei toimi, sano sitten hammaslääkärillesi, että et huolehdi hampaistasi ja pyydä häntä paikkaamaan myös kaikki alkavat.

    Ei ne hammaslääkärit käskystä paikkaa potilaan hampaita,
    Se on ihan varma asia!

    Mitä tulee muovipaikan kestävyyteen, Monilla potilailla ne kestää, jopa kymmenen - viisitoista vuotta, ihan ehjinä ilman vuotavia saumoja.

    Äänestä

  • Hoitoalalla kirjoitti:

    Ei ne hammaslääkärit käskystä paikkaa potilaan hampaita,
    Se on ihan varma asia!

    Mitä tulee muovipaikan kestävyyteen, Monilla potilailla ne kestää, jopa kymmenen - viisitoista vuotta, ihan ehjinä ilman vuotavia saumoja.

    hammastarkastuksiin voi mennä kyllä puolen vuoden välein jos on alkavia ja hampaat reikiintyy nopeesti.. silloin alkavilla ei ole mahdollisuutta kasvaa niin isoiksi. lääkärissä voi sanoo et haluu re-callin (kutsun hammashoitoon) puolen vuoden välein.. luulen että jokainen hammaslääkäri sen verran kuuntelee potilastaan..

    kannattaa myös käyttää sellaisia hammaskiillettä vahvistavia fluoritabletteja ku DentiPlus. Niitä saa apteekista.

    Äänestä

  • hoitsu kirjoitti:

    hammastarkastuksiin voi mennä kyllä puolen vuoden välein jos on alkavia ja hampaat reikiintyy nopeesti.. silloin alkavilla ei ole mahdollisuutta kasvaa niin isoiksi. lääkärissä voi sanoo et haluu re-callin (kutsun hammashoitoon) puolen vuoden välein.. luulen että jokainen hammaslääkäri sen verran kuuntelee potilastaan..

    kannattaa myös käyttää sellaisia hammaskiillettä vahvistavia fluoritabletteja ku DentiPlus. Niitä saa apteekista.

    Niin, kyllä nimenomaan PYYSIN tätä tarkastusvälikäyntien tihentämistä, koska alkavat reiät kehittyvät niin nopeasti,
    mutta kuinka ollakaan oma yksityinen hammaslääkäri ei suostunut moiseen. Sanoi, että joka tapauksessa pidämme nyt hänen määräämänsä välin.
    Pitäisikö vaihtaa hammaslääkäriä, rahatkin tässä loppuu muuten?????? Apua!

    Äänestä

  • toisinpäin kirjoitti:

    Yleensähän potilas on vain tyytyväinen, kun ei tarvitse paikata. Alkava reikä (tai PYSÄYTETTÄVÄ, niin kuin oikea termi kuuluu) ulottuu korkeintaan kiilteeseen tai kiilteen ja hammasluun rajalle. Hyvällä hoidolla kiille voi korjautua ja reiän kehitys keskeytyä. Hyvällä hoidolla tässä tarkoitetaan huolellista puhdistusta (bakteerimassa pois hautomasta), kiilteen vastustuskyvyn lisäämistä ja vahvistamista fluorilla ja ksylitolilla, sekä ruokavaliolla (jatkuva mussutus, makea ja happamat limut yms pois).

    Vain hammaslääkäri voi määrittää tarvitseeko reikä paikkausta vai ei. Se riippuu juuri em. seikoista (saako pidettyä hampaat puhtaana, käyttääkö lisäfluoria ja ksylitolia, syljen ominaisuudet, reikiä aiheuttavien bakteerien määrä, ruokavalio...). Jos mahdollisuudet ovat hyvät, paikkaaminen ei kannata. Jos taas huonommat (kuiva suu, korkea ikä, huono suuhygienia), poraan on tartuttava herkemmin.
    Jos hammaslääkäri ei tunne potilastaan, on näiden seikkojen arvioiminen huomattavasti hankalampaa, kuin jos sama hammaslääkäri on hoitanut pitempään. Siihen perustuu se, että uusi hammaslääkäri usein paikkaa herkemmin kuin potilaansa tavat ja taipumukset tunteva.

    Seuranta on oleellista, myös röntgenkuvin. Jos laiminlyö säännölliset, yksilöllisesti sovittavat tarkastukset ja mahdolliset lisänä tarvittavat ennaltaehkäisevän hoidon käynnit (jos tarpeen kotihoidon lisänä vastaanotolla tehtävät käsittelyt) voi syyttää itseään (tosin tämäkin tulisi hammaslääkärin arvioida... satunnaisesti hoitoon tulevan kanssa ei voi jäädä odottelemaan). Tässä suhteessa hammaslääkärit ovat usein liian optimistisia ja toivovat, että viesti menisi perille ja potilas ymmärtäisi säännöllisen hoidon tärkeyden...

    Totuus kuitenkin on, että pieni reikä hampaassa on parempi kuin paikattu hammas. Paikka ei ole koskaan ikuinen, vaan se on joskus uusittava.

    Yleensähän potilas on tyytyväinen, kun ei tarvitse paikata, kirjoitat.

    Varmaankin SILLÄ HETKELLÄ, on tietenkin tyytyväinen, jos ei ole kykyä, tai halua ajatella asiaa pidemmälle!
    Ymmärrän, että hoidot tehdään myös EHKÄISEMÄÄN tulevia tauteja, kipuja, vaivoja, ja ongelmia!
    Tässä tilanteessa asiantuntijan näkemys on tietenkin ratkaiseva.

    Mutta kuten jo aikaisemissa kirjoituksissa, ja monien kohdalla myös käytännössäkin on tullut havaittua, että niitä käsityksiä, ja mielipiteitä, niin tarpeista kuin hoidoistakin, puhumattakaan MOTIIVEISTA, on suunnilleen sama määrä, kuin on tekijöitäkin, myös tässäkin toiminnassa!

    Tietoa tähän alkavien reikien ITSEPARANTUMISEN määrästä, ei vielä näkynyt olevan, vaikka sen luulisi olevan TÄRKEIN tieto ko. menettelyn käytössä, suhteen!

    Äänestä

  • Hoitoalalla kirjoitti:

    Ei ne hammaslääkärit käskystä paikkaa potilaan hampaita,
    Se on ihan varma asia!

    Mitä tulee muovipaikan kestävyyteen, Monilla potilailla ne kestää, jopa kymmenen - viisitoista vuotta, ihan ehjinä ilman vuotavia saumoja.

    Ei ne hammaslääkärit käskystä paikkaa potilaan hampaita, Se on ihan varma asia, kirjoitat!

    Eivät käskystä, eivätkä toivomuksista, evätkä välttämättä kait aina ollenkaan, mikä olisi POTILAAN niin terveyden, hammashoidon, ja rahapussinkin edun mukaista!

    Mikäs se on sitten se paljon puhuttu VASTUU, kun asiakkaan ääni on mennyt huomioimatta ohi korvien,
    jos, ja kun sitten myöhemmin ongelmia ilmaantuu???

    Vastaathan, kun olet hoitoalalla, ja Sinulla on sitä "sisäpiirin" tietoakin!

    Äänestä

  • potilas alalla kirjoitti:

    Ei ne hammaslääkärit käskystä paikkaa potilaan hampaita, Se on ihan varma asia, kirjoitat!

    Eivät käskystä, eivätkä toivomuksista, evätkä välttämättä kait aina ollenkaan, mikä olisi POTILAAN niin terveyden, hammashoidon, ja rahapussinkin edun mukaista!

    Mikäs se on sitten se paljon puhuttu VASTUU, kun asiakkaan ääni on mennyt huomioimatta ohi korvien,
    jos, ja kun sitten myöhemmin ongelmia ilmaantuu???

    Vastaathan, kun olet hoitoalalla, ja Sinulla on sitä "sisäpiirin" tietoakin!

    Hammashoidossa vastuu on kuin savolaisella joka puhuu, eli vastuu on kuulijalla ja näissä tapauksissa potilaalla!

    Äänestä

Sinä tarkoitat varmaan alkavaa reikää, sellaista jota ei hammaslääkärikään vielä paikkaa, vaan seurailee tilannetta esim. seuraavaan vuositarkastukseen asti. Sellaisten reijänalkujen kasvu saattaa pysähtyä. Minullakin on parhaillaan kaksi sellaista, ja toinen on ollut jo likipitäen 10 vuotta muuttumatta varsinaiseksi reijäksi.
Jos kyseessä on reikä, jonka ei ole särkenyt tai vihlonut, ja jonka hammaslääkäri katsoo tarpeelliseksi paikata, niin mielestäni puudutus on täysin tarpeetonta. Poratessa saattaa loppuvaiheessa hieman tuntua, mutta vain hetkellisesti tai ei välttämättä lainkaan. Itse pidän erittäin epämiellyttävänä niitä tuntemuksia, joita tulee puudutusaineen lakatessa vaikuttamasta.
Jos olet tosi kipuherkkä, niin sitten puudutus on hyvä vaihtoehto.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Paikkaamisesta kirjoitti:

Elikkäs tuntuuko puhkeamattoman [ei ole ollut kipeä] reijän paikkaaminen niin ikävältä, että kannattaa puuduttaa? Kestääkö se yhtä kauan kuin ison puhjenneen reijän paikkaus?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu