Suuri osa Suomen väestöstä on etnisesti ja kulttuurisesti suomalaisia, mutta virallisissa tilastoissa (kuten Tilastokeskus) väestöä seurataan pääasiassa kielen, kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan eikä niinkään erillisen etnisen luokittelun kautta.
Keskeiset luvut ja ryhmät (vuoden 2025/2026 tilastot):
• Suomen väkiluku: Noin 5,66 miljoonaa asukasta.
• Ulkomaalaistaustaiset: Vuoden 2025 lopussa ulkomaalaistaustaisia oli noin 680 526 henkilöä, mikä on noin 12 % koko väestöstä. Pääkaupunkiseudulla tämä osuus on huomattavasti suurempi (noin 25 %).
• Perinteiset vähemmistöt:
• Suomenruotsalaiset: Noin 290 000 henkilöä (noin 5,3 % väestöstä).
• Saamelaiset: Alkuperäiskansa, johon kuuluu noin 10 000–12 000 henkeä Suomessa.
• Muut historialliset vähemmistöt: Romanit, tataarit, juutalaiset sekä vanha venäläisväestö (suomenvenäläiset).
Haluatko lisätietoja jostain tietystä vähemmistöryhmästä, alueellisista luvuista tai kielijakaumasta Suomessa?
Keskeiset luvut ja ryhmät (vuoden 2025/2026 tilastot):
• Suomen väkiluku: Noin 5,66 miljoonaa asukasta.
• Ulkomaalaistaustaiset: Vuoden 2025 lopussa ulkomaalaistaustaisia oli noin 680 526 henkilöä, mikä on noin 12 % koko väestöstä. Pääkaupunkiseudulla tämä osuus on huomattavasti suurempi (noin 25 %).
• Perinteiset vähemmistöt:
• Suomenruotsalaiset: Noin 290 000 henkilöä (noin 5,3 % väestöstä).
• Saamelaiset: Alkuperäiskansa, johon kuuluu noin 10 000–12 000 henkeä Suomessa.
• Muut historialliset vähemmistöt: Romanit, tataarit, juutalaiset sekä vanha venäläisväestö (suomenvenäläiset).
Haluatko lisätietoja jostain tietystä vähemmistöryhmästä, alueellisista luvuista tai kielijakaumasta Suomessa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ennen itsenäistymistään 6. joulukuuta 1917 Suomi oli osa Ruotsia satojen vuosien ajan ja vuodesta 1809 lähtien autonominen osa Venäjän keisarikuntaa.
Keskeiset vaiheet ennen itsenäisyyttä
• Ruotsin vallan aika (n. 1100/1200-luvulta vuoteen 1809):
• Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa noin 600 vuoden ajan.
• Tänä aikana maahan muodostui pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä, luterilainen kirkko ja läntinen oikeuskulttuuri.
• Ruotsi menetti Suomen Venäjälle Suomen sodassa vuonna 1809 solmitussa Haminan rauhassa.
• Autonomian aika ja Suomen suuriruhtinaskunta (1809–1917):
• Vuodesta 1809 lähtien Suomi kuului Venäjän keisarikuntaan autonomisena Suomen suuriruhtinaskuntana.
• Suomella oli oma senaatti (hallitus), säätyvaltiopäivät, oma raha (markka) ja tulli, mutta ulkopolitiikka ja armeija olivat Venäjän hallinnassa.
• Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki vuonna 1812.
• 1800-luvulla suomen kielen asema vahvistui voimakkaasti kirjakielen kehityksen ja kansallisen heräämisen myötä.
• Venäläistämiskaudet (1899–1917):
• 1800-luvun lopulla Venäjän keisari aloitti niin sanotut sortokaudet, joiden aikana Suomen autonomiaa pyrittiin kaventamaan ja maata venäläistämään.
• Helmikuun manifesti vuonna 1899 ja myöhemmät sortotoimet heikensivät suomalaisten luottamusta keisariin.
• Tie itsenäisyyteen (1917):
• Vuonna 1917 Venäjän helmikuun vallankumous kaatoi tsaarivallan, ja lokakuussa valtaan nousivat Vladimir Leninin johtamat bolševikit.
• Suomen eduskunta hyväksyi P. E. Svinhuvfudin senaatin esityksestä Suomen itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917.