https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/9da823d4-4b91-45d1-a9b9-59868b8ad85c
Mutta en halua Lappiin saakka mutta johonkin keskemmälsi Suomea. Ehkä PohjoisSavo-Kainuu ..no tuo Kainuukin tuntuu jo liian Pohjoiselta.
Olen katsellut pieniä torppia Pielavesi-Keitele seudulta koska siinä isohkot järvet.
Olen säästänyt nyt liki 8000 euroa.
Ostan pienen mökin, ei haittaa vaikka on huonokuntoinen kunhan katto on vedenpitävä eikä mökki ole painunut ihan maahan.
Alkanut kyllästyttämään asuminen täällä.
Haluan pyytää ruuaksi kalaa, metsästä sieniä ja marjoja.
Ehkä jokin päivä muutan.
Mutta en halua Lappiin saakka mutta johonkin keskemmälsi Suomea. Ehkä PohjoisSavo-Kainuu ..no tuo Kainuukin tuntuu jo liian Pohjoiselta.
Olen katsellut pieniä torppia Pielavesi-Keitele seudulta koska siinä isohkot järvet.
Olen säästänyt nyt liki 8000 euroa.
Ostan pienen mökin, ei haittaa vaikka on huonokuntoinen kunhan katto on vedenpitävä eikä mökki ole painunut ihan maahan.
Alkanut kyllästyttämään asuminen täällä.
Haluan pyytää ruuaksi kalaa, metsästä sieniä ja marjoja.
Ehkä jokin päivä muutan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siis tosi paljo on ihmisiä muuttanut maalle. Kaikilla ei ole mahdollisuutta mm.työn vuoksi.
Paras kaverini meni täällä naimisiin ja vuoden kuluttua muuttivat Savonlinnaan. Ei tosin kaupunkiin vaan tämän miehen kotipaikalle 25km päähän kaupungista. Matka kaupunkiin ei ole paha sillä ei ruuhkia lainkaan.
Kumpikin hankkinut metsästyskortit ja ovat paikallisessa mets.seurassa.
Uskaltaisimpa minäkin noin tehdä. Talo olisi maalla odottamassa. On kyllä päässyt jo vähän rapistumaan.
Tulevaisuuden asumista. Kun tekoäly syö työpaikat , maalle on lähes pakkokin muuttaa. Mutta ennenkaikkea pakoon kaupunkien huumeongelmia, turvattomuutta, kaikkea skeidaa. Auto kyllä täytyy sitten maalla olla.
Maalla pärjää jollakin -90 kun kotterolla. Sellaisia voi hankkia kaksi ja toinen aina varalla.
Mulla on kiikarissa ok-talo, 75 neliöö. Hinta 8000 euroa ja iso tontti tai oikeammin määräala. Oma venepaika.
Peruskuntoinen 50 luvun tönö. Noin 400 kilometrin päässä.
Kannattaa käydä kokeilemassa, jos on tilaisuus ja elämäntilanne siihen sopiva. Kannattaa myös varautua siihen, että vuoden parin päästä tullaan takaisin. Niinkuin useimmille käy.
Ei tuollakaan ole jatkuvasti aurinkoisia kesäpäiviä, vaan syksy pimeine iltoineen ja harhainen sadepäivineen ja talvi pakkasineen, tuiskuineen tulee sinnekin.
Ei siis kannata ’polttaa siltoja’ eikä kovasti uhoillen tehdä tuota kokeilua, niin paluukin on helpompaa.