Venäjän ja sitä edeltäneiden valtakuntien (kuten Moskovan ruhtinaskunnan, Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton) valloitukset ja sotilaalliset laajentumiset Euroopassa ovat tapahtuneet useissa vaiheissa satojen vuosien aikana:
1. Pietari Suuren ja keisarikunnan alku (1700-luku)
• Suuri Pohjan sota (1700–1721): Pietari I ("Suuri") voitti Ruotsin, ja Uudenkaupungin rauhassa (1721) Venäjä liitti itseensä Baltian alueet (Viro ja Liivinmaa) sekä osia Karjalasta.
• Laajentuminen Puolaan: 1700-luvun lopulla Venäjä osallistui Puolan osituksiin (yhdessä Preussin ja Itävallan kanssa), joiden seurauksena se sai haltuunsa suuria alueita nykyisestä Ukrainasta, Valko-Venäjästä ja Puolasta.
2. 1800-luku ja Napoleonin sodat
• Suomen sota (1808–1809): Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta ja teki siitä autonomisen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikuntaan.
• Kongressi-Puola: Vuoden 1815 Wienin kongressin jälkeen suurin osa Puolasta (niin sanottu Kongressi-Puola) jäi Venäjän tsaarin alaisuuteen.
3. Toinen maailmansota ja Neuvostoliiton aika (1939–1945)
• Talvisota ja aluevaltaukset (1939–1940): Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, mikä johti Moskovan rauhassa 1940 merkittäviin alueluovutuksiin (muun muassa Karjala).
• Baltian maiden miehitys (1940): Neuvostoliitto miehitti ja liitti itseensä Viron, Latvian ja Liettuan.
• Itä-Euroopan blokki: Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Puna-armeija valloitti natsi-Saksan miehittämät tai liittolaisena olleet Itä-Euroopan maat, mikä johti Neuvostoliiton hegemoniaan ja Varsovan liiton syntyyn kylmän sodan ajaksi.
4. Nykyaika (Venäjän federaatio)
• Ukraina (2014 ja 2022–): Vuonna 2014 Venäjä miehitti ja liitti itseensä Krimin niemimaan. Helmikuussa 2022 Venäjä käynnisti laajan hyökkäyssodan Ukrainaan, jolla se on pyrkinyt valloittamaan ja liittämään itseensä alueita maan etelä- ja itgiosista.
1. Pietari Suuren ja keisarikunnan alku (1700-luku)
• Suuri Pohjan sota (1700–1721): Pietari I ("Suuri") voitti Ruotsin, ja Uudenkaupungin rauhassa (1721) Venäjä liitti itseensä Baltian alueet (Viro ja Liivinmaa) sekä osia Karjalasta.
• Laajentuminen Puolaan: 1700-luvun lopulla Venäjä osallistui Puolan osituksiin (yhdessä Preussin ja Itävallan kanssa), joiden seurauksena se sai haltuunsa suuria alueita nykyisestä Ukrainasta, Valko-Venäjästä ja Puolasta.
2. 1800-luku ja Napoleonin sodat
• Suomen sota (1808–1809): Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta ja teki siitä autonomisen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikuntaan.
• Kongressi-Puola: Vuoden 1815 Wienin kongressin jälkeen suurin osa Puolasta (niin sanottu Kongressi-Puola) jäi Venäjän tsaarin alaisuuteen.
3. Toinen maailmansota ja Neuvostoliiton aika (1939–1945)
• Talvisota ja aluevaltaukset (1939–1940): Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, mikä johti Moskovan rauhassa 1940 merkittäviin alueluovutuksiin (muun muassa Karjala).
• Baltian maiden miehitys (1940): Neuvostoliitto miehitti ja liitti itseensä Viron, Latvian ja Liettuan.
• Itä-Euroopan blokki: Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Puna-armeija valloitti natsi-Saksan miehittämät tai liittolaisena olleet Itä-Euroopan maat, mikä johti Neuvostoliiton hegemoniaan ja Varsovan liiton syntyyn kylmän sodan ajaksi.
4. Nykyaika (Venäjän federaatio)
• Ukraina (2014 ja 2022–): Vuonna 2014 Venäjä miehitti ja liitti itseensä Krimin niemimaan. Helmikuussa 2022 Venäjä käynnisti laajan hyökkäyssodan Ukrainaan, jolla se on pyrkinyt valloittamaan ja liittämään itseensä alueita maan etelä- ja itgiosista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hybridisota ja epäsuora yhteenotto
• Turvallisuusviranomaiset ja asiantuntijat kuvaavat Venäjän ja Euroopan välistä tilaa laajaksi hybridisodankäynniksi.
• Venäjä kohdistaa Eurooppaan muun muassa kyberhyökkäyksiä, GPS-häirintää, informaatiovaikuttamista sekä erilaisten häiriö- ja lennokkitapahtumien kaltaista painostusta (esimerkiksi ilmatilan loukkauksia tai drooni-osumia lähialueilla, kuten Romaniassa).
• Euroopan maat ja Nato varautuvat mahdolliseen pitkän aikavälin sotilaalliseen uhkaan, ja puolustusvalmiutta sekä varautumista on nostettu merkittävästi, mitä pidetään puolustusluonteisena ennaltaehkäisynä.
Historialliset sodat
Jos tarkastellaan historiaa, Euroopan maat ja Venäjä (tai sitä edeltäneet valtiot, kuten Venäjän keisarikunta ja Neuvostoliitto) ovat käyneet useita sotia eri vuosisatoina:
• Esimerkiksi Suomen sodassa (1808–1809) Venäjä ja Ruotsi taistelivat Suomen alueen hallinnasta, minkä seurauksena Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa.
Aleksanteri 1 oli oppinut mies. Nykyinen Putun on sivistymätön katujätkä.
Katujätkälläkin on selkärankaa, toisin kuin tällä Neuvostoliiton hajoamisen traumatisoimalla b-luokan agentilla.
Harva katujätkä se etenee urallaan kansanmurhaajaksi.