Sanna Marinin hallitus (2019–2023) tunnettiin pääasiassa suuresta julkisten menojen ja velan kasvusta (valtion menoja lisättiin neljässä vuodessa noin 41 miljardilla eurolla muun muassa koronapandemian ja Ukrainan sodan takia), mutta se teki myös joitakin säästö- ja leikkauspäätöksiä.
Hallituksen pääasialliset säästö- ja leikkaustoimet:
• Kevään 2021 kehysriihi: Hallitus sopi kehysriihessä yhteensä 370 miljoonan euron pysyvistä säästötoimista, joita alettiin kohdentaa myöhemmin.
• Syksyn 2022 talousarvio (328 miljoonan euron leikkaukset): Pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri Annika Saarikko ja ympäristöministeri Maria Ohisalo ilmoittivat syyskuussa 2022 tarkemmista säästökohteista, joilla toteutettiin noin 328 miljoonan euron pitkän aikavälin säästöt vuoden 2023 budjettiin (alkuperäisestä 370 miljoonan tavoitteesta hieman karsittuna).
• Yleinen suunta: Toisin kuin edelliset hallitukset (esimerkiksi Juha Sipilän hallitus 2015–2019, joka teki laajoja indeksijäädytyksiä ja perusturvan leikkauksia), Marinin hallituskausi oli kokonaiskuvassa voimakkaasti menolisäysten ja elvytyksen aikaa, ja varsinaiset säästö- tai leikkausohjelmat olivat suppeita.
Tarkempia tietoja budjettipäätöksistä voi lukea muun muassa Helsingin Sanomien tai Valtioneuvoston sivuilta.
Hallituksen pääasialliset säästö- ja leikkaustoimet:
• Kevään 2021 kehysriihi: Hallitus sopi kehysriihessä yhteensä 370 miljoonan euron pysyvistä säästötoimista, joita alettiin kohdentaa myöhemmin.
• Syksyn 2022 talousarvio (328 miljoonan euron leikkaukset): Pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri Annika Saarikko ja ympäristöministeri Maria Ohisalo ilmoittivat syyskuussa 2022 tarkemmista säästökohteista, joilla toteutettiin noin 328 miljoonan euron pitkän aikavälin säästöt vuoden 2023 budjettiin (alkuperäisestä 370 miljoonan tavoitteesta hieman karsittuna).
• Yleinen suunta: Toisin kuin edelliset hallitukset (esimerkiksi Juha Sipilän hallitus 2015–2019, joka teki laajoja indeksijäädytyksiä ja perusturvan leikkauksia), Marinin hallituskausi oli kokonaiskuvassa voimakkaasti menolisäysten ja elvytyksen aikaa, ja varsinaiset säästö- tai leikkausohjelmat olivat suppeita.
Tarkempia tietoja budjettipäätöksistä voi lukea muun muassa Helsingin Sanomien tai Valtioneuvoston sivuilta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hakaniemen kassaan 41.000.000.000e
Marinin kauden lopulla Suomen työttömyysprosentti oli n. 6,5 %, EU-alueen parhaassa kolmanneksessa. Nyt se on melkein 12 % ja kirkkaasti EU-alueen huonoin lukema.
Ihan höpöjä...kerran v. 1898 työttömyysaste oli 0%.
Maahanmuuttajia on tällä hallituskaudella tuotu Suomeen uudet ennätysmäärät. Valtion velan kasvu on myös rikkonut entiset ennätykset.
Mee töihin