Nasn Voyager 1 -avaruusluotain saavuttaa 18. marraskuuta historiallisen rajapyykin, kun sen etäisyys Maasta kasvaa yhteen valovuorokauteen. Nasan Jet Propulsion Laboratoryn mukaan luotain on silloin noin 25,89 miljardin kilometrin päässä Maasta. Mikään muu ihmisen valmistama esine ei ole edennyt yhtä kauas. Asiasta uutisoi ScienceDaily.
Vuonna 1977 laukaistu Voyager 1 liikkuu tähtienvälisessä avaruudessa noin 61 155 kilometrin tuntinopeudella. Valovuorokauden etäisyydellä radiosignaalin matka Maasta luotaimeen kestää 24 tuntia. Vastauksen saapuminen vie toiset 24 tuntia.
”Jos haluat sanoa ’hei’ Voyagerille, lähetät viestisi ja sitten menet kotiin ja odotat kaksi päivää, ennen kuin lopulta saat vastauksen”, sanoo Voyager-projektin johtaja Suzanne Dodd.
Lähes 50 vuotta avaruudessa matkanneen luotaimen toimintakyvyn ylläpitäminen on kuitenkin muuttunut yhä vaikeammaksi sen sähköntuotannon vähentyessä.
Voyager 1 saa sähkönsä radioisotooppisesta lämpösähkögeneraattorista, joka hyödyntää plutoniumin radioaktiivisessa hajoamisessa vapautuvaa lämpöä. Luotaimen sähköntuotantokapasiteetti pienenee noin neljä wattia vuodessa.
Syyskuussa Nasan insinöörit toteuttivat Voyager 1:llä energiansäästöoperaation, jossa kolme laitetta korvattiin vähemmän sähköä kuluttavilla vaihtoehdoilla. Big Bang -nimellä kutsutussa operaatiossa kaikki kolme vaihtoa oli tehtävä samanaikaisesti, jotta luotaimen sisäinen lämmönjako säilyisi oikeanlaisena.
Operaation odotetaan pidentävän jäljellä olevien tutkimuslaitteiden käyttöikää. Ilman sitä Nasa olisi saattanut joutua sammuttamaan yhden tutkimuslaitteen jo kesällä 2027.
Voyager 1:llä oli laukaisuhetkellä kymmenen tieteellistä tutkimuslaitetta, joista useita on sittemmin sammutettu. Jäljellä olevien laitteiden säilyttäminen toimintakunnossa on tärkeää, sillä Voyager 1 ja Voyager 2 ovat ainoat luotaimet, jotka ovat tutkineet suoraan Auringon heliosfäärin ulkopuolista avaruutta.
Energiansäästöoperaation onnistumisesta huolimatta Voyager 1 aiheutti lokakuussa huolta lennonjohdolle. Nasa menetti yhteyden luotaimeen 18. ja 19. lokakuuta, kun sen radiosignaalia ei havaittu kahdella suunnitellulla yhteydenottoyrityksellä.
Yhteys palautui yllättäen 20. lokakuuta noin 48 tunnin katkoksen jälkeen. Insinöörit havaitsivat myöhemmin, että yksi luotaimen ohjausrakettien ryhmä oli lakannut toimimasta ja luotain oli automaattisesti ottanut käyttöön varajärjestelmänsä.
Katkoksen tarkka syy on edelleen epäselvä.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme nähneet avaruusaluksen tekevän jotakin tällaista, mutta olemme myös tehtävän vaiheessa, jossa meidän on odotettava odottamatonta”, sanoo Voyager-lennon johtaja Kareem Badaruddin.
Yhden valovuorokauden rajapyykin saavuttaminen ei aiheuta luotaimessa mitään fyysistä muutosta. Voyager 1 jatkaa matkaansa tähtienvälisessä avaruudessa yhä kauemmas Maasta.
Vuonna 1977 laukaistu Voyager 1 liikkuu tähtienvälisessä avaruudessa noin 61 155 kilometrin tuntinopeudella. Valovuorokauden etäisyydellä radiosignaalin matka Maasta luotaimeen kestää 24 tuntia. Vastauksen saapuminen vie toiset 24 tuntia.
”Jos haluat sanoa ’hei’ Voyagerille, lähetät viestisi ja sitten menet kotiin ja odotat kaksi päivää, ennen kuin lopulta saat vastauksen”, sanoo Voyager-projektin johtaja Suzanne Dodd.
Lähes 50 vuotta avaruudessa matkanneen luotaimen toimintakyvyn ylläpitäminen on kuitenkin muuttunut yhä vaikeammaksi sen sähköntuotannon vähentyessä.
Voyager 1 saa sähkönsä radioisotooppisesta lämpösähkögeneraattorista, joka hyödyntää plutoniumin radioaktiivisessa hajoamisessa vapautuvaa lämpöä. Luotaimen sähköntuotantokapasiteetti pienenee noin neljä wattia vuodessa.
Syyskuussa Nasan insinöörit toteuttivat Voyager 1:llä energiansäästöoperaation, jossa kolme laitetta korvattiin vähemmän sähköä kuluttavilla vaihtoehdoilla. Big Bang -nimellä kutsutussa operaatiossa kaikki kolme vaihtoa oli tehtävä samanaikaisesti, jotta luotaimen sisäinen lämmönjako säilyisi oikeanlaisena.
Operaation odotetaan pidentävän jäljellä olevien tutkimuslaitteiden käyttöikää. Ilman sitä Nasa olisi saattanut joutua sammuttamaan yhden tutkimuslaitteen jo kesällä 2027.
Voyager 1:llä oli laukaisuhetkellä kymmenen tieteellistä tutkimuslaitetta, joista useita on sittemmin sammutettu. Jäljellä olevien laitteiden säilyttäminen toimintakunnossa on tärkeää, sillä Voyager 1 ja Voyager 2 ovat ainoat luotaimet, jotka ovat tutkineet suoraan Auringon heliosfäärin ulkopuolista avaruutta.
Energiansäästöoperaation onnistumisesta huolimatta Voyager 1 aiheutti lokakuussa huolta lennonjohdolle. Nasa menetti yhteyden luotaimeen 18. ja 19. lokakuuta, kun sen radiosignaalia ei havaittu kahdella suunnitellulla yhteydenottoyrityksellä.
Yhteys palautui yllättäen 20. lokakuuta noin 48 tunnin katkoksen jälkeen. Insinöörit havaitsivat myöhemmin, että yksi luotaimen ohjausrakettien ryhmä oli lakannut toimimasta ja luotain oli automaattisesti ottanut käyttöön varajärjestelmänsä.
Katkoksen tarkka syy on edelleen epäselvä.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme nähneet avaruusaluksen tekevän jotakin tällaista, mutta olemme myös tehtävän vaiheessa, jossa meidän on odotettava odottamatonta”, sanoo Voyager-lennon johtaja Kareem Badaruddin.
Yhden valovuorokauden rajapyykin saavuttaminen ei aiheuta luotaimessa mitään fyysistä muutosta. Voyager 1 jatkaa matkaansa tähtienvälisessä avaruudessa yhä kauemmas Maasta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Palloteoria on sittenkin totta sillä miksi muutenkaan Voikeriin ei saada yhteyttä ! Kattoskaas kun radiosignaalit kohdatessaan pallokehän kuten nyt vaikkapa kuiperin vyöhykkeen varautuneet hieukkaset sekä niiden aikaansaaman "pallopinnan" niin silloin radiosignaalit reagoivat fotoniensa seurauksena kuippeerin vyöhykkeen varautuneiden kanssa - pysyttekö perässä - tällöin fotoni kohdatessaan kuiperin rajavyöhykkeellä "pallopinnan" muuttaa fotoni suuntaansa joka voidaan määritellä todennäköisyyslaskennalla - pysyttekö perässä - radiosignaalit joilla siis yritetään saada yhteys Pallomaan sekä Voikeerin välille ylläpitää Kuippeerin vyöhykkeen pallopintaa - pysyttekö perässä - ja siksi Voikeeri ikkään kuin katoaa Aurinkokunnan pallopintaisen heliosfaarin tuolle puolen.
Siitäs saatte Lättyteoreetikot tiukkaa totuutta Palloteoriasta!
Kiva Sci-Fi-novelli siinä, tieteisfantasia voi tuoda iloa lapsellisten aikuisten elämään.
NASA Tarkoittaa eksytystä latinaksi, tai jollain kielellä
Avaruusluotainmia ei ole olemassa kas kun ei kupu hajoa pommittamallakaan. Ilman tuota kupua olisi täysi kaaos ja tuho.
Niinpä, ei mikään otsoni suojaisi miltään Galaxin konnilta ja muilta uhilta!!!
Vain harva pääsee kuvun läpi, sitten on suojelijat.
NASA pojat lavasti voyager lennot ja pallopäät taputtaa ja huutaa hurraata kun luulevat pallomaan tulleen todistetuksi
Keskeiset tiedot Voyager 1:n matkasta tähtiin
• Nopeus ja suunta: Luotain kiitää Käärmeenkantajan tähdistön suuntaan yli 61 000 kilometrin tuntinopeudella (noin 17 km/s). Auringon painovoima ei enää kykene sitomaan sitä.
• Seuraavat kosmiset rajapinnat: Luotain saavuttaa aurinkokuntamme ulommaisen reunan eli Oortin pilven noin 300 vuoden kuluttua. Sen läpi lentämiseen kuluu arviolta jopa 30 000 vuotta.
• Kohtaaminen tähtien kanssa: Voyager 1 ei ole matkalla kohti mitään tiettyä tähteä. Noin 40 000 vuoden kuluttua se ohittaa Gliese 445 -tähden noin 1,7 valovuoden etäisyydeltä.
Ai
Mitenkä tommone ei törmää mihinkää ....avaruus täynmä jos jonkinäköistä kiven murikkaa isompaa ja pienempää
Koska se avaruus on täynnä tyhjää.
Kivenpalikoita on varsin harvassa.