Saksalainen V-1-kiitopommi, "pörisevä pommi"

Erittäin kannatettava ehdotus!
V1 kuljetti sentään tonnin taistelulatauksen sadan kilometrin päähän!
Kaikilta osin nykyaikaistettuna,eli voimalaite,räjähde ja ohjaus saatettuna ajan tasalle,se olisi peloittava ase!
Ja kuitenkin se olisi riittävän yksinkertainen tuotettavaksi massamitassa!Tyypillinen perustason tekninen tuotantolaitos kykenisi takaamaan riittävän laadun!

Kun näitä aseita jatkuvalla syötöllä kaatuisi hyökkääjän niskaan,sen tehokkaatkin operaatiot pian pysähtyisivät Sen pataljoona-ja rykmenttitason johtaminen romahtaisi viestiyhteyksien sekasortoon ja logistiikan romahdukseen!
Sissitulenjohtueet etenisivät sitten vihollisen "tukialueiden" suunnassa ja ohjaisivat tehokkaita tuli-iskuja havaittuihin kohteisiin!
Vajaan viikon taisteluissa voitaisiin näin tuhota kokonaisia vihollisen voimaryhmiä!

Pysyisikä siima mukana, jos sillä ohjataan tai etulinjassa on kaukosäädin, joka sammuttaa moottorin, kun on v****n kohdalla.

Suomen kannattaisi rakentaa tuuliturbiinibunkkerilinjat Salpalinjan taakse.


Robert Brovdin viisi askelta Nato-maiden asevoimille
1. Puskurivyöhyke
Valtiorajalle tulee perustaa 2–5 kilometrin yhtäjaksoinen vyöhyke, jolla automaattiset järjestelmät seuraavat mitä tahansa luvatonta ilmaliikennettä ja neutralisoivat uhat välittömästi.

2. Kiinteät valokuituverkot
Rajan läheisyydessä oleville droonien laukaisupaikoille on rakennettava tiheä valokuituyhteyksien verkosto, jonka avulla yksi kauempana oleva operaattori voi tarvittaessa ohjata samanaikaisesti 10–15 droonia.

3. Kerroksittainen droonitorjunta
Rajalle tulee rakentaa liikkuvien torjuntajärjestelmien verkostoja. Järjestelmät on suunniteltava tuhoamaan erityisesti tiedusteludrooneja ja halpoja hyökkäysdrooneja kuten Venäjän käyttämiä Shahedeja.

4. Drooniprikaatit
On perustettava pysyviä 300-henkisiä drooni­prikaateja, jotka kykenevät huolehtimaan tiedustelusta, iskuista, miinoittamisesta ja logistiikasta noin 100 kilometrin levyisellä rajalohkolla.

5. Pitkän kantaman iskuyksiköt
On koulutettava ja varustettava välittömästi 30–50 operatiivista pitkän kantaman iskujen drooni­yksikköä, jotka kykenevät tekemään iskuja strategisesti tärkeisiin kohteisiin syvällä vihollisen alueella.

Yllä oleva lista on yksinkertaistettu, medialle esitelty versio Nato-maiden asevoimille suunnatusta tarkemmasta ohjeistuksesta.

Droonit ovat keskeinen syy siihen, miksi Venäjä ei ole onnistunut nujertamaan Ukrainaa viidettä vuotta jatkuvan hyökkäyssodan aikana. Tänä vuonna Ukraina on kyennyt niiden avulla käytännössä pysäyttämään venäläisten etenemisen rintamalla ja aiheuttamaan vastustajalleen merkittävää taloudellista vahinkoa sen omalla alueella.

Brovdi muistuttaa, että Ukrainassa nyt käytävällä sodalla ei ole mitään tekemistä aiempien sotien kanssa. Kyse on täysin erilaisesta sodankäynnistä.

Osumatarkkuus kun hiottaisi kohdalleen nykyaikaisilla suunnistusvälineillä niin voisi olla melko soiva peli vieläkin, eihän droonitkaan kovin kummoisia härveleitä ole. Mutta ammunnan volyymit tulisi olla suuria kuten drooneilla koska V1 oli helppo pudottaa jo 85v sitten jopa ampumatta, sen kuin hävittäjällä flippasi sen pois lentoradaltaan. Ja heikkous olisi kiinteät laukaisualustat jotka olisi kovin helppoa pommittaa tuusan nuuskaksi.

Raketin nopeus lienee jossain 300-400 m/s vaiheilla eli noin 1080-1440 km/h.

Tällainen pörisevä lennokki on jo olemassa Iranilainen Shated.