Mitä oireita teillä on jotka sairastatte fibromyalgiaa?
Tässä joitain omia oireita elämän varrelta:
- Matalaenergisyys
- Kova tarve levätä
- korkea unen tarve.
- Fyysinen energisyys vaihtelee paljon. Talvet todella vaikeita.
- Kylmä sää ajaa jopa horrosmaiseen, uneliaaseen tilaan.
- Kivut nivelissä/lonkissa/luissa/jänteissä.
- Tinnitus.
- Yöheräilyt kipuihin tai tinnaukseen.
- Paremmat ajat, jolloin oireet huomaamattomampia.
- Kykenemättömyys suunnitella menoja, kun en tiedä energiatasojani ko ajankohtana.
- Hidasliikkeisyys.
- Ongelmanratkaisukyky madaltunut, hitaalla käyminen, pihalla oleminen kaikesta.
- varovaisuus, ettei loukkaisi itseään mihinkään.
- joustavat nivelet.
- turvotus (aina gluteenin jälkeen)
- suoliongelmat
- päänahan kuivuus
- suun / silmien kuivuus
- valkosormisuus
- yleinen levottomuudentunne (ollut ihan pienestä lähtien)
- levottomat jalat
- aineenvaihduntaongelma jaloissa.
- jatkuva "tuntemus" raajoissa, ei välttämättä kipu.
- keskittymishäiriöt.
- epäkiinnostus mitään aihetta kohtaan.
- oudot, vuodesta toiseen jatkuneet kivut alavatsassa, koskaan ei ole löytynyt syytä mm.munasarjoista.
Samoja?
Tässä joitain omia oireita elämän varrelta:
- Matalaenergisyys
- Kova tarve levätä
- korkea unen tarve.
- Fyysinen energisyys vaihtelee paljon. Talvet todella vaikeita.
- Kylmä sää ajaa jopa horrosmaiseen, uneliaaseen tilaan.
- Kivut nivelissä/lonkissa/luissa/jänteissä.
- Tinnitus.
- Yöheräilyt kipuihin tai tinnaukseen.
- Paremmat ajat, jolloin oireet huomaamattomampia.
- Kykenemättömyys suunnitella menoja, kun en tiedä energiatasojani ko ajankohtana.
- Hidasliikkeisyys.
- Ongelmanratkaisukyky madaltunut, hitaalla käyminen, pihalla oleminen kaikesta.
- varovaisuus, ettei loukkaisi itseään mihinkään.
- joustavat nivelet.
- turvotus (aina gluteenin jälkeen)
- suoliongelmat
- päänahan kuivuus
- suun / silmien kuivuus
- valkosormisuus
- yleinen levottomuudentunne (ollut ihan pienestä lähtien)
- levottomat jalat
- aineenvaihduntaongelma jaloissa.
- jatkuva "tuntemus" raajoissa, ei välttämättä kipu.
- keskittymishäiriöt.
- epäkiinnostus mitään aihetta kohtaan.
- oudot, vuodesta toiseen jatkuneet kivut alavatsassa, koskaan ei ole löytynyt syytä mm.munasarjoista.
Samoja?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itsellä fibrodiagnoosi, mutta sjögreeniin viittaa suun ja silmien kuivuus, dg:ta ei siihen vielä toistaiseksi ole. Kivut, väsymys, vatsavaivat ja tinnitus on tuttua. On myös allergisuutta. Voisiko sinulla olla myös sjögreniä? Onko muilla suvussa reumaattisia sairauksia, fibro on enemmän keskushermostoon liittyvä sairaus, mutta jos siihen yhdistyy sjögrenin syndrooma, niin se onkin monitahoinen juttu.
"Fibromyalgian ja Sjögrenin syndrooman välinen yhteys on merkittävä: jopa 40–60 % Sjögrenin syndroomaa sairastavista potilaista sairastaa myös fibromyalgiaa, ja molemmat sairaudet esiintyvät usein samanaikaisesti.
Yhteiset piirteet ja päällekkäisyydet
• Samankaltaiset oireet: Molemmille on tyypillistä voimakas uupumus, laaja-alainen särky tai nivelkivut ja kognitiiviset vaikeudet ("aivosumu").
• Hermostomuutokset: Tutkimusten mukaan pienten hermosäikeiden vaurio (pienten hermosäikeiden polyneuropatia) saattaa olla taustalla jopa noin puolessa fibromyalgiatapauksista, ja Sjögrenin syndroomaan liittyy usein myös hermosto-oireita.
• Yhteinen riski: Fibromyalgiaa sairastavilla on tutkimuksissa todettu olevan kohonnut riski sairastua Sjögrenin syndroomaan myöhemmin.
Eroavaisuudet sairauksien välillä
• Sjögrenin syndrooma on tulehduksellinen autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa kudosvaurioita ja limakalvojen kuivumista (erityisesti silmät ja suu) sekä immuunijärjestelmän muutoksia (kuten SSA/SSB-vasta-aineita).
• Fibromyalgia on keskushermoston kivunsäätelyhäiriö, jossa kudoksissa ei ole tulehdusta tai rakenteellisia vaurioita, eikä se näy verikokeiden tulehdusarvoissa (kuten La tai CRP).
Hoito ja seuranta
• Oireenmukaisuus: Kummallakaan ei ole parantavaa hoitoa, vaan hoito keskittyy elämänlaadun parantamiseen.
• Keinot: Kivunhoidossa voidaan käyttää lääkkeitä (kuten amitriptyliiniä tai tiettyjä masennuskipulääkkeitä), yksilöllisesti annosteltua kuntoilua, unihygieniaa ja tarvittaessa kuivaoireiden paikallishoitoa (kuten kostutustippoja).
Fibromyalgia ymmärretään nykyään ensisijaisesti keskushermoston kivunsäätelyhäiriönä ja autonomisen hermoston epätasapainona, eikä niinkään perinteisenä niveliä tai lihaksia tuhoavana reumasairautena. Vaikka potilaat kokevat voimakasta laaja-alaista tuki- ja liikuntaelimistön kipua, oireiden taustalla on hermoston herkistyminen (nosiplastinen kipu), mikä kytkee sairauden vahvasti neurologian ja neurobiologian kenttään
Fibromyalgian neurologinen tausta ja tutkimus
Lääketieteellinen tutkimus on tuonut uutta valoa fibromyalgian ja hermoston väliseen suhteeseen:
• Keskushermoston herkistyminen: Aivojen ja selkäytimen kyky käsitellä kipuimpulsseja on muuttunut. Normaali, lievä ärsyke (kuten kevyt kosketus tai paine) voi tuntua kivuliaalta (allodynia) ja vähäinenkin kipu koetaan moninkertaisena.
• Uudet autoimmuunilöydökset: Tuoreet kansainväliset tutkimukset (mm. Duodecim-lehdessä viitatut) ovat osoittaneet, että fibromyalgiapotilaiden seerumin IgG-vasta-aineet aiheuttavat hiirille siirrettyinä samanlaista kipuherkkyyttä kuin ihmisillä. Tämä viittaa siihen, että sairaudella voi olla immunologinen tausta, joka vaikuttaa suoraan kipuhermoihin.
• Yhteys ohutsäikeiseen polyneuropathiaan (SFPN): Neurologisissa tutkimuksissa, kuten JAMA Neurology -lehden katsauksissa, on havaittu, että jopa noin puolella fibromyalgiadiagnoosin saaneista potilaista on todellisuudessa ohutsäikesairaus. Ohutsäikeinen polyneuropatia vahingoittaa kehon ohuita, myeliinitöntä kipua ja autonomisia toimintoja sääteleviä hermosäikeitä.
• Unihäiriöt ja uupumus: Uni on katkonaista eikä virkistä, mikä johtaa jatkuvaan päiväväsymykseen.
• Autonomisen hermoston oireet: Puutumisen ja pistelyn tunteet raajoissa, turvotuksen tunne, paleluherkkyys sekä suoliston toimintahäiriöt.
Diagnosointi ja hoito
Fibromyalgialle ei ole olemassa yksittäistä verikoetta tai kuvantamismenetelmää. Diagnoosi tehdään Käypä hoito -suositusten mukaan kliinisesti lääkärin tutkimuksella, kartoittamalla oireiden kestoa (yli 3 kk) ja arvioimalla kehon kipupisteitä.
Hoito perustuu ensisijaisesti lääkkeettömiin menetelmiin, kuten asteittain nousevaan kevyeen liikuntaan, unihygienian parantamiseen ja stressinhallintaan. Tarvittaessa apuna käytetään keskushermoston kautta vaikuttavia neurologisia kipukynnyksen nostajia (kuten matala-annoksista amitriptyliiniä, duloksetiinia tai pregabaliinia), kun taas perinteiset tulehduskipulääkkeet ovat usein tehottomia."