...., mikä johti ensimmäisiin sarjavalmisteisiin sähköautoihin, kuten Toyota RAV4 EV:hen ja Nissanin varhaisiin litiumioniakkumalleihin. 2000-luvun alun takaiskujen jälkeen Nissan Leaf ja Tesla käynnistivät 2010-luvulla varsinaisen sähköautojen massamarkkinan.
1990-luku: Kalifornian päästömääräykset ja ensimmäinen aalto
1990-luvulla sähköautojen kehitystä vauhditti Kalifornian osavaltion ZEV-asetus (Zero Emission Vehicle), joka velvoitti autonvalmistajat tuomaan markkinoille päästöttömiä autoja.
General Motors EV1 (1996–1999). GM toi markkinoille virtaviivaisen EV1-mallin, jota tarjottiin vain leasingsopimuksilla. Lainsäädännön lievennyttyä vuonna 2003 GM veti autot pois liikenteestä ja romutti lähes kaikki yksilöt.
Toyota RAV4 EV, 1. sukupolvi (1997–2003). Toyota esitteli suositusta katumaasturista täyssähköversion, jossa oli 27,4 kWh:n nikkelimetallihydridiakku (NiMH) ja noin 130–190 kilometrin toimintamatka. Toisin kuin GM, Toyota salli asiakkaiden ostaa leasing-autot omaksi ohjelman päätyttyä, minkä ansiosta satoja yksilöitä jäi liikenteeseen.
Nissanin litiumionipioneerit (1996–2002). Nissan toi vuonna 1996 markkinoille maailman ensimmäisen litiumioniakulla varustetun sähköauton, Prairie Joy EV:n, jota testattiin myös arktisissa oloissa Huippuvuorilla. Sitä seurasivat vientimarkkinoille tehty farmarimalli Altra EV (1997) ja kaksipaikkainen kaupunkiauto Hypermini (1999).
Suomalainen Elcat. Suomessa Imatran Voima ja Kymi-Strömberg kehittivät Subaru Domingoon perustuvan Elcat-sähköpakettiauton, jota käytettiin erityisesti Postin jakelussa 1990-luvulla.
2000-luku: Uinuva vaihe ja Teslan nousu
2000-luvun alussa perinteiset autonvalmistajat keskeyttivät täyssähköprojektinsa ja keskittyivät hybridiautoihin, kuten Toyota Priukseen.
Akkupatenttien rajoitukset. Öljy-yhtiö Chevron hankki haltuunsa suurten NiMH-akkujen patenttioikeudet, mikä esti niiden käytön henkilöautoissa ja osaltaan pysäytti ensimmäisen sukupolven RAV4 EV:n tuotannon vuonna 2003.
Tesla Roadster (2008).
Vuonna 2003 perustettu Tesla osoitti, että litiumioniakuilla varustettu sähköauto voi olla suorituskykyinen ja tarjota yli 300 kilometrin toimintamatkan.
2010-luku: Massatuotannon läpimurto
Litiumioniakkujen hintojen lasku ja parantunut energiatiheys mahdollistivat sähköautojen laajamittaisen sarjatuotannon 2010-luvun alussa.
Nissan Leaf (2010–).
Vuonna 2010 esitelty Nissan Leaf oli maailman ensimmäinen suuren mittakaavan massatuotettu täyssähköauto. Ensimmäisen sukupolven autossa oli 24 kWh:n akku ja noin 175 kilometrin toimintamatka, ja vuonna 2017 esitelty toinen sukupolvi kasvatti akkukokoa ja toimintamatkaa merkittävästi.
Toyota RAV4 EV,
2. sukupolvi (2012–2014). Toyota palasi täyssähkömarkkinoille kehittämällä toisen sukupolven RAV4 EV:n yhteistyössä Teslan kanssa. Autossa oli Teslan toimittama voimalinja ja 41,8 kWh:n litiumioniakku, ja sitä valmistettiin noin 2 600 kappaletta Kalifornian markkinoille.
Tesla Model S (2012).
Model S vakiinnutti pitkän toimintamatkan sähköautot premium-luokkaan ja vauhditti pikalatausverkostojen rakentamista.
1990-luku: Kalifornian päästömääräykset ja ensimmäinen aalto
1990-luvulla sähköautojen kehitystä vauhditti Kalifornian osavaltion ZEV-asetus (Zero Emission Vehicle), joka velvoitti autonvalmistajat tuomaan markkinoille päästöttömiä autoja.
General Motors EV1 (1996–1999). GM toi markkinoille virtaviivaisen EV1-mallin, jota tarjottiin vain leasingsopimuksilla. Lainsäädännön lievennyttyä vuonna 2003 GM veti autot pois liikenteestä ja romutti lähes kaikki yksilöt.
Toyota RAV4 EV, 1. sukupolvi (1997–2003). Toyota esitteli suositusta katumaasturista täyssähköversion, jossa oli 27,4 kWh:n nikkelimetallihydridiakku (NiMH) ja noin 130–190 kilometrin toimintamatka. Toisin kuin GM, Toyota salli asiakkaiden ostaa leasing-autot omaksi ohjelman päätyttyä, minkä ansiosta satoja yksilöitä jäi liikenteeseen.
Nissanin litiumionipioneerit (1996–2002). Nissan toi vuonna 1996 markkinoille maailman ensimmäisen litiumioniakulla varustetun sähköauton, Prairie Joy EV:n, jota testattiin myös arktisissa oloissa Huippuvuorilla. Sitä seurasivat vientimarkkinoille tehty farmarimalli Altra EV (1997) ja kaksipaikkainen kaupunkiauto Hypermini (1999).
Suomalainen Elcat. Suomessa Imatran Voima ja Kymi-Strömberg kehittivät Subaru Domingoon perustuvan Elcat-sähköpakettiauton, jota käytettiin erityisesti Postin jakelussa 1990-luvulla.
2000-luku: Uinuva vaihe ja Teslan nousu
2000-luvun alussa perinteiset autonvalmistajat keskeyttivät täyssähköprojektinsa ja keskittyivät hybridiautoihin, kuten Toyota Priukseen.
Akkupatenttien rajoitukset. Öljy-yhtiö Chevron hankki haltuunsa suurten NiMH-akkujen patenttioikeudet, mikä esti niiden käytön henkilöautoissa ja osaltaan pysäytti ensimmäisen sukupolven RAV4 EV:n tuotannon vuonna 2003.
Tesla Roadster (2008).
Vuonna 2003 perustettu Tesla osoitti, että litiumioniakuilla varustettu sähköauto voi olla suorituskykyinen ja tarjota yli 300 kilometrin toimintamatkan.
2010-luku: Massatuotannon läpimurto
Litiumioniakkujen hintojen lasku ja parantunut energiatiheys mahdollistivat sähköautojen laajamittaisen sarjatuotannon 2010-luvun alussa.
Nissan Leaf (2010–).
Vuonna 2010 esitelty Nissan Leaf oli maailman ensimmäinen suuren mittakaavan massatuotettu täyssähköauto. Ensimmäisen sukupolven autossa oli 24 kWh:n akku ja noin 175 kilometrin toimintamatka, ja vuonna 2017 esitelty toinen sukupolvi kasvatti akkukokoa ja toimintamatkaa merkittävästi.
Toyota RAV4 EV,
2. sukupolvi (2012–2014). Toyota palasi täyssähkömarkkinoille kehittämällä toisen sukupolven RAV4 EV:n yhteistyössä Teslan kanssa. Autossa oli Teslan toimittama voimalinja ja 41,8 kWh:n litiumioniakku, ja sitä valmistettiin noin 2 600 kappaletta Kalifornian markkinoille.
Tesla Model S (2012).
Model S vakiinnutti pitkän toimintamatkan sähköautot premium-luokkaan ja vauhditti pikalatausverkostojen rakentamista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiitos Tesla!
Moskovan kesäolympialaisissa 1980 esiteltiin sähköautoja. VAZ-2801 kulki 40 km/h nopeudella 110 km matkan.
Litiumioni akkujen kehitys aloitti sähköautojen kehityksen.
Akut kehittyvät kyllä, vaikka takkuiselta vaikuttaakin.
1990-luku, 2000-luku, 2010-luku ja kohta jo 2020-lukukin on taputeltu. Nykyaikainen sähköauto ei ole enää mikään uusi keksintö tai uusi juttu.