Yleisesti ottaen olen inhonnut syvästi kaikenlaisia "örkkileffoja" aina Alienista Predatoriin ja erilaisiin ufojuttuihin.
Maailmojen sota piti mut kuitenkin tiukasti ruudun ääressä alusta loppuun saakka. Siinä oli jotain karmivaa! Pelotti ja jännitti yhtäaikaa.
Hyvä leffa, ei voi muuta sanoa! Pidin siitä tosi paljon. =) Ja tietty Tom Cruiseakin oli mukava katsella.. ;)
Maailmojen sota piti mut kuitenkin tiukasti ruudun ääressä alusta loppuun saakka. Siinä oli jotain karmivaa! Pelotti ja jännitti yhtäaikaa.
Hyvä leffa, ei voi muuta sanoa! Pidin siitä tosi paljon. =) Ja tietty Tom Cruiseakin oli mukava katsella.. ;)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo, olen samaa mieltä. Sopivan intensiivinen ja pituinen. Eikä sorru niin pahasti selittelemään kaikkea rautalangasta, kuin yleensä on tapana USA-leffoissa. En ole mikään Tom Cruise-fani, mutta täytyy tunnustaa ,että kaveri osaa näytellä.
Pidin itsekin elokuvasta. Mielestäni leffan lapsi ja jse vähän vanhempi saavat eniten kiitosta. He osasivat näytellä hyvin eikä juttu mennyt linjalle; katsojien vittuuntumisen lissäminen.
Orson Welles ohjasi ko tarinan 22 vuotiaana radioon Uudessa Yorkissa.
Ohjelman seurauksena kymmenet tuhannet ihmiset pakenivat - aivan oikeasti - kaupungista peläten marssilaisten hyökkäystä. Täydellinen kaaos.
Siitä voi moni 22 vuotias ottaa oppia ja yli sen ikäiset hävetä ikäänsä, kuten minä 42v.
En hirveästi pitänyt. Hieman oli liikaa sellaista perusamerikkalaista "kaikki päähenkilöt selviävät"-meininkiä. Ja jotenkin tuntui, että tarina ei oikein huipentunut tai läsähti lopussa...
(Tästä "kaikki selviää"-teemasta muistan menneisyydestä Gritters - Nakertajat leffan, jossa talokin oli taas kasassa ja kissa elossa, kun avaruusoliot lähtivät kotiinsa... No kyllähän tossa miestä kylmenee tuossa maailmojen sodassa ei sillä.)
Tämmönen kokemus itselläni.