Kaupungit ja erityisesti suurkaupungit ovat jos ei ihan kautta historian niin pitkään kumminkin olleet korkeakulttuurin, sivystyksen kasvun ja kaikenlaisen kehityksen kehtoja. Kaupunkiympäristö pakottaa ihmiset jostain syystä tavanomaista suurempaan keksiliäisyyteen. Ihmisen elämä ei kaupungeissa ole ilmeisesti enää tyhjentynyt jokapäiväisen leivän hankkiseen ja menninkäisten ja muiden satueläinten ihmettelemiseen.
Kaupunkien korkekulttuurisuus ja modernius sekä jatkuva eteenpäin pyrkiminen, uuden luominen ei ole paikallinen ilmiö, vaan se on maailmanlaajuinen. On tosin myös ennustettu, että kaupungit tukehtuvat vielä omaan mahdottomuuteensa, mutta sitä päivää ei ole vielä nähty. Niinpä tässäkin otetaan pohjaksi historia ja nykyisyys tulevaa koskevien näkyjen sijaan.
Mikä on sitten Keskustan kaupunkipolitiikka? Tässä pitäisi olla pitkä pätkä tyhjää, sillä lähinnä tyhjää on ollut Keskustan kaupunkipolitiikkakin. Tai ei sentään ihan niin. Keskustan kapunkipolitiikka on ollut aina kaupunkilaisten kuppauspolitiikkaa.
Keskustassa ei siis uskota historiaan ja nykyisyyteen kaupunkien suuresta merkityksestä ihmiselolle. Keskusta elää menninkäisuskon ajassa uskoen kaupunkien vielä jonain päivänä kuolevan pois ja ihmisten palaavan metsään. Tosin suuri osa suomalaisista asuu metsässä nykyäänkin. Tämän havaitsin kovin selvästi tämänkin kesäisellä maaseutukierroksellani. Pitkä pätkä korpea, sitten yllättäen talo ja navetat ja taas pitkä pätkä korpea, ellei jopa pidempikin.
Onko siis ihme, että Keskustan kannatus esim. Helsingissä on noin 5 %. On se ihme. Ihmettelen tämän prosenttisosuuden suuruutta. Hullut ovat asia erikseen 20 äänen saalistajina, mutta 5 % on jokseenkin käsittämätöntä.
KePun kaupunkikäsitys
42
1157
Vastaukset
- pitkä pätkä..
tyhjää..."
---niin pitäisikin, mutta kun ei ole! - mutta mahdoton
Puhut keskustapuolueesta. Tiedämme sen, että mitä nuorena on oppinut, sitä vanhana jne. Jos demari on lapsuudestaan lähtien saanut kuulla ja kokea porvarin syyksi kaiken köyhyyden jne, hän elää demariajassa vanhanakin. Ei oivalla, miten demarit ovat itse olleet vaikuttamassa köyhyyden lisääntymistä maassamme.
Nuoret, jotka tulevat äänestysikään, ovat mielenkiintoisessa vaiheessa nyt. Miten heille syötetään porvarivihamielisyys jo syvälle mieleen, entä demarivanhoillisuus, kun kuitekin netti-aikana saavat tietää demareidenkin törkeän tavan tehdä väkisin köyhyyttä maahamme ja myös näiden nuorten lapsuuden kokemuksiin.
Entäpä keskustalaisuus. Jokainen syö leipää, tarvitsee maatalouden kautta jokapäiväistä leipää. Vaikka lanta haisee, mutta maaseutu antaa jotain, mikä on syvällä ihmismielen syvänteissä. Kaupunkilainenkin on joskus ollut maalla ja on näin mieleltään lapsuutensa muistojen ja kokemusten summa. Hän äänestää keskustaa, koska tietää leivän arvon ja miten raskasta työtä sen saattaminen kauppoihin on.
Joten - antaapi nuorten tehdä ne päätökset aikanaan, me emme juuri voi siihen vaikuttaa ja suurin osa demareista alkaa olla jo eläkeläisiä. Joten - missä on keskustan voima eli toivotaan, ettei maaseutu koskaan autiudu, sieltä nousee uusi uljas nuori sukupolvi, joka tajuaa keskustan arvon leipää jyrsiessään - vaikkapa kaupungin pörssissä istuessaan. Näin se on.- Otsikossa hymiö
...
- Otsikossa hymiö
...
- antiteesi
Kyläyhteisön kova sisäinen kontrolli ylläpitää yhtenäiskulttuuria, joka ulkoistaa tai tuhoaa ajattelevat yksilöt. Länsimaissa monet kaipaavat maalle, mutta ostavat, tai lunastavat vain ympärivuotisen "kesäasunnon". Siteitä sivistyksen kehtoon ei haluta katkaista edes eläkeiässä.
Pohjanmaaltakin tulee vain nuoria urheilijoita.- KMa
Mutta pääkaupunkiseutu on tällä hetkellä sellainen alue, jonne en muuttaisi mielelläni oman alani töitä tekemään.
Kyläilyt ovat asia erikseen.
- JormaKKorhonen
...sanot kepun kaupunkikäsityksestä, mutta toisin esiin erään toisen kepulaisnäkemyksen.
Kepulaisethan usein täälläkin ovat surkutelleet meitä stadilaisia ja kauhistelleet, miten ankeassa kivierämaassa me elämme.
Sinä tietääkseni asut jossain Tapaninvainion alueella, jonka hyvin tunnen, kun vaimoni vanhempi veli asuu Ollilantiellä, ihan Vantaan rannassa - vain nurmikkokaista ja pyörätie välissä. Viihtyisää aluetta se Tapaninvainio. Minä asun joen tällä puolen, siitä kaukanankin, Pakila-Paloheinän alueella, aivan keskuspuiston laidassa. Viihtyisää aluetta tämäkin.
Minulla on lähisukulaisia Karjaalla, Kotkassa, Joensuussa, Iisalmessa, Raahessa ja Kokkolassa. Kun he käyvät täällä, he ovat ihastuksesta lääpällään siitä, miten täällä Helsingissä on paljon paremmat pyörätie- ja jalankulkutieverkostot, keskuspuistossa yksin yli 100 km rakennettuja teitä ja polkuja, ja talvisin vastaava latuverkosto.
Myös puistot ja viheralueet täällä ovat heidän mielestään paremmat ja laajemmat kuin heidän kotikaupungissaan. Ja kaikki mahdolliset kulttuuri- ja muut palvelut saatavilla. Näin on vielä toistaiseksi, vaikka kepu parhaansa tekeekin, että niin ei enää kauan olisi.
Tänään päiväkävelylle lähtiessäni otin kahden litran miniämpärin mukaani ajatellen poimivani siihen hieman villivadelmia Paloheinän täyttömäen rinteeltä. Poimin sen ämpärin täpötäyteen, eikä siihen mennyt aikaa kuin tunti! Söin niitä jälkiruoksi jäätelön kanssa ja enimmän osan keitin hilloksi. Minulle tulee lauantaina vieras, jolle aion tarjota itse tekemääni pannaria sen hillon kanssa - varmasti saan pisteitä!
Että tällaistakin kurjuutta täällä kivierämaassa.- kepulaiset ..
tulee ja hävittää sen marjapensaan? :))
- vaan landella
Paloheinä on skutsia - sillä ei ole mitään tekemistä Stadin kanssa.
Eikös sun onnettoman nimimerkki ole Stadin kundi?
Paloheinenän Paroni (tai Paviaani) olisi paljon parempi ettei stadilaisten tarvitsisi hävetä. - JormaKKorhonen
vaan landella kirjoitti:
Paloheinä on skutsia - sillä ei ole mitään tekemistä Stadin kanssa.
Eikös sun onnettoman nimimerkki ole Stadin kundi?
Paloheinenän Paroni (tai Paviaani) olisi paljon parempi ettei stadilaisten tarvitsisi hävetä.Sinä lienet niitä ankean kivierämaan asukkeja, joita landelaiset surkuttelevat. Kyllin kauan minäkin siellä asuin, ennenkuin varallisuuteni kertyi siihen mittaan, jotta pääsin tänne parempien stadilaisten vehreimmille alueille. On minulla omistuksessani yksi kämppä Kalliossa (oikeastaan Harjussa) Kustaankadulla, mutta siinä on vuokralainen, itse en ole siinä koskaan budjannut.
Niin, minähän osallistun joskus Stadin slangi ry:n tilaisuuksiin ja tsennaan siitä jengistä monia, ja usein ostan myös niiden lehden, Tsilarin. Äskettäin Stadin slangi ry:n puheenjohtajaa - joka on myös kiltatoverini Kaartin Jääkärirykmentin killasta - 67-vuotiasta minun ikäpolveni kultakurkkua ja edelleen sjungaavaa Lassea haastateltiin Hesarissa. Hän sanoo haastattelun otsikkona: "Aidoksi stadilaiseksi kasvetaan".
Ja Espoon puolella syntynyt, mutta lapsuutensa Vanhankaupungin Annalassa viettänyt (jossa minäkin asuin jonkin aikaa 1950-luvulla) jatkaa: "Stadilaiseksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Jos joku muualta tullut alkaa tuntea kotiseuturakkautta Helsinkiin, häntä on pidettävä aitona stadilaisena".
Lasse esittää haastattelussa pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä - järkevä ajatus, muuten. Kun haastattelija toteaa, että "silloinhan vantaalaisista ja espoolaisista tulisi stadilaisia". Tähän Lasse sanoo: "Mitä sitten? Sitten he olisivat stadilaisia".
Lasse Liemola perheineen taitaa nykyisin asua Oulunkylässä. Jossain vaiheessa he asuivat myös täällä Pakilassa. Hänen yhdessä Georg-veljensä kanssa perimänsä ja omistama kauppapuutarha lienee edelleen Espoossa, ja vihannestukkurina Lasse tuntuu edelleen toimivan.
Että noin puhui aito stadilainen, ja hänen puhettaan tässä kommentoi toinen aito stadilainen, täältä paremmalta alueelta vain, jonne kai sinunkin mielesi palaisi ja tulisit, jos se olisi mahdollista. - sua käytetään hyväksi
JormaKKorhonen kirjoitti:
Sinä lienet niitä ankean kivierämaan asukkeja, joita landelaiset surkuttelevat. Kyllin kauan minäkin siellä asuin, ennenkuin varallisuuteni kertyi siihen mittaan, jotta pääsin tänne parempien stadilaisten vehreimmille alueille. On minulla omistuksessani yksi kämppä Kalliossa (oikeastaan Harjussa) Kustaankadulla, mutta siinä on vuokralainen, itse en ole siinä koskaan budjannut.
Niin, minähän osallistun joskus Stadin slangi ry:n tilaisuuksiin ja tsennaan siitä jengistä monia, ja usein ostan myös niiden lehden, Tsilarin. Äskettäin Stadin slangi ry:n puheenjohtajaa - joka on myös kiltatoverini Kaartin Jääkärirykmentin killasta - 67-vuotiasta minun ikäpolveni kultakurkkua ja edelleen sjungaavaa Lassea haastateltiin Hesarissa. Hän sanoo haastattelun otsikkona: "Aidoksi stadilaiseksi kasvetaan".
Ja Espoon puolella syntynyt, mutta lapsuutensa Vanhankaupungin Annalassa viettänyt (jossa minäkin asuin jonkin aikaa 1950-luvulla) jatkaa: "Stadilaiseksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Jos joku muualta tullut alkaa tuntea kotiseuturakkautta Helsinkiin, häntä on pidettävä aitona stadilaisena".
Lasse esittää haastattelussa pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä - järkevä ajatus, muuten. Kun haastattelija toteaa, että "silloinhan vantaalaisista ja espoolaisista tulisi stadilaisia". Tähän Lasse sanoo: "Mitä sitten? Sitten he olisivat stadilaisia".
Lasse Liemola perheineen taitaa nykyisin asua Oulunkylässä. Jossain vaiheessa he asuivat myös täällä Pakilassa. Hänen yhdessä Georg-veljensä kanssa perimänsä ja omistama kauppapuutarha lienee edelleen Espoossa, ja vihannestukkurina Lasse tuntuu edelleen toimivan.
Että noin puhui aito stadilainen, ja hänen puhettaan tässä kommentoi toinen aito stadilainen, täältä paremmalta alueelta vain, jonne kai sinunkin mielesi palaisi ja tulisit, jos se olisi mahdollista.Jos olet tuohon ikään ehtinyt, etkä tiedä, että yhdistykset haluavat paljon jäseniä, olet täysitollo. Kun on paljon jäseniä, voi anoa esim. Helsingin kaupungilta tai RAY:lta toiminta-avustusta, joka on jäsenmääriin paljolti sidottua.
Siksi jäseniksi kelpaavat lähes kaikki, kunhan vaan jäsenmaksun maksavat. Eikä anomuksia varten tarvitse edes olla jäsenmaksuja maksettuna, kunhan vaan on jäsenluettelossa nimiä rivissä.
Siksi sun Lassesi kehuu teitä punikkiböndejä. Ei yksi Paloheinän Paroni joukossa yhdistystä pilaa, mutta sä saatat pilata yhdistyksen mainetta. - Otsikossa hymiö
sua käytetään hyväksi kirjoitti:
Jos olet tuohon ikään ehtinyt, etkä tiedä, että yhdistykset haluavat paljon jäseniä, olet täysitollo. Kun on paljon jäseniä, voi anoa esim. Helsingin kaupungilta tai RAY:lta toiminta-avustusta, joka on jäsenmääriin paljolti sidottua.
Siksi jäseniksi kelpaavat lähes kaikki, kunhan vaan jäsenmaksun maksavat. Eikä anomuksia varten tarvitse edes olla jäsenmaksuja maksettuna, kunhan vaan on jäsenluettelossa nimiä rivissä.
Siksi sun Lassesi kehuu teitä punikkiböndejä. Ei yksi Paloheinän Paroni joukossa yhdistystä pilaa, mutta sä saatat pilata yhdistyksen mainetta....
- jotain järkeäkin?
sua käytetään hyväksi kirjoitti:
Jos olet tuohon ikään ehtinyt, etkä tiedä, että yhdistykset haluavat paljon jäseniä, olet täysitollo. Kun on paljon jäseniä, voi anoa esim. Helsingin kaupungilta tai RAY:lta toiminta-avustusta, joka on jäsenmääriin paljolti sidottua.
Siksi jäseniksi kelpaavat lähes kaikki, kunhan vaan jäsenmaksun maksavat. Eikä anomuksia varten tarvitse edes olla jäsenmaksuja maksettuna, kunhan vaan on jäsenluettelossa nimiä rivissä.
Siksi sun Lassesi kehuu teitä punikkiböndejä. Ei yksi Paloheinän Paroni joukossa yhdistystä pilaa, mutta sä saatat pilata yhdistyksen mainetta.Otsikko koskee juttuasi. Stadilaisuus näkyy ihmisen ajatusmaailmassa ja käytöksessä myönteisenä piirteenä. Kuten Lasse Liemolan ja Jorma Korhosenkin kohdalla. Sinussa se ei näy. Korhonenkin lienee ollut stadilainen jo ainakin tuplaten sen ajan kuin sinä. Ja sen huomaa.
Oikea stadilainen haluaa kertoa kaupunkinsa erinomaisuudesta, sen monipuolisuudesta, kuten Korhonenkin, ja oikea stadilainen on avarakatseinen ja suvaitseva. Oikea stadilainen ei ainkaan vedä Stadin rajoja Stadin keskelle.
Oikea stadilainen haluaa edistää kaupunkinsa ja sen koko alueen asukkaiden hyvää. Siksi hän ei ole ainakaan kepulainen, vaan kuuluu erilaisiin järjestöihin, myös perinteitä vaaliviin, ja ottaa kantaa oikeiden asioiden puolesta. Asiat, jotka näkyvät olevan sinulle tärkeitä, eivät häntä kiinnosta.
En oikein ymmärrä, millainen stadilainen sinä olet ja minkälaisena sinä näet stadilaisuuden, jolla polleilet. City-Keskusta Kerimäkikö sitä edustaa sinun lisäksesi? Kjehkjehkjehkjeh.... Siinä meillä stadilaiset!
- JormaKKorhonen
>> Onko siis ihme, että Keskustan kannatus esim. Helsingissä on noin 5 %. On se ihme. Ihmettelen tämän prosenttisosuuden suuruutta. Hullut ovat asia erikseen 20 äänen saalistajina, mutta 5 % on jokseenkin käsittämätöntä.
- vaihtoa.
-"kyllä kai ne läpimenneet sielläkin jokseenkin täyspäisiä olivat. No, ei nyt ihan, koskapa olivat kepulaisia."
Siinä yksi näyttö Kepulireppanan omasta mielestään varmaankin "hienosta" oivalluksesta. - Otsikossa hymiö
vaihtoa. kirjoitti:
-"kyllä kai ne läpimenneet sielläkin jokseenkin täyspäisiä olivat. No, ei nyt ihan, koskapa olivat kepulaisia."
Siinä yksi näyttö Kepulireppanan omasta mielestään varmaankin "hienosta" oivalluksesta."On toki,...
Lähettäjä: Jorma Laitinen Järkivihreä 27.8.2002
> jännä tyyppi. Kylpee kepukammossa.
> Onkohan täällä muitakin psykopaatteja?
-------------------------
...jäbä nyt parhaasta päästä, hyvänä kakkosena tulee yxvaa, sitten on tämä nakke ja lexa. Tuomisjaska on sellainen suht vaaraton vaikka onkin laitoshoidossa siitä päätellen, ettei kirjoittele kuin päiväsaikaan. Söör allua ei nyt oikein psykopaatiksi voi luokitella, paremminkin sellaiseksi höyrähtäneeksi huru-ukoksi, jonka mielestä kepulaiset haisee, eivätkä näin olle sovi hänen aatelisnenänsä läheisyyteen.Saattaapi niita muitakin olla, mutta ne ovat vähän niinkuin oikeusistuin määrittelee, täyttä ymmärrystä vailla."
- kaupungista
Olet periaateessa väärässä. Ihmissuvun historia tietää kertoa, että paikoilleen pysähtyminen ja maanviljelyn kehittyminen käynnistivät kulttuurin. Sama pitää paikkansa yhä vieläkin: uutta luodaan vain siellä missä olosuhteet ympärillä ovat jokseenkin vakaat. Kaupunki ei ole luovuuden kehto.
Toiseksi olet väärässä siinä, että kuvittelet kilpailun ja selviämistaistelun jotenkin kirvoittavan luovaa kekseliäisyyttä. Se ei pidä paikkaansa. Mitä ankarampaa kilpailu on - olipa kyse millaisesta kilpailusta tahansa - sitä enemmän se kangistuu omien sääntöjensä puitteisiin. Kaupallinen kilpailu on kaikelle luovalle ajattelulle ja uuden tuottamiselle hyvin paha este. Kun kaupallinen kilpailu kiristyy tarpeeksi, esimerkiksi taiteessa - kirjallisuudessa, teatterissa, musiikissa, elokuvissa - ei ole enää varaa minkäänlaisiin kokeiluihin. Tästä sinua voi valistaa kuka tahansa eturivin taiteentekijä miltä taiteen saralta tahansa.
Kun nämä kaksi periaatteellista seikkaa otetaan huomioon, esityksiltäsi menee pohja pois. Eivät kaupungit ole tukemisen arvoisia paikkoja. Ei maaseutu kuppaa kaupungeilta, kaupunki on vain ominut rahavirrat polttaakseen ne neonvaloina yöhön. "Neonvalojen täytyy näyttää ihanilta niiden silmissä, jotka eivät osaa lukea." (G B Shaw) Kun on kyse vähänkään suuremmasta kaupungista, aina sen liepeiltä löytyy slummi. Helsingissä se on viime vuosina tullut keskelle kaupunkia - jos Espan puiston läpi kävelee, oksennus haisee koko matkan.Olen väärässä periaatteessa, enkä muutenkaan tässä asiassa. Maanviljelykulttuuri oli joskus aikanaan edistysaskel sitä edeltäviin keräily- ja metästyskulttuureihin. Se toi paikalleen pysähtymisen idean, mikä sinällään loi uusia edellytyksiä. En minä tätä kiistä. Paikalleen pysähtyminen otettiin vain selkeen liian kirjaimellisesti. Se merkitsi pysähtyneisyyttä kehityksessä.
Nykyään uutta on luotu vain kaupungeissa. Kaikkinainen kekseliäisyys ja vaihtoehdot entiseen tulevat kaupunkimiljööstä. Kaupunkilaisenkin on tehtävä jotain leipänsä eteen ja se on vaatinut juuri kekseliäisyyttä, kun asfaltilla ei voi viljellä eikä laiduntaa karjaa.
Kaupungistuminen kehityksen dynamona ei liity tässä kuvaelmassani mihinkään kaupallisuuteen. Kaupungit ovat olleet kehityksen kehtoina niin markkinatalousmaissa, sosialistisissa maissa kuin paljon varhemmin edeltävinä vuosisatoina. Uudet keksinnöt ovat luoneet maatalouden oheen uusia elinkeinomahdollisuuksia, se puolestaan on vetänyt lisää väkeä kaupunkeihin ja tarve kehittää jotain uutta edelleen on vain kasvanut. Se että tämä on tapahtunut tiheissä ihmisyhteisöissä on minusta täysin kiistatonta.
Lopussa siirryt sitten filosofisiin pohdintoihin. Turhuus on turhuutta jo määritelmän mukaan. Neonvalot ovat kuitenkin välttämätön "luonnonilmiö". Se on yhtä turha kuin urosmetson soidinkutsu. Jos ei ole keinoa viestittää olemassaolostaan ja tavoitteistaan, ei voi saavuttaa mitä haluaa ja sillä tavoin metsotkin kuolevat sukupuuttoon, jos ne eivät saisi mainostaa itseään omilla neonvaloillaan ja äänillään.
Tiedeyhteisöt, teollisuuslaitokset, taloudellinen toimeliaisuus, kulttuurin pääosa jne. ovat keskittyneet kaupunkeihin. Toki kaupungit voivat olla myös turhuuden kehtoja, synnin pesiä, rikollisten temmellyskenttiä jne. Kaikella on hintansa, mutten usko, että ihmiset silti haluavat palata menneeseen aikaan, jossa harjoitettiin vain maataloutta ja pimeän aikaan muuta siemenkylvöä perillisten toivossa. Eivät halausi, vaikka siihen annettaisiin tilaisuus.
- terassi=siankarsina
Korkeakulttuuriahan se on, kun itseään täynnä olevat helsinkiläisidiootit kampeavat karsinoihin kesää viettämään. Ainakin se on varmaa, että maataloustuotetta eli ohraa nuo siat litkivät tolkuttomasti.
Helsinkiläiset ovat maailman tyhmimpiä ihmisiä ja vielä väittävät edustavansa jotain korkeakulttuuria. "Mä vedän nyt kokaa nokkaan" sano helsinkiläinen.
Helsinki on hullujen avohoitola. Katsokaapa vaikka Korhosta!Kaupunkeihin mahtuu paljon erilaista väkeä. Onhan esim. Helsingissäkin näitä kepulaisia, joista mm. tämä nimimerkki City-Keskusta on erityisen ylpeäkin, jos olen oikein ymmärtänyt. Joku vuosi sitten sieltä maaltakin tuli paljon väkeä tänne Helsinkiin oikein rivissä mölyten kuin sonnilauma. Siatpäät olivat osalla seipäiden nokassa ja Helsingin katujen leveys juuri ja juuri riitti, kun puolelta toiselle heiluivat. Ilmeisesti sen ohrajuoman laatua oli haluttu testata itsekin ja hyväksi havaittu, kun näin iloiselle retkelle oli joukolla lähdetty.
En ottanut kuitenkin itse kantaa siihen, millaista väkeä kaupungeissa asustaa. Väitin ainoastaan, että historiallisessa katsannossa ja nykypäivää tarkastelemalla voidaan nähdä, että korkeakulttuuriset innovaatiot ovat lähtöisin kaupunkimiljööstä eikä maaseudulta. Kaupunkeihin ovat kerääntyneet kaikkein kekseliäimmät ihmiset, jotka pyrkivät ja osaavat luoda jotain uutta, joka vie kehitystä eteenpäin. Näitä kekseliäitä voi olla selkeä vähemmistö kaupungeissa (esim. 1 % asukkaista), mutta se riittää, jos vertaa maaseutuun, missä vastaavaa keksiliäisyyttä esiintyy 0,01 %:ssa väestöstä eli sata kertaa vähemmän.- Ainolan kummitus
Mielipidepankki kirjoitti:
Kaupunkeihin mahtuu paljon erilaista väkeä. Onhan esim. Helsingissäkin näitä kepulaisia, joista mm. tämä nimimerkki City-Keskusta on erityisen ylpeäkin, jos olen oikein ymmärtänyt. Joku vuosi sitten sieltä maaltakin tuli paljon väkeä tänne Helsinkiin oikein rivissä mölyten kuin sonnilauma. Siatpäät olivat osalla seipäiden nokassa ja Helsingin katujen leveys juuri ja juuri riitti, kun puolelta toiselle heiluivat. Ilmeisesti sen ohrajuoman laatua oli haluttu testata itsekin ja hyväksi havaittu, kun näin iloiselle retkelle oli joukolla lähdetty.
En ottanut kuitenkin itse kantaa siihen, millaista väkeä kaupungeissa asustaa. Väitin ainoastaan, että historiallisessa katsannossa ja nykypäivää tarkastelemalla voidaan nähdä, että korkeakulttuuriset innovaatiot ovat lähtöisin kaupunkimiljööstä eikä maaseudulta. Kaupunkeihin ovat kerääntyneet kaikkein kekseliäimmät ihmiset, jotka pyrkivät ja osaavat luoda jotain uutta, joka vie kehitystä eteenpäin. Näitä kekseliäitä voi olla selkeä vähemmistö kaupungeissa (esim. 1 % asukkaista), mutta se riittää, jos vertaa maaseutuun, missä vastaavaa keksiliäisyyttä esiintyy 0,01 %:ssa väestöstä eli sata kertaa vähemmän.Mistä syystä suurin osa Suomen tunnetuimmista korkeakulttuurin nimistä on vuosikymmeniä paennut luomaan teoksiaan maaseudulle ja näin on suurelta osin asianlaita vieläkin?
- Otsikossa hymiö
"Hyvää viikonloppua vaan kaikille,...
Lähettäjä: Jarmo Laitinen 4.7.2003
...ensin iloiset uutiset; Sain tänään postista myönteisen päätöksen hakeutumisestani yksilölliselle varhaiseläkkeelle.
Voin nyt panostaa tähän chattailuun entistä enemmän, kun nuo työhommat ei enää ole rajoittamassa.
Tätä päätöstä aion hieman juhlia keputerassillani saunoen ja makkaraa (Wilhelmiä) grillaillen. Aina välillä saatan pistäytyä kokoomussitelläkin.
Sitten ne huonot uutiset; En menestynyt tämän aamun auringonnousun golfkilpailussa, ainoastaan 29 bogeypistettä, mutta aina ei voi voittaa!" - Otsikossa hymiö
Mielipidepankki kirjoitti:
Kaupunkeihin mahtuu paljon erilaista väkeä. Onhan esim. Helsingissäkin näitä kepulaisia, joista mm. tämä nimimerkki City-Keskusta on erityisen ylpeäkin, jos olen oikein ymmärtänyt. Joku vuosi sitten sieltä maaltakin tuli paljon väkeä tänne Helsinkiin oikein rivissä mölyten kuin sonnilauma. Siatpäät olivat osalla seipäiden nokassa ja Helsingin katujen leveys juuri ja juuri riitti, kun puolelta toiselle heiluivat. Ilmeisesti sen ohrajuoman laatua oli haluttu testata itsekin ja hyväksi havaittu, kun näin iloiselle retkelle oli joukolla lähdetty.
En ottanut kuitenkin itse kantaa siihen, millaista väkeä kaupungeissa asustaa. Väitin ainoastaan, että historiallisessa katsannossa ja nykypäivää tarkastelemalla voidaan nähdä, että korkeakulttuuriset innovaatiot ovat lähtöisin kaupunkimiljööstä eikä maaseudulta. Kaupunkeihin ovat kerääntyneet kaikkein kekseliäimmät ihmiset, jotka pyrkivät ja osaavat luoda jotain uutta, joka vie kehitystä eteenpäin. Näitä kekseliäitä voi olla selkeä vähemmistö kaupungeissa (esim. 1 % asukkaista), mutta se riittää, jos vertaa maaseutuun, missä vastaavaa keksiliäisyyttä esiintyy 0,01 %:ssa väestöstä eli sata kertaa vähemmän.HS: (2001) “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.” Ainolan kummitus kirjoitti:
Mistä syystä suurin osa Suomen tunnetuimmista korkeakulttuurin nimistä on vuosikymmeniä paennut luomaan teoksiaan maaseudulle ja näin on suurelta osin asianlaita vieläkin?
Väitteesi on täysin virheellinen. Se johtuu luultavammin siitä, ettet ole oivaltanut mitä kaikkea korkeakulttuurilla tarkoitetaan. Ilmeisesti sana "kulttuuri" tässä hämää luulemaan, että uuden luominen rajautuisi jotenkin taiteeseen. Taide on vähäinen osa korkeakulttuuria eikä se ole yhtä kaupunkisidonnainen kuin muu kehitys. Tämä muu kehitys on sitä, mikä sitten koskettaakin ja liikuttaa valtaväestöä.
Nokian kännykät ovat esimerkki korkeakulttuurisesta tuotteesta. Autot, teeveet, tietokoneet, höyrykone, yliopisto- ja korkeakouluopetus jne. ovat merkittävin osa korkeakulttuuria, jonka syntysija on kaupunkyhteisö. Eikä näitä korkeakulttuuria tuotoksia ole juuri kukaan paennut maaseudulle virittelemään, koska tuotokset ovat yleensä senkaltaisia, että ne edelyttävät usean ihmisen yhteistyötä ja kansainvälisiä vaikutteita.- Historian tulemat
Mielipidepankki kirjoitti:
Kaupunkeihin mahtuu paljon erilaista väkeä. Onhan esim. Helsingissäkin näitä kepulaisia, joista mm. tämä nimimerkki City-Keskusta on erityisen ylpeäkin, jos olen oikein ymmärtänyt. Joku vuosi sitten sieltä maaltakin tuli paljon väkeä tänne Helsinkiin oikein rivissä mölyten kuin sonnilauma. Siatpäät olivat osalla seipäiden nokassa ja Helsingin katujen leveys juuri ja juuri riitti, kun puolelta toiselle heiluivat. Ilmeisesti sen ohrajuoman laatua oli haluttu testata itsekin ja hyväksi havaittu, kun näin iloiselle retkelle oli joukolla lähdetty.
En ottanut kuitenkin itse kantaa siihen, millaista väkeä kaupungeissa asustaa. Väitin ainoastaan, että historiallisessa katsannossa ja nykypäivää tarkastelemalla voidaan nähdä, että korkeakulttuuriset innovaatiot ovat lähtöisin kaupunkimiljööstä eikä maaseudulta. Kaupunkeihin ovat kerääntyneet kaikkein kekseliäimmät ihmiset, jotka pyrkivät ja osaavat luoda jotain uutta, joka vie kehitystä eteenpäin. Näitä kekseliäitä voi olla selkeä vähemmistö kaupungeissa (esim. 1 % asukkaista), mutta se riittää, jos vertaa maaseutuun, missä vastaavaa keksiliäisyyttä esiintyy 0,01 %:ssa väestöstä eli sata kertaa vähemmän.Korkeakulttuuriset innovaatiot?
Mielipidepankki:
"...historiallisessa katsannossa ja nykypäivää tarkastelemalla voidaan nähdä, että korkeakulttuuriset innovaatiot ovat lähtöisin kaupunkimiljööstä eikä maaseudulta. Kaupunkeihin ovat kerääntyneet kaikkein kekseliäimmät ihmiset, jotka pyrkivät ja osaavat luoda jotain uutta, joka vie kehitystä eteenpäin..."
Ootko sä oikeasti noin onneton! Kaupungeissa kehittyy kyllä kekseliäitä kulttuurin varjolla rahastajia (VEROVAROIN tuetut teatterit, oopperat, joissa esitetään vanhoja biisejä, tappiolliset urheilukisat, Helsingin juhlaviikot)yms.
Ei noissa mitään innovaatioita ole. Ne ovat tapahtumia siinä missä akankannon mm-kisat, jotka saavat innovatiivisuudestaan maailmanlaajuista kulttuurijulkisuutta.
Helsinki on trendipellejen tuppukylä. Muissa Suomen kaupungeissa onneksi on toki enemmän haaveilemaasi korkeakulttuuria ja sielukkuutta. - kaupungin valot sokaisseet?
Mielipidepankki kirjoitti:
Väitteesi on täysin virheellinen. Se johtuu luultavammin siitä, ettet ole oivaltanut mitä kaikkea korkeakulttuurilla tarkoitetaan. Ilmeisesti sana "kulttuuri" tässä hämää luulemaan, että uuden luominen rajautuisi jotenkin taiteeseen. Taide on vähäinen osa korkeakulttuuria eikä se ole yhtä kaupunkisidonnainen kuin muu kehitys. Tämä muu kehitys on sitä, mikä sitten koskettaakin ja liikuttaa valtaväestöä.
Nokian kännykät ovat esimerkki korkeakulttuurisesta tuotteesta. Autot, teeveet, tietokoneet, höyrykone, yliopisto- ja korkeakouluopetus jne. ovat merkittävin osa korkeakulttuuria, jonka syntysija on kaupunkyhteisö. Eikä näitä korkeakulttuuria tuotoksia ole juuri kukaan paennut maaseudulle virittelemään, koska tuotokset ovat yleensä senkaltaisia, että ne edelyttävät usean ihmisen yhteistyötä ja kansainvälisiä vaikutteita.Joopa joo- jaapa jaa. Usko mihin uskot, mutta KAUPUNKI ei ole mikään nimittäjä ihmisten innovatiivisuudelle.
kaupungin valot sokaisseet? kirjoitti:
Joopa joo- jaapa jaa. Usko mihin uskot, mutta KAUPUNKI ei ole mikään nimittäjä ihmisten innovatiivisuudelle.
Minä en perusta väitettäni uskon varaan, vaan historiallisen tiedon ja nykypäivän tilanteen varaan. Ja asia ei koske vain Suomea. Kaupunkien merkitys uuden kehityksen kehtona on maailmanlaajuinen ilmiö. Tänäkin päivänä voi huomata esim. kuinka takapajuisesti edetään maaseudulla Venäjällä, Kiinassa, Intiassa, Afrikassa ja kaikkialla maailmassa verrattuna kaupunkeihin. Ei sellaisissa takapajuloissa, joissa elellään kädestä suuhun synny mitään uutta. Ihmisten kaikki aika menee leivän hankintaan.
Kaupunki on nimenomaan yhteinen nimittäjä ihmisten innovatiivisuudelle. Se pakottaa ihmisen keksiäisyyteen, jotta elämä tulisi mahdolliseksi. Asfaltilla kun ei voi viljellä ja laiduntaa karjaa.Historian tulemat kirjoitti:
Korkeakulttuuriset innovaatiot?
Mielipidepankki:
"...historiallisessa katsannossa ja nykypäivää tarkastelemalla voidaan nähdä, että korkeakulttuuriset innovaatiot ovat lähtöisin kaupunkimiljööstä eikä maaseudulta. Kaupunkeihin ovat kerääntyneet kaikkein kekseliäimmät ihmiset, jotka pyrkivät ja osaavat luoda jotain uutta, joka vie kehitystä eteenpäin..."
Ootko sä oikeasti noin onneton! Kaupungeissa kehittyy kyllä kekseliäitä kulttuurin varjolla rahastajia (VEROVAROIN tuetut teatterit, oopperat, joissa esitetään vanhoja biisejä, tappiolliset urheilukisat, Helsingin juhlaviikot)yms.
Ei noissa mitään innovaatioita ole. Ne ovat tapahtumia siinä missä akankannon mm-kisat, jotka saavat innovatiivisuudestaan maailmanlaajuista kulttuurijulkisuutta.
Helsinki on trendipellejen tuppukylä. Muissa Suomen kaupungeissa onneksi on toki enemmän haaveilemaasi korkeakulttuuria ja sielukkuutta.Sinäkin puutut korkeakulttuurin marginaali-ilmiöihin eli ns. henkiseen kulttuuriin. Minä olen tarkoittanut korkeakulttuurin valtavirroilla vallan jotain muuta. Henkinen kulttuuri on vain osa korkeakulttuuria ja ihmiselon fyysisille tarpeille ehkäpä kuitenkin kaikkein vähämerkityksellisin.
Modernin yhteiskunnan suurimerkityksellinen korkeakulttuurinen tuotos on tiedonvälitysmenetelmien kehitys, tietokoneet, kännykät yms. Ja taatusti näin kehityksen innovaatiot eivät ole lähtöisin maaseudulta.- harhassa
Mielipidepankki kirjoitti:
Sinäkin puutut korkeakulttuurin marginaali-ilmiöihin eli ns. henkiseen kulttuuriin. Minä olen tarkoittanut korkeakulttuurin valtavirroilla vallan jotain muuta. Henkinen kulttuuri on vain osa korkeakulttuuria ja ihmiselon fyysisille tarpeille ehkäpä kuitenkin kaikkein vähämerkityksellisin.
Modernin yhteiskunnan suurimerkityksellinen korkeakulttuurinen tuotos on tiedonvälitysmenetelmien kehitys, tietokoneet, kännykät yms. Ja taatusti näin kehityksen innovaatiot eivät ole lähtöisin maaseudulta.Hmmm. Tähän voitaisiin huomauttaa, että oat käsitteesi ovat hieman sekaisin. Käytät sanaa korkeakulttuuri, kun puhut jostakin jota olisi oikeampaa nimittää teknologian soveltamiseksi.
Marssijärjestys historiassa on kyllä sellainen, että ensin tehdään ajatukselliset aluevaltaukset, vasta sen jälkeen seuraavat käytännön sovellukset. Näin on ainakin länsimaisessa historiassa uudella ajalla. Ja on myös niin, etteivät ajatushistoriaan jääneet tiedon ja tieteen edelläkävijät ole mitenkään tyypillisesti kaupunki-ihmisiä. Jos heidän ominaislaatuaan määriteltäisiin, heitä voisi nimittää vaikka leimallisesti yksinäisiksi ihmisiksi, ei siis ollenkaan sellaisiksi kaupunki-ihmisen prototyypiksi, joka sinun mielikuvissasi "luovuudesta" esiintyy.
Kaupungit ovat syntyneet kaupan vaikutuksesta, ja toisaalta kaupungistuminen on osa teollistusmiskehitystä. Jos joku haluaa tehdä peruskartoituksen tämän ilmiön historiallisista kytkennöistä, Lewis Mumforfin Kaupunkikulttuuria parempaa kokonaisesitystä ei vielä taida löytyä.
Kaupungit myös muuttavat ihmistä tietyllä tavalla. Jossain esim. kulkee raja pikkukaupungin ja ison kaupungin välillä - eli se ihmismäärä, jonka päivittäinen kohtaaminen turruttaa ihmisen normaalit sosiaaliset signaalit. Jos talous ja sen mukana valtan keskittyvät suuriin kaupunkeihin, voidaan ajatella, että tällaiset tekijät antavat myös taloudeliiselle vallankäytölle sille ominaisen kasvottoman ja epäinhimillisen luonteen. Talouden kasvottomuus on siis sitä tosiasiallista kaupunkikulttuuria. - nimeen
harhassa kirjoitti:
Hmmm. Tähän voitaisiin huomauttaa, että oat käsitteesi ovat hieman sekaisin. Käytät sanaa korkeakulttuuri, kun puhut jostakin jota olisi oikeampaa nimittää teknologian soveltamiseksi.
Marssijärjestys historiassa on kyllä sellainen, että ensin tehdään ajatukselliset aluevaltaukset, vasta sen jälkeen seuraavat käytännön sovellukset. Näin on ainakin länsimaisessa historiassa uudella ajalla. Ja on myös niin, etteivät ajatushistoriaan jääneet tiedon ja tieteen edelläkävijät ole mitenkään tyypillisesti kaupunki-ihmisiä. Jos heidän ominaislaatuaan määriteltäisiin, heitä voisi nimittää vaikka leimallisesti yksinäisiksi ihmisiksi, ei siis ollenkaan sellaisiksi kaupunki-ihmisen prototyypiksi, joka sinun mielikuvissasi "luovuudesta" esiintyy.
Kaupungit ovat syntyneet kaupan vaikutuksesta, ja toisaalta kaupungistuminen on osa teollistusmiskehitystä. Jos joku haluaa tehdä peruskartoituksen tämän ilmiön historiallisista kytkennöistä, Lewis Mumforfin Kaupunkikulttuuria parempaa kokonaisesitystä ei vielä taida löytyä.
Kaupungit myös muuttavat ihmistä tietyllä tavalla. Jossain esim. kulkee raja pikkukaupungin ja ison kaupungin välillä - eli se ihmismäärä, jonka päivittäinen kohtaaminen turruttaa ihmisen normaalit sosiaaliset signaalit. Jos talous ja sen mukana valtan keskittyvät suuriin kaupunkeihin, voidaan ajatella, että tällaiset tekijät antavat myös taloudeliiselle vallankäytölle sille ominaisen kasvottoman ja epäinhimillisen luonteen. Talouden kasvottomuus on siis sitä tosiasiallista kaupunkikulttuuria.Kaupunkikulttuuri -teoksen tekijä on siis Lewis Mumford.
harhassa kirjoitti:
Hmmm. Tähän voitaisiin huomauttaa, että oat käsitteesi ovat hieman sekaisin. Käytät sanaa korkeakulttuuri, kun puhut jostakin jota olisi oikeampaa nimittää teknologian soveltamiseksi.
Marssijärjestys historiassa on kyllä sellainen, että ensin tehdään ajatukselliset aluevaltaukset, vasta sen jälkeen seuraavat käytännön sovellukset. Näin on ainakin länsimaisessa historiassa uudella ajalla. Ja on myös niin, etteivät ajatushistoriaan jääneet tiedon ja tieteen edelläkävijät ole mitenkään tyypillisesti kaupunki-ihmisiä. Jos heidän ominaislaatuaan määriteltäisiin, heitä voisi nimittää vaikka leimallisesti yksinäisiksi ihmisiksi, ei siis ollenkaan sellaisiksi kaupunki-ihmisen prototyypiksi, joka sinun mielikuvissasi "luovuudesta" esiintyy.
Kaupungit ovat syntyneet kaupan vaikutuksesta, ja toisaalta kaupungistuminen on osa teollistusmiskehitystä. Jos joku haluaa tehdä peruskartoituksen tämän ilmiön historiallisista kytkennöistä, Lewis Mumforfin Kaupunkikulttuuria parempaa kokonaisesitystä ei vielä taida löytyä.
Kaupungit myös muuttavat ihmistä tietyllä tavalla. Jossain esim. kulkee raja pikkukaupungin ja ison kaupungin välillä - eli se ihmismäärä, jonka päivittäinen kohtaaminen turruttaa ihmisen normaalit sosiaaliset signaalit. Jos talous ja sen mukana valtan keskittyvät suuriin kaupunkeihin, voidaan ajatella, että tällaiset tekijät antavat myös taloudeliiselle vallankäytölle sille ominaisen kasvottoman ja epäinhimillisen luonteen. Talouden kasvottomuus on siis sitä tosiasiallista kaupunkikulttuuria.En ole puhunut mitään kaupunki-ihmisen luovuudesta, vaan kaupungeista korkeakulttuurin kehtoina. Kaupunki tai mikä tahansa muu taajaama on ympäristönä ollut sellainen, joka on omiaan suosimaan korkeakulttuuria. Tämä johtuu siitä, ettei aiemmin vallinnutta kulttuuria eli maaseutukultturia voi yksinkertaisesti sellaisenaan tai edes sovellettuna siirtää kaupunkeihin.
Sellaisissa yhteiskunnissa, missä asutaan hajallaan, ei kehity moderneja "aikaansa edellä" olevia korkeakulttuureja. Kaupunkien korkeakulttuuria on meillä Suomessa käsitellyt mm. historioitsija Heikki Ylikangas kirjassaan, jonka nimeä en nyt tähän hätään saa palautettua mieleeni. Vetoan usein Ylikankaaseen, mutta se johtuu vain siitä, että pidän häntä vertaansa vailla olevana ennakkoluulottomana ja uusia uria avanneena historioitsijana Suomessa. Hyvin monessa merkittävässä historiallisessa kysymyksessä. Ylikangas kertoo mm. Otto Spenglerin (meniköhän nimi oikein?) 1920-luvulla esitetyistä visioista, jotka ovat olleet kummallisen tarkkoja ennusteita kaupunkien kehittymisestä. Spengler tosin ennustaa kaupunkien lopulta tukahtuvan ja tuhoutuvan.
En puhu yksin mistään teknologian soveltamisesta, vaan myös teknologian kehittämisestä, tieteellisestä tutkimustyöstä, taiteen (mm. elokuvataiteen) kehittymisestä yms. Nämä kaikki ovat edellyttäneet tiivistä ihmisasutusta syntyäkseen ja edelleen kehittyäkseen.
Ehkäpä nykyinen tietotekniikka avaa mahdollisuuksia myös toisenlaiseen kehitykseen, jossa ihmisten luovuus mahdollistuu myös haja-asutusseuduilla, joissa edelleen kaikkinainen kulttuuri on yhtenäiskulttuuria verrattuna kaupunkien moni-ilmeisyyteen. Yhtenäiskulttuurilla on taipimus myös torjua ulkopuolisia vaikutteita uhkina, koskipa tämä melkein mitä tahansa asiaa.- Kaljami
Mielipidepankki kirjoitti:
Väitteesi on täysin virheellinen. Se johtuu luultavammin siitä, ettet ole oivaltanut mitä kaikkea korkeakulttuurilla tarkoitetaan. Ilmeisesti sana "kulttuuri" tässä hämää luulemaan, että uuden luominen rajautuisi jotenkin taiteeseen. Taide on vähäinen osa korkeakulttuuria eikä se ole yhtä kaupunkisidonnainen kuin muu kehitys. Tämä muu kehitys on sitä, mikä sitten koskettaakin ja liikuttaa valtaväestöä.
Nokian kännykät ovat esimerkki korkeakulttuurisesta tuotteesta. Autot, teeveet, tietokoneet, höyrykone, yliopisto- ja korkeakouluopetus jne. ovat merkittävin osa korkeakulttuuria, jonka syntysija on kaupunkyhteisö. Eikä näitä korkeakulttuuria tuotoksia ole juuri kukaan paennut maaseudulle virittelemään, koska tuotokset ovat yleensä senkaltaisia, että ne edelyttävät usean ihmisen yhteistyötä ja kansainvälisiä vaikutteita.Vai ovat tekniset vempaimet korkeakulttuuria? No joo, nykyäänhän puhutaan myös juoma- ja ruoka- ja seksikulttuuristakin. Alun perin kulttuuri on tarkoittanut maanviljelystä.
Luonnollista on, että tekniset vempaimet kehitetään niiden rakentamista varten valmistetuissa teollisuuslaitoksissa, jotka pääosin sijaitsevat pienehköissä kaupungeissa. Mutta myös maaseudulla ja suurissa kaupungeissa on teollisuuslaitoksia ja siten "korkeakulttuuria".
Hienoa, että löytyy kaltaisesi ei-keskustalainen, joka ei syytä keskustalaisia yliopistojen rakentamisesta maaseudulle 1950-70 -luvuilla. Cityihinhän ne rakennettiin, eikö niin? - KMa
Mielipidepankki kirjoitti:
En ole puhunut mitään kaupunki-ihmisen luovuudesta, vaan kaupungeista korkeakulttuurin kehtoina. Kaupunki tai mikä tahansa muu taajaama on ympäristönä ollut sellainen, joka on omiaan suosimaan korkeakulttuuria. Tämä johtuu siitä, ettei aiemmin vallinnutta kulttuuria eli maaseutukultturia voi yksinkertaisesti sellaisenaan tai edes sovellettuna siirtää kaupunkeihin.
Sellaisissa yhteiskunnissa, missä asutaan hajallaan, ei kehity moderneja "aikaansa edellä" olevia korkeakulttuureja. Kaupunkien korkeakulttuuria on meillä Suomessa käsitellyt mm. historioitsija Heikki Ylikangas kirjassaan, jonka nimeä en nyt tähän hätään saa palautettua mieleeni. Vetoan usein Ylikankaaseen, mutta se johtuu vain siitä, että pidän häntä vertaansa vailla olevana ennakkoluulottomana ja uusia uria avanneena historioitsijana Suomessa. Hyvin monessa merkittävässä historiallisessa kysymyksessä. Ylikangas kertoo mm. Otto Spenglerin (meniköhän nimi oikein?) 1920-luvulla esitetyistä visioista, jotka ovat olleet kummallisen tarkkoja ennusteita kaupunkien kehittymisestä. Spengler tosin ennustaa kaupunkien lopulta tukahtuvan ja tuhoutuvan.
En puhu yksin mistään teknologian soveltamisesta, vaan myös teknologian kehittämisestä, tieteellisestä tutkimustyöstä, taiteen (mm. elokuvataiteen) kehittymisestä yms. Nämä kaikki ovat edellyttäneet tiivistä ihmisasutusta syntyäkseen ja edelleen kehittyäkseen.
Ehkäpä nykyinen tietotekniikka avaa mahdollisuuksia myös toisenlaiseen kehitykseen, jossa ihmisten luovuus mahdollistuu myös haja-asutusseuduilla, joissa edelleen kaikkinainen kulttuuri on yhtenäiskulttuuria verrattuna kaupunkien moni-ilmeisyyteen. Yhtenäiskulttuurilla on taipimus myös torjua ulkopuolisia vaikutteita uhkina, koskipa tämä melkein mitä tahansa asiaa.kaupunkiin yhdistämistä asioista ovat samantapaisia toteamuksia kuin sanoisi esim. kerrostalossa asuvien käyttäytymisestä seuraavaa 'ylimmän kerroksen asukkaat käyttävät hissiä enemmän kuin alimman kerroksen asukkaat'.
Onhan se selvää että tietyt asiat vaativat tietyt perusedellytykset. Niinkuin sekin että jotta kaupunkeja olisi voinut syntyä ja niiden myös kasvaa on se vaatinut ympärillä olevan maanviljelyksen kehittymistä. Sadan vuoden takaisilla sadoilla ei nykypäivän kaupunkeja voisi pitää pystyssä.
Tänä päivänä on tuo elokuvan tekeminen muuttamassa maalle---> hyvät olosuhteet, ammattitaitoista väkeä ja tuotantoympäristö on edullisempi kuin mitä se on Helsingissä.
Itse en ole törmännyt omassa kunnassani tuohon yhtenäiskulttuuriin ja uusien asioiden torjumiseen.
"E pur, si muove!" - harhassa
Mielipidepankki kirjoitti:
En ole puhunut mitään kaupunki-ihmisen luovuudesta, vaan kaupungeista korkeakulttuurin kehtoina. Kaupunki tai mikä tahansa muu taajaama on ympäristönä ollut sellainen, joka on omiaan suosimaan korkeakulttuuria. Tämä johtuu siitä, ettei aiemmin vallinnutta kulttuuria eli maaseutukultturia voi yksinkertaisesti sellaisenaan tai edes sovellettuna siirtää kaupunkeihin.
Sellaisissa yhteiskunnissa, missä asutaan hajallaan, ei kehity moderneja "aikaansa edellä" olevia korkeakulttuureja. Kaupunkien korkeakulttuuria on meillä Suomessa käsitellyt mm. historioitsija Heikki Ylikangas kirjassaan, jonka nimeä en nyt tähän hätään saa palautettua mieleeni. Vetoan usein Ylikankaaseen, mutta se johtuu vain siitä, että pidän häntä vertaansa vailla olevana ennakkoluulottomana ja uusia uria avanneena historioitsijana Suomessa. Hyvin monessa merkittävässä historiallisessa kysymyksessä. Ylikangas kertoo mm. Otto Spenglerin (meniköhän nimi oikein?) 1920-luvulla esitetyistä visioista, jotka ovat olleet kummallisen tarkkoja ennusteita kaupunkien kehittymisestä. Spengler tosin ennustaa kaupunkien lopulta tukahtuvan ja tuhoutuvan.
En puhu yksin mistään teknologian soveltamisesta, vaan myös teknologian kehittämisestä, tieteellisestä tutkimustyöstä, taiteen (mm. elokuvataiteen) kehittymisestä yms. Nämä kaikki ovat edellyttäneet tiivistä ihmisasutusta syntyäkseen ja edelleen kehittyäkseen.
Ehkäpä nykyinen tietotekniikka avaa mahdollisuuksia myös toisenlaiseen kehitykseen, jossa ihmisten luovuus mahdollistuu myös haja-asutusseuduilla, joissa edelleen kaikkinainen kulttuuri on yhtenäiskulttuuria verrattuna kaupunkien moni-ilmeisyyteen. Yhtenäiskulttuurilla on taipimus myös torjua ulkopuolisia vaikutteita uhkina, koskipa tämä melkein mitä tahansa asiaa.>> En ole puhunut mitään kaupunki-ihmisen luovuudesta
>> Kaupunkiympäristö pakottaa ihmiset jostain syystä tavanomaista suurempaan keksiliäisyyteen
Arvaa, kumpi lauseista on sinun?
Oswald Spengleriä kannattaisi lukea muutenkin kuin Ylikankaan kautta. Ylikangas ei turhaan ylistä Spengleriä. Spengler oli historioitsijoiden historioija, visionäärinen profeetta ja ihan toista luokkaa kuin tapahtumahistorian selittelijät. "Länsimaiden perikadon" luulisi kuuluvan yleissivistykseen, tai vähintäänkin kirjahyllyn perusteoksiin niillä jotka noteeraavat itsessään mitään intellektuaalista. Hämmästyttävä on tapa, jolla hän ennusti myös N-liiton ja sosialismin sortumisen. Spenglerin myöhemmistä kirjoista tärkeitä mielestäni ovat Preusseri und Socialism ja erityisesti näihin tämän päivän keskusteluaiheisiin liittyvä Der Mensch und die Technik.
Spenglerkin vahvistaa teesin, ettei kaupungista kannata puhua luovuuden tai korkeakulttuurin kehtona. Sen sijaan siitä voi hyvin puhua juurettomuuden kasvualustana, pinnallisuuden tartuttajana ja kaupallisuuden riemuvoittona. Kun markkinatalousmaailmassa nyt käydään Spenglerin ennustamaa taistelua "rahan ja veren" eli autonomisen rahatalouden ja reaalitalouden välillä, tässä taistelussa ovat vastakkain myös luovan elämänyhteytensä kadottanut pinnallinen kaupunkilaisuus ja terve ihmiselämän maahan sidottujen realiteettien taju.
- Otsikossa hymiö
*8.3.-98 HS: kysymyksiä Esko Aholle: Paljonko Helsinki kerää tänä vuonna itse verotuloja ja paljonko se saa valtionosuuksia? Aho: “Sanoisin, että tuloveroja tulee 3-4 mrd ja valtionapuja 1,5-2 mrd.”
Oikea vastaus: Verotulot ovat yht. 10 mrd; tuloverot 7 mrd ja loput yhteisö- ja kiinteistöveroa.
Valtionapua tulee 230 miljoonaa.
Mitä helsinkiläinen tarkoittaa, kun hän haluaa stoben? Aho: “En tiedä.”
*19.2.-99 Seura: Kirsi Piha: "Lipponen kutsuu itseään milloin stadilaiseksi, milloin savolaiseksi stadilaiseksi. Piha on valmis hyväksymään Lipposen stadilaisuuden, mutta keskustajohtaja Esko Ahon Helsingin valloituksen kanssa saa olla tarkempi.
-Aho tulee pääkaupunkiin vain imuroimaan helsinkiläisten ääniä. Siinä kaikki. Siitä, että kolmen suuren puolueen puheenjohtajat ovat ehdolla Helsingissä, on tehty ennen muuta pääministerikisa, jolla ei ole paljon merkitystä helsinkiläisäänestäjien todellisten toiveiden kannalta.
- -
-Ihmisten muuttoa kaupunkeihin ei voi estää. Silloin pitää suunnata varoja sinne, mihin ihmiset muuttavat eikä sinne, mistä he ovat lähteneet. Yli 70% kansasta asuu jo kaupungeissa, mutta tosiasia on, että Suomessa tehdään yhä politiikkaa pinta-aloille, ei ihmisille. Vanhaan kepulaiseen tyyliin.
Piha itse muistuttaa keskustapoliitikko Sirkka-Liisa Anttilasta, joka toistaa, että 80% Suomesta on peltoa ja metsää.
-Kepulainen tyyli on ajatella alueita eikä asukkaiden alueita. On vaikea sulattaa, että Esko Aho ykskaks on ehdokkaana Helsingissä.
Periaatteessa sekä kepu että demarit ovat Pihan mielestä Kokoomukselle huonoja hallituskumppaneita.
-Kepu on äärettömän arvokonservatiivinen, vanhoillinen puolue, joka vertaa homoparien suhdetta elämään sian kanssa. Ja vaikka demareiden kanssa on helpompi toimia, heidän uudistusmielisyytensä rajoittuu usein vain menoautomaatteihin, jos pitää keksiä jokin uusi rahan mentävä aukko."
31.5.2002 IL: ”Minne unohtuivat helsinkiläisäänestäjät?
Esko Ahon mykkä vaalikausi
Stadin kundiksi muuntautuneen keskipohjalaisen eduskuntavaalikampanja oli poikkeuksellisen pitkä ja kallis. Hänen tuliyhdistyksensä ”Uudistuva Helsinki” poltti vaaleissa 300 000-400 000 markkaa. Panostus oli selvästi suurempi kuin kahdella muulla politiikan titaanilla, Paavo Lipposella ja Sauli Niinistöllä. (127 000 & 240 000 mk).
Mitä helsinkiläiset Ahon äänestäjät ovat äänillään saaneet? Vaalikauden saldo on tähän mennessä jäänyt hyvin laihaksi. Ahon tavoitteet ovat olleet muualla kuin vaalipiirinsä asioiden hoitamisessa.
Ennen pääministerikauttaan (1991-95), keskipohjalaisena ”siltarumpupoliitikkona” Aho oli aktiivinen tekemään eduskunta-aloitteita kotimaakuntansa parhaaksi. Oli raha-asia- ja toivomusaloitteita kulttuuripäivien tukemiseksi, maanteiden kunnostamiseksi, kalanviljelylaitoksen perustamiseksi…
Siirryttyään helsinkiläisten äänillä Arkadianmäelle kaikki tällainen aktiviteetti lopahti kokonaan.
Harvoin äänessä
Puheenvuorojaankin Aho on pihtaillut melkein yhtä tiukasti kuin mykkäkoulua eduskunnassa pitänyt Sulo Aittoniemi (alk).
Kun muilla johtavilla poliitikoilla on kertynyt kolmessa vuodessa satoja puheenvuoroja, Aho on noussut puhujapönttöön tuskin 20 kertaa. Ei ihme, että kepun ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen onkin valittanut muun puoluejohdon jättäneen hänet yksin vetämään puolueen päivänpolitiikkaa.” - - -- kaupunkikäsitys
Ahon kaupunkikäsitystä seurasi Jäätteenmäen kaupungistuminen.
Vaaleja ennen hän lupasi Keskustan hoitavan Helsinkiä kaltoin kohdelleen yhteisöverotasauksen kuntoon ja paljon paljon muuta. No, nämä kuten muutkin Annelin puheet olivat sitä itseään, täyttä paskaa.
No Anneli paljastui patologiseksi valehtelijaksi, mikä selittänee nuo puheiden ja tekojen ristiriidat
- oivahärkönen
... yhtään viisastunut lomaillessaan ehkäpä juuri Suomen maaseudulla. Hän jatkaa entistä koklipiläistä teemaansa.
Kepu pitää arvossa valtakunnan tasapainoista kehittämistä. Kaupungit ovat siinä entistä suuremmassa arvossa. Niinpä maakunnissa onkin lukuisia suuriakin kaupunkeja, joissa kepulla on kunnallisopolitiikassa vankka jalansija, esim. Oulu ja Jyväskylä. Kepu vain vastustaa koklipiläistä politiikkaa keskittää kaikki Helsingin seudulle. Se keskittäminenhän vei kansakunnan varat Lipposen hallitusten aikana.- Otsikossa hymiö
...
- Otsikossa hymiö
...
- Oiva toistaa samaa
Saattaa Mielipidepankkikin palailla samoihin aiheisiin, ja miksi ei palaisi, kun niitä on tarpeen pitää esillä. Sinua kieleltään rikkaampana ja muutenkin viisaampana ja tietävämpänä hän kuitenkin varioi tekstejään eri asuihin, sinä toistat aina vain niitä samoja, lyhyitä mantrojasi, joista varmaan teettäisit leimasimen, jos sillä olisi käyttöä täällä.
- Vaiko ei
Vastaappa Oiva sitten miksi Anneli Jäätteenmäki vaati vaaleja ennen lisää tukea Helsingille. Sinä väität aivan toista.
Kumpi teistä valehtelee.
Ai niin, sehän tiedetään jo
- Keskustaporvari
Aivan oikeassa olet, että metsässä suomalaiset asuu. Huomasin sen kesälomareissulla katsoessani Linnanmäen panoramatornista ympärilleni.
Kun katsoi suunnilleen länteen päin, niin sellaisen ratapihantapaisen alueen ja meren välissä oli pieni pala jonkinlaista kaupunkia. Kun katsoi Pasilan suuntaan, niin siellähän näkyikin jo umpi metsä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1351208
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä34781Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46577- 14570
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä23512Ajatteletko ollenkaan minua
Naiselle, jonka kanssa vahva tunne yhteydestä. Jota kipeästi kaipaan, mutta jota ei juuri näe. Onko siitä jo kolme vuott29496Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .14462Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver14451- 20436
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad18435