Luterilaisuus oli opillisesti varsin ankara lahko erotessaan katolisesta kirkosta. Sen perusoppeja olivat hyvien ihmisten sielujen taivaaseen pääsy sekä pahojen ihmisten sielujen ikuinen kidutus helvetin tulessa. Se oli pappisjohtoinen yhteisö, jossa papit olivat korkealla tavallisten ihmisten yläpuolella.
Viimeisten vuosikymmenien aikana se on ollut kaikkia fundamenttisia lahkojakin vikkelämpi muuttamaan periaatteitaan. Kun kirkon piirissä on havahduttu uskovaisuuden hiipumiseen, on kirkon periaatteet muuntuneet siinä mukana. Teologinen tulkinta on saanut kaiken aikaa suvaitsevampia piirteitä jopa siinä määrin, etteivät papit ole enään itsekään perillä siitä, mikä on oikeaa ja mikä väärää. Helvetti on sammutettu ja kaikille Jeesukseen uskoville varataan taivaspaikka.
Pappien oma vakaumuskin on kirkon sisällä hyvin kirjavaa. Ääripäinä löytyy lähes kreationistista ajattelua ja toisaalta on ollut pappeja, jotka ovat julkisesti epäilleen koko Jumalan olemassaoloa. Toiset ovat vakaasti luomisen kannalla ja toiset evoluution.
Kirkko hyväksyy jäsenekseen aivan kenet hyvänsä, joka haluaa kirkkoon kuulua. On kyseessä murhaaja, pedofiili, raiskaaja tai mikä hyvänsä... kaikki kelpaa. Se sisältää erilaisia lahkoja, jotka toimivat luterilaisen kirkon alla mutta eivät hyväksy välttämättä sen oppeja niiden liberaalisuuden vuoksi. Niinpä luterilaisen kirkon jäsenen uskonkäsitys voi pitää sisällään mitä hyvänsä tiukasta ahdasmielisestä Raamatun tulkinnasta aina täydelliseen välinpitämättömyyteen asti.
Luterilainen kirkko on pyrkinyt ottamaan nykyään jonkinlaisen hyväntekijän roolin tekemättä kuitenkaan mitään mainittavaa. Se on sosiaalinen palvelutoimisto joka mielellään rahastaa kaikesta toiminnastaan. Rahan kerääminen onkin ainoa keskeinen asia sen halussa toimia valtionkirkkona.
Se on menettänyt merkityksensä uskonnollisena yhteisönä. Sen sosiaalitoiminta voidaan helposti korvata paremmalla organisaatiolla. Suurin osa sen jäsenistä kuuluu siihen häiden ja hautapaikan vuoksi, vaikka nekin hoituu helposti muuta kautta. Koska siihen kuuluminen on tehty niin helpoksi, ei suurin osa sen jäsenistä viitsi siksi välinpitämättömyyttään poistua siitä.
Miksi siis tälläistä kaikista turhista turhinta organisaatiota enää verovaroin tuetaan ?
Älyvapaan luterilaisen valtionkirkon asema tulisi poistaa, jolloin sen olisi alettava tulemaan toimeen omillaan ja mietittävä periaatteitaan. Silloin myös kaikki siihen kuuluvat joutuisivat miettimään tilannettaan tarkemmin.
Viimeisten vuosikymmenien aikana se on ollut kaikkia fundamenttisia lahkojakin vikkelämpi muuttamaan periaatteitaan. Kun kirkon piirissä on havahduttu uskovaisuuden hiipumiseen, on kirkon periaatteet muuntuneet siinä mukana. Teologinen tulkinta on saanut kaiken aikaa suvaitsevampia piirteitä jopa siinä määrin, etteivät papit ole enään itsekään perillä siitä, mikä on oikeaa ja mikä väärää. Helvetti on sammutettu ja kaikille Jeesukseen uskoville varataan taivaspaikka.
Pappien oma vakaumuskin on kirkon sisällä hyvin kirjavaa. Ääripäinä löytyy lähes kreationistista ajattelua ja toisaalta on ollut pappeja, jotka ovat julkisesti epäilleen koko Jumalan olemassaoloa. Toiset ovat vakaasti luomisen kannalla ja toiset evoluution.
Kirkko hyväksyy jäsenekseen aivan kenet hyvänsä, joka haluaa kirkkoon kuulua. On kyseessä murhaaja, pedofiili, raiskaaja tai mikä hyvänsä... kaikki kelpaa. Se sisältää erilaisia lahkoja, jotka toimivat luterilaisen kirkon alla mutta eivät hyväksy välttämättä sen oppeja niiden liberaalisuuden vuoksi. Niinpä luterilaisen kirkon jäsenen uskonkäsitys voi pitää sisällään mitä hyvänsä tiukasta ahdasmielisestä Raamatun tulkinnasta aina täydelliseen välinpitämättömyyteen asti.
Luterilainen kirkko on pyrkinyt ottamaan nykyään jonkinlaisen hyväntekijän roolin tekemättä kuitenkaan mitään mainittavaa. Se on sosiaalinen palvelutoimisto joka mielellään rahastaa kaikesta toiminnastaan. Rahan kerääminen onkin ainoa keskeinen asia sen halussa toimia valtionkirkkona.
Se on menettänyt merkityksensä uskonnollisena yhteisönä. Sen sosiaalitoiminta voidaan helposti korvata paremmalla organisaatiolla. Suurin osa sen jäsenistä kuuluu siihen häiden ja hautapaikan vuoksi, vaikka nekin hoituu helposti muuta kautta. Koska siihen kuuluminen on tehty niin helpoksi, ei suurin osa sen jäsenistä viitsi siksi välinpitämättömyyttään poistua siitä.
Miksi siis tälläistä kaikista turhista turhinta organisaatiota enää verovaroin tuetaan ?
Älyvapaan luterilaisen valtionkirkon asema tulisi poistaa, jolloin sen olisi alettava tulemaan toimeen omillaan ja mietittävä periaatteitaan. Silloin myös kaikki siihen kuuluvat joutuisivat miettimään tilannettaan tarkemmin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kritiikissäsi oli paljon asiaa.
Eipä ole juurikaan lisättävää. Kiitoksia, et olekkaan niin paha ja paatunut kuin aluksi luulin. :)
Mutta nyt taitaa EclipsE lähteä kahvia keittelemään..
...henk.koht. kirkollisveroprosentti lienee nykyään...olisi kiva laskeskella kuinka paljon euroja menisi vuosituloista "kankkulan kaivoon",jos siis kuuluisi kirkkoon ?!?
Nykyään tosin nekin roposet jäävät onneksi omaan käyttöön !?!