sunnuntain jumalanpalveluksissa ? Jos kirkossakävijöidenmäärä vähenee kokoajan 2%/vuosi, arvioin, että 30 v. kuluttua ev-lut.kirkoissa ei käy oikeastaan kukaan. Toisaalta mitä sitten, eihän sillä asialla ole ollut merkitystä enää vuosikymmeniin. Organisaationa kirkko säilyy rahantulonsa ja omaisuutensa turvin vaikka kuinka kauan.
Milloin ev-lut.kirkossakävijöiden
määrä=0 kpl
8348
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joo enpä minäkään käy sunnuntaisin kirkossa, mutta kuulun siihen siitäkin huolimatta. Kun käyn hengellisissä tilaisuuksissa valitsen yleensä seurakunnan jossa ylistetään Jumalaa, siis lauletaan paljon.
Kuitenkin pidän luterilaista kansan kirkkoa parhaimpana vaihtoehtona koko kansalle. Siellä on hyvin avoin ja ihmisyyden huomioon ottava ilmapiiri, toisin kuin juuri niissä seurakunnissa joissa minä käyn.
Jos luterilainen kirkko lakkautettaisiin jäisivät jäljelle vain eri lahkosuunnat. Näissä on tämä fundamenttaalisuus niin voimakasta, että entinen luterilainen väki ei uskaltaisi astua lähellekään heidän piirejään.
Luterilainen kirkko pitää suomen kansan pään sentään jotenkin pinnalla. Lapsikaste, avioliittoon vihkiminen ja rippikoulu tuovat arkielämään edes häivähdyksen Jumalan sanaa.
Lakkautuksen myötä tulisi pian suomenkin kansan keskuuteen joukko, joka ei ole kuullut koskaan Jeesuksesta. Vaikeina hetkinä ei voi huutaa avukseen Jeesusta, ellei tästä ole koskaan kuullut.
Uskontotunnit olisi palautettava kouluihin.
Kirkon toiminnassa ei kannata tuijottaa pelkästään kirkossakävijöiden määrään. Mainitsen esimerkkinä toiminnasta sen, mitä kaikkea tapahtuu omassa seurakuntakodissani. Siellä on tohinaa ja touhua koko ajan. Siellä kokoontuu äiti-lapsipiiri, vauva-muskariryhmät, erikseen vielä lastenkerho, raamattupiiri, lauluryhmä, eläkeläisten piiri, siellä juhlitaan syntymäpäiviä, häitä, vietetään hautajaisia, pidetään konsertteja, on ollut matkailuiltoja, viimeksi toukokuussa hieno Japani-ilta, on järjestetty työttömien ruokailu kerran viikossa vapaaehtoisvoimin, diakoni päivystää kerran viikossa ja auttaa avuntarvitsijoita jne.
"...arvioin, että 30v. kuluttua ev.lut.kirkoissa ei käy oikeastaan kukaan. Toisaalta mitä sitten, eihän sillä asialla ole ollut merkitystä enää vuosikymmeniin."
Et taida tietää kirkosta ja sen toiminnasta yhtään mitään.
Ev.lut. kirkossa todellakin tapahtuu paljon ja siellä on mistä valita jos ei nyt sunnuntaisin halua osallistua ehtoolliseen. Eikä sekään hassumpi tapa viettää pyhäpäivää -siinä taitaa vaan vieläkin olla hieman liian vieras kaiku suomalaisille?
Uskon että kirkko lähtee kasvuun! Ihmiset ovat pikkuhiljaa hoksanneet ettei raha autuaaksi teekään ja etsivät todellista lohtua ja rauhaa.
Ei mennä asioiden edelle ;-)
Itsekin olen taas luterilainen käytyäni lahkossa mutkan...Home sweet home!
P.s. Liisa, sinun loppukaneetti oli ihan aiheeton huomautus...
Jos nimimerkki "määrä = 0 kpl" antaa ymmärtää, että kirkossa käy vähän väkeä ja että sillä asialla, käykö vai ei, ei ole ollut merkitystä vuosikymmeniin, niin minusta hän ei tiedä silloin asioista. Vai oletko sitä mieltä, että tuo "määrän" käsitys on oikea, että vain jumalanpalveluksessa kävijät tulee ottaa huomioon ja että kirkolle on yhdentekevää, kiinnostaako se ihmisiä vai ei?
Kyllä kaikki olisi hyvä laskea, totta.
Se mitä toinen tietää tai ei tiedä, ei ole täällä keskustelun aiheena.
Kunnon kristittynä ei kannata alkaa kommentoimaan riitaisasti.
Pitäisi säilyttää maltti ja ymmärrys.
En tunne sinua ja sinun tapaasi kommunikoida.
Olet erittäin oikeassa kun kerroit mitä kirkko voi tarjota, mutta jos kirkon jäsenet ovat sellaisia jotka tuomitsevät ne jotka eivät kirkon toiminnasta tiedä, niin ei sinne ainakaan lisää saada porukkaa.
Sanoin vain että olisit voinut jättää tokaisematta -ei ollut kovin ystävällisen, tai tervetulleeksi toivottavan kuuloista.
faktatieto, koska se on ainoa mittari, jolla voi tarkasti mitata kiinnostaako kirkon hengellinen anti jäseniä. Jos ei kiinnosta ei ole osallistujiakaan. Ainakin sanomalehtitietojen perusteella kirkkoa kiinostaa kovasti lukumäärät. Ainakin, jos joku luku sattuu menemään ylöspäin niin kyllä sitä papit mainostavat kovaäänisesti lehdissä, tosin harvoin voi tällaisia uutisia olla, koska luvut ja %:t menevät jatkuvasti alaspäin.
Minun kokemukseni on se, että sunnuntain jumalanpalveluksissa on tuplasti se määrä ihmisiä mitä paikallisessa helluntaiseurakunnassa sunnuntaisin.
Kirkon toimintatilastot 2004: Kirkon musiikkitilaisuuksien suosio kasvoi
Kirkon musiikkitilaisuuksien suosio kasvaa vuosi vuodelta: vuoden 2004 aikana niihin osallistui lähes kaksi miljoonaa kuulijaa, ja kävijöiden määrä kasvoi 4,5 prosenttia. Rippikoulu tavoittaa edelleen lähes koko ikäluokan, ja isoskoulutus innostaa mukaan jo lähes joka toisen edellisen vuoden rippikoululaisista.
Yhteensä jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin ja muihin yleisen seurakuntatyön seurakuntatilaisuuksiin osallistui vuonna 2004 kaikkiaan lähes 18 miljoonaa kävijää. Tiedot käyvät ilmi seurakunnilta vuodelta kootuista 2004 toimintatilastoista.
Jumalanpalveluksiin osallistuttiin entiseen tapaan
Osallistuminen jumalanpalveluksiin säilyi ennallaan. Jumalanpalveluskäyntejä kirjattiin vuonna 2004 kaikkiaan 7,21 miljoonaa. Viikoittainen kävijämäärä vastaa 3,2 prosenttia keskiväkiluvusta. Aktiivisinta jumalanpalveluksissa käyminen oli Porvoon ja Lapuan hiippakunnissa.
Pääjumalanpalveluskäyntejä kirjattiin kaikkiaan 4,38 miljoonaa eli lähes prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Muissa jumalanpalveluksissa oli 2,84 miljoonaa kävijää (-1,4 %). Ehtoolliskäyntien määrä kasvoi 0,3 prosentin verran, ja kaikkiaan ehtoolliselle osallistuttiin 2,5 miljoonaa kertaa.
Kirkolliset toimitukset tavoittavat useimmat
Kirkolliset toimitukset tavoittavat vuosittain useimmat kirkon jäsenet. Kirkollisiin toimituksiin kirkon jäsen osallistui keskimäärin kerran vuodessa. Kaikkiaan kirkollisissa toimituksissa kirjattiin 4,18 miljoonaa käyntiä (+2,9 %).
Muissa seurakuntatilaisuuksissa oli yhteensä 6,27 miljoonaa kävijää. Käyntien määrä laski 2,1 prosenttia. Suosituimpia olivat musiikkitilaisuudet. Myös seurakuntien musiikkiryhmien toimintaan osallistuttiin aktiivisesti: seurakunnissa toimivilla 2 200 kuorolla ja 600 soitinyhtyeellä oli yhteensä 44 000 jäsentä. Musiikkiryhmillä oli keskimäärin seitsemän esiintymistä vuodessa, ja esiintymisten määrä kasvoi edellisvuodesta 1,9 prosenttia.
Myös raamattuopetustilaisuuksien kävijämäärä kasvoi (+1,2 %). Sen sijaan kinkerien osallistujamäärä väheni (-1,6 %) ja myös hartaustilaisuudet menettivät kävijöitä (-3,7 %).
Perhekerhoja lisää, pyhäkoululaisia vähemmän
Perhelähtöisyys valtaa alaa kirkon lapsityössä, ja perhetyö on selkeästi lisääntynyt seurakunnissa 2000-luvulla. Perhekerhot kasvattivatkin suosiotaan entisestään: niillä oli kaikkiaan 43 000 kokoontumista, joissa kirjattiin kaikkiaan 1,2 miljoonaa kävijää (+3,3 %).
Seurakuntien päiväkerhot tavoittavat noin puolet 4–5-vuotiaista lapsista, joita päiväkerholaisista onkin valtaosa. 3–5-vuotiaista lapsista päiväkerhoihin osallistui 39,9 prosenttia. Päiväkerholaisten määrä väheni edellisestä vuodesta 3,4 %, mikä johtuu osaltaan ikäluokkien pienenemisestä.
Pyhäkouluihin osallistui 13,9 prosenttia 4–10-vuotiaista lapsista. Pyhäkoululaisten määrä väheni edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Pyhäkoululaisten määrä väheni erityisesti Turun arkkihiippakunnassa ja Lapuan ja Kuopion hiippakunnissa, joissa pyhäkouluun osallistuvien lasten määrä väheni lähes viidenneksen.
Seurakuntien järjestämään koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui 14,1 % pienistä 7–8-vuotiaista koululaisista. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta 0,3 prosenttiyksikköä (13,8 % vuonna 2003).
Isostoiminta innostaa ja onnistuu
Rippikoulu tavoittaa lähes yhdeksän kymmenestä nuoresta. Vuonna 2004 rippikoulun kävi yhteensä 57 600 nuorta ja aikuista, mikä vastaa 88,9 prosentin osuutta ikäluokasta. Rippikoulun jälkeisen isoskoulutuksen suosio lisääntyi. Isoskoulutukseen osallistui kaikkiaan 24 800 nuorta, missä kasvua edellisestä vuodesta 10 prosenttia Isoskoululaisten määrä vastaa 43 prosenttia edellisen vuoden rippikoululaisista. Viime vuonna isosena toimi kaikkiaan 14 200 nuorta (+6,4 %).
”Isostoiminnan suosion kasvu kertoo rippikoulujen onnistumisesta. Rippikouluista tehdyn tutkimuksen mukaan isostoiminta itsessään on myös yksi rippikoulujen menestyksen salaisuuksia. Sekä rippikoululaiset että rippikoulun opettajat pitävät isostoimintaa yhtenä rippikoulun parhaiten onnistuneena osa-alueena", toteaa tutkija Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskuksesta.