ohjaus fokan avulla

Kuten jo aiemmin todettiin: JRxxx:lle elämä ei vissi maistu tällä hetkellä.

Otamme osaa, että polttoainelaskut ovat tänä kesänä olleet niin kovia kuin olivat. Ei muuta kuin eteenpäin; samalla, positiivisella asenteella JRxxx! Kyllä, se siitä.

Juuri sinun kaltaisesi ihmiset pilaavat moottoriveneilijöiden maineen ja leimaavat heidät kaljanhajuisiksi vaimon- (ja muiden) hakkaajiksi. Nyrkki taitaa olla sinunkin turvasi siinä vaiheessa kun joutuu keskustelussa alakynteen.

Jos uskaltautuisit joskus sillä pullallasi esim. Maarianhaminan itäsatamaan, huomaisit että lähes kaikki paikalliset purjehtijat lähtevät laiturista ja tulevat laituriin pelkästään purjevoimalla. Tämä hieno perinne vain sattuu kuulumaan joidenkin ihmisten harrastukseen ja sitä sinä et voi estää edes nyrkeilläsi.

Joo, voihan niinkin tehdä. Keskusteluaihe on siitä tarpeellinen, että jotkut (kuten tuo jrxxx) luulevat ettei purjevenettä voi ohjata purjeiden avulla. Sehän on pelkkää fysiikkaa. Pää pitää olla kylmänä ja fokkaa pitää osata käyttää myös "väärinpäin", jolloin sillä on valtavaa kääntövoimaa.

Tuossa minun toimintamallissa on se etu, että iso on nostettu valmiiksi eikä tarvii enää mennä moottorilla vastatuuleen nostakseen isoa ylös.

Kyllä purjeveneeni on nöyrästi noudattanut minun käskyjäni purjeiden avulla koko pitkän purjehdusurani aikana, niin merellä kuin satamassa. Fokasta saa hirveän paljon irti kun oivaltaa tietyt luonnonlait.

Irti pääsee helposti pitkällä köydellä, jonka olen yleensä vetänyt sitloodasta laitaa pitkin keulaklyyssille, siitä poijun kautta toisesta klyyssistä sisään ja toista laitaa takaisin sitloodaan. Edellyttää kyllä, että keulasta löytyy melko lähekkäiset klyyssit. Tämä järjestely sallii jopa sen, että voi rauhassa odotella, että keulapurje lähtee vetämään, ja vasta sitten päästää toiselta puolelta kiinnitysköyden kokonaan irti, ja kelaa sen toiselta puolen sisään. Toisinaan onnistuu jopa niin, että köysi pysyy kuivana ;-)
Onhan se niin, että pelkän näyttämisen halun vuoksi on turha pelleillä - näin heinäkuussa, kun yksi Louhi lähti purjeilla (ei apumoottoria olemassakaan) täpötäydestä länsisatamasta. Hässäkkäähän siitä tuli, ja vain muiden valppaana olevien veneilijöiden ansiosta vältyttiin törmäyksiltä. Satamamanöövereitä voi harjoitella pelkillä purjeilla sitten sellaisissa paikoissa, joissa on runsaasti tilaa. Hyvähän sekin on osata!

sitloodasta kirjoitti:

Irti pääsee helposti pitkällä köydellä, jonka olen yleensä vetänyt sitloodasta laitaa pitkin keulaklyyssille, siitä poijun kautta toisesta klyyssistä sisään ja toista laitaa takaisin sitloodaan. Edellyttää kyllä, että keulasta löytyy melko lähekkäiset klyyssit. Tämä järjestely sallii jopa sen, että voi rauhassa odotella, että keulapurje lähtee vetämään, ja vasta sitten päästää toiselta puolelta kiinnitysköyden kokonaan irti, ja kelaa sen toiselta puolen sisään. Toisinaan onnistuu jopa niin, että köysi pysyy kuivana ;-)
Onhan se niin, että pelkän näyttämisen halun vuoksi on turha pelleillä - näin heinäkuussa, kun yksi Louhi lähti purjeilla (ei apumoottoria olemassakaan) täpötäydestä länsisatamasta. Hässäkkäähän siitä tuli, ja vain muiden valppaana olevien veneilijöiden ansiosta vältyttiin törmäyksiltä. Satamamanöövereitä voi harjoitella pelkillä purjeilla sitten sellaisissa paikoissa, joissa on runsaasti tilaa. Hyvähän sekin on osata!

Lue lisää

Aikoinaan, 1960-luvun alussa, minun purjehdusopettajani (nyt jo edesmennyt todella pitkän linjan purjehtija) pakotti pienillä purjeveneillä rantautumaan ilman peräsintä. Äijä otti yhtäkkiä ja yksinkertaisesti peräsimen pois ja totesi lakonisesti, että nyt tohon laituriin pelkillä purjeilla...

Löysällä fokalla ja kireällä isolla venee nousee tuuleen, ja tiukalla fokalla ja löysällä isolla taas tuulesta pois. Käännökset tehdään pitämällä sopivassa kohdassa fokka "backana" eli väärinpäin jne, jne

Sen tehokkaan opetuksen jälkeen ja ansiosta veneet ovat siitä lähtien nöyrästi noudattaneet käskyjäni.

Janos kirjoitti:

Aikoinaan, 1960-luvun alussa, minun purjehdusopettajani (nyt jo edesmennyt todella pitkän linjan purjehtija) pakotti pienillä purjeveneillä rantautumaan ilman peräsintä. Äijä otti yhtäkkiä ja yksinkertaisesti peräsimen pois ja totesi lakonisesti, että nyt tohon laituriin pelkillä purjeilla...

Löysällä fokalla ja kireällä isolla venee nousee tuuleen, ja tiukalla fokalla ja löysällä isolla taas tuulesta pois. Käännökset tehdään pitämällä sopivassa kohdassa fokka "backana" eli väärinpäin jne, jne

Sen tehokkaan opetuksen jälkeen ja ansiosta veneet ovat siitä lähtien nöyrästi noudattaneet käskyjäni.

Lue lisää

lainaus: "Löysällä fokalla ja kireällä isolla venee nousee tuuleen, ja tiukalla fokalla ja löysällä isolla taas tuulesta pois"

Tuo on erittäin tärkeä ohje koskien purjehdusta ylipäätään, koska tämän pohjalta veneen saa balanssiin, jolloin kryssilläkään ei peräsimeen juuri tarvitse koskea ja tällöin myös peräsimen jarruttava voima on vähäisin. Lapsena minulle sanottiin purjehduskurssilla, että peräsin on veneen jarru:-)

katsoppa sellaista tuotetta kuin Handy Duck. Niillä on jokin webbi sivukin. Siihen on mahdollista virittää ns. kaukolaukaisin. Ei paha tuote muutenkaan...

balle kirjoitti:

lainaus: "Löysällä fokalla ja kireällä isolla venee nousee tuuleen, ja tiukalla fokalla ja löysällä isolla taas tuulesta pois"

Tuo on erittäin tärkeä ohje koskien purjehdusta ylipäätään, koska tämän pohjalta veneen saa balanssiin, jolloin kryssilläkään ei peräsimeen juuri tarvitse koskea ja tällöin myös peräsimen jarruttava voima on vähäisin. Lapsena minulle sanottiin purjehduskurssilla, että peräsin on veneen jarru:-)

Lue lisää

Tämä oli muuten hyvä viestiketju. Ainakin itse sain hyviä vinkkejä. Tällaista tarvitaan lisää eikä vinoilua toisille.

Veneily on sen verran hauskaa, että sen ilon pitäisi heijastua myös tänne keskustelupalstaan, eikö?

balle kirjoitti:

lainaus: "Löysällä fokalla ja kireällä isolla venee nousee tuuleen, ja tiukalla fokalla ja löysällä isolla taas tuulesta pois"

Tuo on erittäin tärkeä ohje koskien purjehdusta ylipäätään, koska tämän pohjalta veneen saa balanssiin, jolloin kryssilläkään ei peräsimeen juuri tarvitse koskea ja tällöin myös peräsimen jarruttava voima on vähäisin. Lapsena minulle sanottiin purjehduskurssilla, että peräsin on veneen jarru:-)

Lue lisää

No, eihän tuo nyt mikään purjehduksen yleisohje ole. Kyllä molempien purjeiden pitää normaalitilanteessa olla tuuleen nähden oikealla tiukkuudella ja astukselle. Jos vene ei silloin ole balanssissa, on joko masto väärässä trimmissä ja purjeiden koko väärä ko. tilanteeseen.

Pena kirjoitti:

No, eihän tuo nyt mikään purjehduksen yleisohje ole. Kyllä molempien purjeiden pitää normaalitilanteessa olla tuuleen nähden oikealla tiukkuudella ja astukselle. Jos vene ei silloin ole balanssissa, on joko masto väärässä trimmissä ja purjeiden koko väärä ko. tilanteeseen.

Lue lisää

Kyllä, tuo oli ja on yleisohje. Teepas koe. Sido peräsimesi kiinni (avomerellä tai jossain missä on tilaa) ja kokeile päästää eteenpäin.

Kun fokka on löysällä ja iso kireällä nouset tuuleen ja toiselle halssille pääset kun pidät fokkaa sopivassa kohdassa väärinpäin.

Kun fokka on kireällä ja iso on löysällä pääset tuulesta pois. Sopivasti skuuttaamalla pääset vaikka Viroon.

Tämä yleisohje pätee kaikkiin purjeveneisiin.

Janos kirjoitti:

Kyllä, tuo oli ja on yleisohje. Teepas koe. Sido peräsimesi kiinni (avomerellä tai jossain missä on tilaa) ja kokeile päästää eteenpäin.

Kun fokka on löysällä ja iso kireällä nouset tuuleen ja toiselle halssille pääset kun pidät fokkaa sopivassa kohdassa väärinpäin.

Kun fokka on kireällä ja iso on löysällä pääset tuulesta pois. Sopivasti skuuttaamalla pääset vaikka Viroon.

Tämä yleisohje pätee kaikkiin purjeveneisiin.

Lue lisää

Olen täysin samaa mieltä, näin saa peräsimen "tasapainoon" joloin se ei jarruta menoa ja on kevyt ohjata. Jos käyttää tuuliperäsintä niin on pakkokin menetellä näin, tuuli ei jaksa ohjata jos purjeet ei ole tasapainossa, tai oikeammin tuulen paine purjeissa.

Voin todeta, etten lähde enkä saavu purjeilla joidenkin aplodien takia; itse asiassa ihmettelen, että sellaisia aina silloin tällöin kuuluu.

Purjevene on ensisijaisesti purjevene ja ei kai sekään ole hyvää jos ei hyväksytä sellaisia purjehtijoita, jotka hallitsevat ohjaustekniikansa purjeilla (ks. "harjoittelu ilman peräsintä").

Itse en ole vielä kolhinut ketään 45 vuoden purjehdusurani aikana.

Enpä ole vielä törmännyt paikkaan jossa purjeella kulku olisi kielletty ! Mutta täytyy katsella. Purjevene (ei moottoripurjehtija) on kyllä huomattavasti ketterämpi kääntymään ja ohjattava purjeella kuin moottorilla, jopa ahtaassa paikassa, jos vain on tuulta. Ei se moottorillakaan pysähdy "seinään".

Minun apukone (perämoottori) ei kuitenkaan luotettavuudessa pärjää purjeille, eikä ehkä monen muunkaan.
Pidän melkeinpä helpompana operoida satamassa purjeilla kuin moottorilla (...siis perämoottori).
Veneeni on kevyt ja ketterä eli massajatkuvuus ei ole kauhea ongelma.
Lisäksi perämoottorin, ainakin minun, jarrutuskyky on lähes olematon.

Check list ennen rantautumista:

-poijuhaat ja fendarit valmiiksi hyvissä ajoin
-skuutit ja fallit selvitetty, ettei tule ongelmia purjeiden laskussa.
-valmiina mietittynä nuotit lähestymiselle eri tuulensuunnissa; tullaanko isolla, fokalla, molemmilla, vaiko lasketellaanko pelkällä mastolla laituriin...ymym.

Suurin riski ja jännittävin paikka on aina poijun kiinnisaaminen! Ja täysillähän ei tarvii tulla!

Purtilo kirjoitti:

Minun apukone (perämoottori) ei kuitenkaan luotettavuudessa pärjää purjeille, eikä ehkä monen muunkaan.
Pidän melkeinpä helpompana operoida satamassa purjeilla kuin moottorilla (...siis perämoottori).
Veneeni on kevyt ja ketterä eli massajatkuvuus ei ole kauhea ongelma.
Lisäksi perämoottorin, ainakin minun, jarrutuskyky on lähes olematon.

Check list ennen rantautumista:

-poijuhaat ja fendarit valmiiksi hyvissä ajoin
-skuutit ja fallit selvitetty, ettei tule ongelmia purjeiden laskussa.
-valmiina mietittynä nuotit lähestymiselle eri tuulensuunnissa; tullaanko isolla, fokalla, molemmilla, vaiko lasketellaanko pelkällä mastolla laituriin...ymym.

Suurin riski ja jännittävin paikka on aina poijun kiinnisaaminen! Ja täysillähän ei tarvii tulla!

Lue lisää

riskinä on aina että poijua ei saadakaan kiinni. Jos niin käy tultaessa purjeilla laituriin jossa on veneitä tiheästi ja tuuli painaa venettä ollaan hyvinkin nopeasti liemessä, ellei peräti kusessa.

Jebe kirjoitti:

riskinä on aina että poijua ei saadakaan kiinni. Jos niin käy tultaessa purjeilla laituriin jossa on veneitä tiheästi ja tuuli painaa venettä ollaan hyvinkin nopeasti liemessä, ellei peräti kusessa.

Lue lisää

...ei vauhdin pitäisi enää ollakaan vaarallisen luja... Ja viereisistä veneistä saa tukea jos vaikka vauhti loppuu kesken.

S.S. kirjoitti: "Kuitenkin en ole kovin innostunut harrastamaan satamamanöveerausta nykyisellä lähes 5 tonnisella veneellä, jossa on vielä iso, hankalasti käsiteltävä genua".

Itse rullaan satamaan tulovaiheessa yleensää rullagenuani puolittain sisään, jolloin se on hyvin kätevä työkalu (laidasta laitaan). Isoa käytän niin jarruna kuin kaasuna. Tonnimäärä ei ole niinkään ratkaisevaa; tärkeämpää on rauhallisuus ja kokemus. Tulovauhti voi olla olematon kovasta tuulesta huolimatta. Skuutin käyttö ratkaisee.

Janos kirjoitti:

S.S. kirjoitti: "Kuitenkin en ole kovin innostunut harrastamaan satamamanöveerausta nykyisellä lähes 5 tonnisella veneellä, jossa on vielä iso, hankalasti käsiteltävä genua".

Itse rullaan satamaan tulovaiheessa yleensää rullagenuani puolittain sisään, jolloin se on hyvin kätevä työkalu (laidasta laitaan). Isoa käytän niin jarruna kuin kaasuna. Tonnimäärä ei ole niinkään ratkaisevaa; tärkeämpää on rauhallisuus ja kokemus. Tulovauhti voi olla olematon kovasta tuulesta huolimatta. Skuutin käyttö ratkaisee.

Lue lisää

purjeethan ovat purjeveneessä molempia, kun opettelee sen oikean skuuttauksen. Ei laituriin tulo purjeilla mitenkään hankalaa ole, kun käyttää oikeaa purjeyhdistelmää ja tuuli on sopivasta suunnasta. Onnistuu kevyemmällä tuulella yksin jopa helpommin kuin moottorilla. ratkaisevaa tietysti on, millainen laituri-peräkiinnitysyhdistelmä on kyseessä. Huolellinen ennakkovalmistautuminen on tietysti kaiken a ja o.

Janos kirjoitti:

S.S. kirjoitti: "Kuitenkin en ole kovin innostunut harrastamaan satamamanöveerausta nykyisellä lähes 5 tonnisella veneellä, jossa on vielä iso, hankalasti käsiteltävä genua".

Itse rullaan satamaan tulovaiheessa yleensää rullagenuani puolittain sisään, jolloin se on hyvin kätevä työkalu (laidasta laitaan). Isoa käytän niin jarruna kuin kaasuna. Tonnimäärä ei ole niinkään ratkaisevaa; tärkeämpää on rauhallisuus ja kokemus. Tulovauhti voi olla olematon kovasta tuulesta huolimatta. Skuutin käyttö ratkaisee.

Lue lisää

Kyllä se tonnimäärä ratkaisee aika paljon. 3 tn alkaa olla se yläraja jolloin vielä purjeilla voi mennä laituriin, kun siellä on muitakin veneitä ja ainoana gastina vaimo. yli viiden tonnin veneitä ei käsivoimin enää pysäytetä, vaan aina törmätään laituriin, oli vauhti kuinka hidas tahansa. Itse asiassa veneet alkaa olla jo niin isoja, että jopa koneella ne ovat vaikeasti hallittavissa navakassa tuulessa. Wasahamnissa tuli tuli saksalaispariskunta uudella HR-43:lla navakassa tuulessa laituriin, oli keulapotkurit ja muut värmeet. Ei auttanut, naapuriveneestä meni lipputanko, pelastusrensa ja pari naarmua.
Ihan oikeasti kaikki pelkäävät rantautumista kovassa tuulessa moottorillakin, joten puheet purjeilla rantautumisista jätän jolla- ja H-venepurjehtijoille, joille se käy hyvin

fin26 kirjoitti:

Kyllä se tonnimäärä ratkaisee aika paljon. 3 tn alkaa olla se yläraja jolloin vielä purjeilla voi mennä laituriin, kun siellä on muitakin veneitä ja ainoana gastina vaimo. yli viiden tonnin veneitä ei käsivoimin enää pysäytetä, vaan aina törmätään laituriin, oli vauhti kuinka hidas tahansa. Itse asiassa veneet alkaa olla jo niin isoja, että jopa koneella ne ovat vaikeasti hallittavissa navakassa tuulessa. Wasahamnissa tuli tuli saksalaispariskunta uudella HR-43:lla navakassa tuulessa laituriin, oli keulapotkurit ja muut värmeet. Ei auttanut, naapuriveneestä meni lipputanko, pelastusrensa ja pari naarmua.
Ihan oikeasti kaikki pelkäävät rantautumista kovassa tuulessa moottorillakin, joten puheet purjeilla rantautumisista jätän jolla- ja H-venepurjehtijoille, joille se käy hyvin

Lue lisää

Onhan se tietysti outoa, että omat kokemukseni kertovat aivan toista...
Joka tilanne on erillinen ja tärkeätä on hallittu skuuttaus, jolloin vauhti on se mikä halutaan.
Se on varmaan totta, että monet purjehtijat pelkäävät rantautumista purjeilla, mutta se on taas aivan eri juttu.

fin26 kirjoitti:

Kyllä se tonnimäärä ratkaisee aika paljon. 3 tn alkaa olla se yläraja jolloin vielä purjeilla voi mennä laituriin, kun siellä on muitakin veneitä ja ainoana gastina vaimo. yli viiden tonnin veneitä ei käsivoimin enää pysäytetä, vaan aina törmätään laituriin, oli vauhti kuinka hidas tahansa. Itse asiassa veneet alkaa olla jo niin isoja, että jopa koneella ne ovat vaikeasti hallittavissa navakassa tuulessa. Wasahamnissa tuli tuli saksalaispariskunta uudella HR-43:lla navakassa tuulessa laituriin, oli keulapotkurit ja muut värmeet. Ei auttanut, naapuriveneestä meni lipputanko, pelastusrensa ja pari naarmua.
Ihan oikeasti kaikki pelkäävät rantautumista kovassa tuulessa moottorillakin, joten puheet purjeilla rantautumisista jätän jolla- ja H-venepurjehtijoille, joille se käy hyvin

Lue lisää

eihän purjeilla kaikissa keleissä ja etenkään vieraissa paikoissa pidä urheilla - joskin en pidä sitä niin pahana urheiluna.

Isot veneet suurine tuulipintoineen ovat tietysti ongelmallisempia, mutta kyllä harjoittelulla melko hyvin oppii hallitsemaan melkein mitä tahansa alusta. Vauhtihan siinä ratkaisee suhteessa massaan, ja käsillä tai jaloilla jarruttamista ei todellakaan pidä yrittää. poijuliina tai köysi on ainoa väline, jolla vauhtia voi hidastaa, kun aloittaa ajoissa.

fin26 kirjoitti:

Kyllä se tonnimäärä ratkaisee aika paljon. 3 tn alkaa olla se yläraja jolloin vielä purjeilla voi mennä laituriin, kun siellä on muitakin veneitä ja ainoana gastina vaimo. yli viiden tonnin veneitä ei käsivoimin enää pysäytetä, vaan aina törmätään laituriin, oli vauhti kuinka hidas tahansa. Itse asiassa veneet alkaa olla jo niin isoja, että jopa koneella ne ovat vaikeasti hallittavissa navakassa tuulessa. Wasahamnissa tuli tuli saksalaispariskunta uudella HR-43:lla navakassa tuulessa laituriin, oli keulapotkurit ja muut värmeet. Ei auttanut, naapuriveneestä meni lipputanko, pelastusrensa ja pari naarmua.
Ihan oikeasti kaikki pelkäävät rantautumista kovassa tuulessa moottorillakin, joten puheet purjeilla rantautumisista jätän jolla- ja H-venepurjehtijoille, joille se käy hyvin

Lue lisää

Olisit nyt aikasemmin kertonut. Omani painaa 6 tonnia ja vaimon kanssa tullaan useinkin purjein laituriin. Ja nyt se ei ollutkaan mahdollista. Kerran olen sattunut potkurin pudottamaan ja varsinkin silloin se kokemus antoi kummasti paitsi mielenrauhaa, myös vapauden kulkea ajan uutta potkuria odotellessa, tietysti kesken loman. Toisaalta olen vierestä seurannut, miten suuri huoli syntyi naapurille samassa tilanteessa, kun piti päästä ilman potkuria vain pienehkö siirto luonnonsatamasta. Ja viimeksi viikko sitten näytti yksi vene olevan hyvässä tuulessa merihädässä Porkkalan selällä, kun moottori ei käynnistynyt.

Tämä on vähän samaa sukua tuolle nyt jatkuvalle kompassi/gps väittelylle. Taito, jota kaikki eivät kertaakaan tarvitse, mutta aika monet silti joskus. Menkääpäs muuten Piritaan vaikka keskiviikkona katsomaan, kun paikalliset todella runsaslukuisena lähtevät keskiviikkokisoihin tai palaavat niistä. Jotkut heistä kyllä käyttävät moottoriakin.

Antsu kirjoitti:

Olisit nyt aikasemmin kertonut. Omani painaa 6 tonnia ja vaimon kanssa tullaan useinkin purjein laituriin. Ja nyt se ei ollutkaan mahdollista. Kerran olen sattunut potkurin pudottamaan ja varsinkin silloin se kokemus antoi kummasti paitsi mielenrauhaa, myös vapauden kulkea ajan uutta potkuria odotellessa, tietysti kesken loman. Toisaalta olen vierestä seurannut, miten suuri huoli syntyi naapurille samassa tilanteessa, kun piti päästä ilman potkuria vain pienehkö siirto luonnonsatamasta. Ja viimeksi viikko sitten näytti yksi vene olevan hyvässä tuulessa merihädässä Porkkalan selällä, kun moottori ei käynnistynyt.

Tämä on vähän samaa sukua tuolle nyt jatkuvalle kompassi/gps väittelylle. Taito, jota kaikki eivät kertaakaan tarvitse, mutta aika monet silti joskus. Menkääpäs muuten Piritaan vaikka keskiviikkona katsomaan, kun paikalliset todella runsaslukuisena lähtevät keskiviikkokisoihin tai palaavat niistä. Jotkut heistä kyllä käyttävät moottoriakin.

Lue lisää

Antsu kirjoitti: "Ja viimeksi viikko sitten näytti yksi vene olevan hyvässä tuulessa merihädässä Porkkalan selällä, kun moottori ei käynnistynyt"...

Uskon, että tuokin pitää paikkansa. Valitettavasti purjehtijoita on hyvin moneksi ja kokemuksen tuoma varmuus puuttuu.
Kyllä, minua aina vähän harmittaa kun näen, että purjeet lasketaan jo 5 mailia ennen satamaa, mutta toisaalta: mitä se minulle kuuluu?

Antsu kirjoitti:

Olisit nyt aikasemmin kertonut. Omani painaa 6 tonnia ja vaimon kanssa tullaan useinkin purjein laituriin. Ja nyt se ei ollutkaan mahdollista. Kerran olen sattunut potkurin pudottamaan ja varsinkin silloin se kokemus antoi kummasti paitsi mielenrauhaa, myös vapauden kulkea ajan uutta potkuria odotellessa, tietysti kesken loman. Toisaalta olen vierestä seurannut, miten suuri huoli syntyi naapurille samassa tilanteessa, kun piti päästä ilman potkuria vain pienehkö siirto luonnonsatamasta. Ja viimeksi viikko sitten näytti yksi vene olevan hyvässä tuulessa merihädässä Porkkalan selällä, kun moottori ei käynnistynyt.

Tämä on vähän samaa sukua tuolle nyt jatkuvalle kompassi/gps väittelylle. Taito, jota kaikki eivät kertaakaan tarvitse, mutta aika monet silti joskus. Menkääpäs muuten Piritaan vaikka keskiviikkona katsomaan, kun paikalliset todella runsaslukuisena lähtevät keskiviikkokisoihin tai palaavat niistä. Jotkut heistä kyllä käyttävät moottoriakin.

Lue lisää

Purjeilla rantaan tulot ja lähdöt harjoitellaan siinä vaiheessa kun ostetaan ensimmäinen vene, joka yleensä on alle tuon 3 tn, sen jälkeen kun vaihdetaan isonpaan paattiin, niin purjeilla rantautumisia ei enää käytetä, kuin silloin kun kone ei toimi tai potkuri on pudonnut. Tietysti kotisatamaan on helppo tullan purjeilla laituriin kun keli on sopiva. Piritan paikalliset purjehtijat ovat lähes maailman huippua veneen käsittelytaidossa, mutta eivät nekään purjeilla Haukilahden satamaan tule ESSR:n lähtöön.

Tänä vuonna käytiin Langelingessä, ja Stralsundissa ja Klintholmilla, taakse tuli monta mailia, koskaan en nähnyt purjeilla rantautumisia.

lllll kirjoitti:

Purjeilla rantaan tulot ja lähdöt harjoitellaan siinä vaiheessa kun ostetaan ensimmäinen vene, joka yleensä on alle tuon 3 tn, sen jälkeen kun vaihdetaan isonpaan paattiin, niin purjeilla rantautumisia ei enää käytetä, kuin silloin kun kone ei toimi tai potkuri on pudonnut. Tietysti kotisatamaan on helppo tullan purjeilla laituriin kun keli on sopiva. Piritan paikalliset purjehtijat ovat lähes maailman huippua veneen käsittelytaidossa, mutta eivät nekään purjeilla Haukilahden satamaan tule ESSR:n lähtöön.

Tänä vuonna käytiin Langelingessä, ja Stralsundissa ja Klintholmilla, taakse tuli monta mailia, koskaan en nähnyt purjeilla rantautumisia.

Lue lisää

Harmittavan huonoksi on purjehtijoiden veneenkäsittelytaito mennyt; näyttää siltä, että purjepelko on tullut tilalle....

Olen aivan samaa mieltä kuin balle, janos, antsu ja muut, että satamaan tulo ja sieltä lähtö onnistuu purjeilla hyvin niin h-veneellä kuin vaikkapa 6-tonnisella.

kasiysi kirjoitti:

Harmittavan huonoksi on purjehtijoiden veneenkäsittelytaito mennyt; näyttää siltä, että purjepelko on tullut tilalle....

Olen aivan samaa mieltä kuin balle, janos, antsu ja muut, että satamaan tulo ja sieltä lähtö onnistuu purjeilla hyvin niin h-veneellä kuin vaikkapa 6-tonnisella.

Lue lisää

Rantaudun itse mielelläni purjeilla, mutta sen verran joudun kuitenkin antamana periksi, etten välttämättä tekisi ko. manöövereitä kaikissa olosuhteissa ja varainkaan näillä uusilla vuokra- ja charterkäyttöön suunnitelluilla veneillä, joissa yhdistyy vaatimaton syväys ja erittäin korkea varalaita. Pienempään (rungon) tuulipintaan tottuneena mulla meinasi tulla ns. pikarantautuminen viime suvena Utö:ssä, kun lainassa ollut Bavaria 36-merkkinen matkavene sorti navakassa sivutuulessa suuren tuulipinta-alansa johdosta huomattavasti enemmän, mihin olin tottunut. Tässä tilanteessa viimeistelin naapuriveneiden helpotukseksi rantautumisoperaation "naftapasaatin" voimalla:-).

balle kirjoitti:

Rantaudun itse mielelläni purjeilla, mutta sen verran joudun kuitenkin antamana periksi, etten välttämättä tekisi ko. manöövereitä kaikissa olosuhteissa ja varainkaan näillä uusilla vuokra- ja charterkäyttöön suunnitelluilla veneillä, joissa yhdistyy vaatimaton syväys ja erittäin korkea varalaita. Pienempään (rungon) tuulipintaan tottuneena mulla meinasi tulla ns. pikarantautuminen viime suvena Utö:ssä, kun lainassa ollut Bavaria 36-merkkinen matkavene sorti navakassa sivutuulessa suuren tuulipinta-alansa johdosta huomattavasti enemmän, mihin olin tottunut. Tässä tilanteessa viimeistelin naapuriveneiden helpotukseksi rantautumisoperaation "naftapasaatin" voimalla:-).

Lue lisää

Näin varmaan on. Veneet eivät ole veljeksiä.

Aloitin tämän viestiketjun seuraavin sanoin: "Itse olen pitänyt sitä jonkin verran kunnia-asiana, että useimmiten lähden satamasta purjeilla ja rantaudun purjeilla niin usein kuin mahdollista (veneeni paino 3 tonnia)".

Jan näin tulen edelleen tekemään, vaikka aina harkitsen tarkkoin tilanteet, niinkuin pitääkin.

Janos kirjoitti:

Antsu kirjoitti: "Ja viimeksi viikko sitten näytti yksi vene olevan hyvässä tuulessa merihädässä Porkkalan selällä, kun moottori ei käynnistynyt"...

Uskon, että tuokin pitää paikkansa. Valitettavasti purjehtijoita on hyvin moneksi ja kokemuksen tuoma varmuus puuttuu.
Kyllä, minua aina vähän harmittaa kun näen, että purjeet lasketaan jo 5 mailia ennen satamaa, mutta toisaalta: mitä se minulle kuuluu?

Lue lisää

..kun mainitsit että häiritsee??
Eikö vain?

Totuus voi olla kuitenkin ihan toinen, itse laitan koneen käyntiin ladatakseni akkuja myös ja venekin valmistellaan rannassa odottavaa "purkua" varten ts. vaimo ja lapset pakkailevat kamojaan - veneessä sisällä on helpompi tehdä nuo hommat kun se kulkee pystyssä eikä köli vinossa.

Koneen käyttö lämmittää myös lämminvesivaraajan ja tiskivettä ei tarvi keittää liedellä..

Niin nykyveneissä ON mukavuuksia tekemään purjehduksesta vain entistäkin nautittavampaa.

Sähkön ja lämpimän veden saanti edellyttää koneella ajamista - ja hyvät herrat on MYÖS koneen eliniän kannalta parasta että se kone ajetaan kunnolla lämpimäksi kun/jos se käynnistetään syystä tai toisesta silloin viimeisen matkatunnin tekeminen koneella täyttää kaikki mainitut tarkoitukset.

Pakko myöntää - joskus kun on oikein maukas tuuli ja ehkä vielä spinnu vedossa - silloin ei malta lopettaa ennen kuin aivan sataman porteilla...

Hyvää kesänjatkoa!

PS. Allekirjoittanut on ollut ihan oikeasti koneeton purjehtija n. 3,5tn veneellä - kone työnsi öljyt pilssiin ja ennen kuin saatiin varaosia ja vika korjattua piti matkaa tehdä liki 60 mailia ja yöpyä parissakin satamassa - kokemusta on.. Kone on aika mukava juttu olla olemassa, kuitenkin.

Janos kirjoitti:

Näin varmaan on. Veneet eivät ole veljeksiä.

Aloitin tämän viestiketjun seuraavin sanoin: "Itse olen pitänyt sitä jonkin verran kunnia-asiana, että useimmiten lähden satamasta purjeilla ja rantaudun purjeilla niin usein kuin mahdollista (veneeni paino 3 tonnia)".

Jan näin tulen edelleen tekemään, vaikka aina harkitsen tarkkoin tilanteet, niinkuin pitääkin.

Lue lisää

ei siinä ole kysymys taidon puutteesta,kun satamaan tullaan koneella.kyllä muita pitää ajatella ja tunnustaa,että ainakin isommilla veneillä vahinkojen vaara kasvaa.jonkun h-veneen nyt kuka vaan hoitaa.samalla asenteella ajellaan talviliukkaalla autolla tuhatta ja sataa,kun vain osaamattomat hiljentää.
viime kesänä näin kaksi kertaa vierasvenesataman laiturista lähdön,toinen käsnäsissä finngulf 33 ja toinen utössä bavaria 36,kun koneella sähläsivät itsensä toisten poiju- ja ankkuriköysiin vaurioittaen toisten venettäkin.ehkä surkeita kippareita,mutta väitän omasta kokemuksesanikin,että raskaampi vene sopivassa tuulessa ei käänny niin pienessä tilassa kuin suunnittelisi tai sitten se menee poikittain (varsinkin kun ei springejä vedetä) ulosvedettäessä.
vielä aikaisempaan kirjoitukseeni viitaten: tiedän ainakin kolme pursiseuraa, jotka ovat kieltäneet rantautumisen purjeilla,jos veneessä on toimiva moottori.miksiköhän? kyseessä on siis kiletä,joka koskee seurojen omiin saariin ja laitureihin rantautumista.

mainsail kirjoitti:

ei siinä ole kysymys taidon puutteesta,kun satamaan tullaan koneella.kyllä muita pitää ajatella ja tunnustaa,että ainakin isommilla veneillä vahinkojen vaara kasvaa.jonkun h-veneen nyt kuka vaan hoitaa.samalla asenteella ajellaan talviliukkaalla autolla tuhatta ja sataa,kun vain osaamattomat hiljentää.
viime kesänä näin kaksi kertaa vierasvenesataman laiturista lähdön,toinen käsnäsissä finngulf 33 ja toinen utössä bavaria 36,kun koneella sähläsivät itsensä toisten poiju- ja ankkuriköysiin vaurioittaen toisten venettäkin.ehkä surkeita kippareita,mutta väitän omasta kokemuksesanikin,että raskaampi vene sopivassa tuulessa ei käänny niin pienessä tilassa kuin suunnittelisi tai sitten se menee poikittain (varsinkin kun ei springejä vedetä) ulosvedettäessä.
vielä aikaisempaan kirjoitukseeni viitaten: tiedän ainakin kolme pursiseuraa, jotka ovat kieltäneet rantautumisen purjeilla,jos veneessä on toimiva moottori.miksiköhän? kyseessä on siis kiletä,joka koskee seurojen omiin saariin ja laitureihin rantautumista.

Lue lisää

Käsittääkseni et riko lakia etkä edes hyvä tapoja, jos nyt kertoisit näiden pursiseurojen nimet. Hiljaista vaan taitaa olla...

balle kirjoitti:

Käsittääkseni et riko lakia etkä edes hyvä tapoja, jos nyt kertoisit näiden pursiseurojen nimet. Hiljaista vaan taitaa olla...

Seuraavat taitaa kieltää purjehtimisen; Keravan moottorivenekerho, Vantaan Veneilijät, Jääkiekkoliiton venekerho. Oli vissiin joku muukin JRx... osaa varmasti kertoa?

Janos kirjoitti:

Antsu kirjoitti: "Ja viimeksi viikko sitten näytti yksi vene olevan hyvässä tuulessa merihädässä Porkkalan selällä, kun moottori ei käynnistynyt"...

Uskon, että tuokin pitää paikkansa. Valitettavasti purjehtijoita on hyvin moneksi ja kokemuksen tuoma varmuus puuttuu.
Kyllä, minua aina vähän harmittaa kun näen, että purjeet lasketaan jo 5 mailia ennen satamaa, mutta toisaalta: mitä se minulle kuuluu?

Lue lisää

Janos kirjoitit: "Valitettavasti purjehtijoita purjehtijoita on hyvin moneksi"
Vaikutat harvinaisen ahdasmieliseltä ja kapeakatseiselta ihmiseltä.
Toiset rantautuvat purjeitten, toiset moottorin avulla. Todellakin, mitä se sinulle kuuluu?
Hieno juttu, hallitset ilmeisesti veneesi hyvin, mutta älä ole niin ylimielinen muita kohtaan.

Ville kirjoitti:

Janos kirjoitit: "Valitettavasti purjehtijoita purjehtijoita on hyvin moneksi"
Vaikutat harvinaisen ahdasmieliseltä ja kapeakatseiselta ihmiseltä.
Toiset rantautuvat purjeitten, toiset moottorin avulla. Todellakin, mitä se sinulle kuuluu?
Hieno juttu, hallitset ilmeisesti veneesi hyvin, mutta älä ole niin ylimielinen muita kohtaan.

Lue lisää

Älä nyt hyvä mies irrota tekstini kokonaisuudesta!

Vastasin Antsun havaintoon seuraavasti ja harrastin samalla myös itsekritiikkia (sanoen: mitä se minulle kuuluu):

"Antsu kirjoitti: "Ja viimeksi viikko sitten näytti yksi vene olevan hyvässä tuulessa merihädässä Porkkalan selällä, kun moottori ei käynnistynyt"...

Uskon, että tuokin pitää paikkansa. Valitettavasti purjehtijoita on hyvin moneksi ja kokemuksen tuoma varmuus puuttuu.
Kyllä, minua aina vähän harmittaa kun näen, että purjeet lasketaan jo 5 mailia ennen satamaa, mutta toisaalta: mitä se minulle kuuluu?"

Jos tuon Antsun havainto pitää paikkansa (ja miksei pidäkin), voidaan todeta, että ainakin Porkkalan selällä ei vielä hallittu purjehdusta, mikä on tietysti valitettavaa. Huomaatko? valitettavaa (eikä tuomittavaa, kuten sinä vissi tulkitsit).

Kyllä, osaan kehua muita (ks. tyylikäs rantautuminen-viesti alhaalla) ja osaan myös antaa periksi, jos tarve vaatii.

Muuten, tämä palsta on turhan usein täynnä katkeruutta ja harvemmin siitä paistaa se ilo, joka purjehtimiseen kuuluu...Sekin on valitettavaa, eikö?

Hej pä dig!

nimittäjä kirjoitti:

Seuraavat taitaa kieltää purjehtimisen; Keravan moottorivenekerho, Vantaan Veneilijät, Jääkiekkoliiton venekerho. Oli vissiin joku muukin JRx... osaa varmasti kertoa?

Noista seuroista en ole kuullut aikaisemmin, mutta tottakai moottorivenekerho voi kieltää purjeilla rantautumisen. Itse luulin tässä tarkoitettavan pursiseuraa (tarkoittaen yhdistystä, jossa myös paljon purjeveneitä). Monissa seuroissa, kuten HSS, NJK jne. on paljon klassisia veneitä, joissa ei edes ole moottoria. Sitten on seuroja, joissa osa veneistä on poijupaikoissa ja joihin pääsee kiinnittymään veneellä kuin veneellä ilman että starttinappulaan pitää koskea. Tässä purjeitten käyttökiletoasiassa on lisäksi aika suuri merkitys sillä, minkälainen on seuran jäsenistö. Itse en haluaisi kuulua seuraan, jonka jäsenet ovat avoimen purjehtijavihamielisiä.

Janos kirjoitti:

Älä nyt hyvä mies irrota tekstini kokonaisuudesta!

Vastasin Antsun havaintoon seuraavasti ja harrastin samalla myös itsekritiikkia (sanoen: mitä se minulle kuuluu):

"Antsu kirjoitti: "Ja viimeksi viikko sitten näytti yksi vene olevan hyvässä tuulessa merihädässä Porkkalan selällä, kun moottori ei käynnistynyt"...

Uskon, että tuokin pitää paikkansa. Valitettavasti purjehtijoita on hyvin moneksi ja kokemuksen tuoma varmuus puuttuu.
Kyllä, minua aina vähän harmittaa kun näen, että purjeet lasketaan jo 5 mailia ennen satamaa, mutta toisaalta: mitä se minulle kuuluu?"

Jos tuon Antsun havainto pitää paikkansa (ja miksei pidäkin), voidaan todeta, että ainakin Porkkalan selällä ei vielä hallittu purjehdusta, mikä on tietysti valitettavaa. Huomaatko? valitettavaa (eikä tuomittavaa, kuten sinä vissi tulkitsit).

Kyllä, osaan kehua muita (ks. tyylikäs rantautuminen-viesti alhaalla) ja osaan myös antaa periksi, jos tarve vaatii.

Muuten, tämä palsta on turhan usein täynnä katkeruutta ja harvemmin siitä paistaa se ilo, joka purjehtimiseen kuuluu...Sekin on valitettavaa, eikö?

Hej pä dig!

Lue lisää

"Merihätäinen" vene tuli paaralla vastaan ja jouduin sitä hieman väistämään. Jo lähestyessä totesin, että homma ei ole täysin hanskassa siinä veneessä, lähinnä siksi läheltä sivuutimmekin nähdäksemme tilanteen. Keulalla oli pitkä köysi vyyhti osin laidan ulkopuolella roikkuen, luultavasti hinausköydeksi siihen varattu ja suunta vähintäänkin ailahteleva. Ehkäpä sen pienen väistön takia rouva meille kahdella lauseella tilannetta valotti. Kipparilla oli luuri korvalla ja jos selityksen oikein ymmärsimme, kutsumassa apua paikalle. Tuulta oli n. 10 m/s ja heillä isopurje ylhäällä. Veneellä ei siis ollut mitään välitöntä hätää, ei edes kallistellut suuremmin. Ympärillä oli vettä vähintään reippaasti ja Porkkalan kärjen suoja lähellä, jonne olisi voinut myötäiseen laskea.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että meiltä ei suinkaan apua pyydetty ja sen antaminenkin olisi ollut aika hankalaa ilman lievän vaurion vaaraa. Vasta vähän jälkeenpäin oivalsin, että vaikka itse olimme tulleet hyvän matkaa siinä tuulessa saman pilven alla, se vastaantulijoille varmaankin tuli yllätyksenä.

Janos kirjoitti:

Näin varmaan on. Veneet eivät ole veljeksiä.

Aloitin tämän viestiketjun seuraavin sanoin: "Itse olen pitänyt sitä jonkin verran kunnia-asiana, että useimmiten lähden satamasta purjeilla ja rantaudun purjeilla niin usein kuin mahdollista (veneeni paino 3 tonnia)".

Jan näin tulen edelleen tekemään, vaikka aina harkitsen tarkkoin tilanteet, niinkuin pitääkin.

Lue lisää

>Aloitin tämän viestiketjun seuraavin sanoin: "Itse
>olen pitänyt sitä jonkin verran kunnia-asiana, että
>useimmiten lähden satamasta purjeilla ja rantaudun
>purjeilla niin usein kuin mahdollista (veneeni
>paino 3 tonnia)".

>Jan näin tulen edelleen tekemään, vaikka aina
>harkitsen tarkkoin tilanteet, niinkuin pitääkin.

Voihan sitä kunnia-asiana pitää mitä haluaa, mutta rantautuminen tavalla tai toisella ei lienee ole paras mahdollinen paikka näyttää osamistaan käsitellä purjeita. Paljon parempi paikka olisi osallistua kilpapurjehdukseen, joissa voi saada ihan oikeasti kunnioitusta, jos voittaa tai pärjää kisassa.

Olen toki samaa mieltä, että purjeilla on toisinaan jopa helpompi tulla rantaan ja lähteä rannasta kuin koneella.

Käykää joskus Hangossa Hangon Regatan aikaan, niin näette useiden veneiden lähteävän ja tulevan rantaan yhtä aikaa purjeilla, jopa isot 8m eivät käytä konetta. Mutta eipä Hangon altaassa pahemmin kolise, vaikka siellä on kymmeniä veneitä pelkillä purjeilla ja seassa vielä ei-kilpapurjehtijat koneilla. Huutoa siellä kyllä esintyy, että väistä perkele ...

asdasdas kirjoitti:

>Aloitin tämän viestiketjun seuraavin sanoin: "Itse
>olen pitänyt sitä jonkin verran kunnia-asiana, että
>useimmiten lähden satamasta purjeilla ja rantaudun
>purjeilla niin usein kuin mahdollista (veneeni
>paino 3 tonnia)".

>Jan näin tulen edelleen tekemään, vaikka aina
>harkitsen tarkkoin tilanteet, niinkuin pitääkin.

Voihan sitä kunnia-asiana pitää mitä haluaa, mutta rantautuminen tavalla tai toisella ei lienee ole paras mahdollinen paikka näyttää osamistaan käsitellä purjeita. Paljon parempi paikka olisi osallistua kilpapurjehdukseen, joissa voi saada ihan oikeasti kunnioitusta, jos voittaa tai pärjää kisassa.

Olen toki samaa mieltä, että purjeilla on toisinaan jopa helpompi tulla rantaan ja lähteä rannasta kuin koneella.

Käykää joskus Hangossa Hangon Regatan aikaan, niin näette useiden veneiden lähteävän ja tulevan rantaan yhtä aikaa purjeilla, jopa isot 8m eivät käytä konetta. Mutta eipä Hangon altaassa pahemmin kolise, vaikka siellä on kymmeniä veneitä pelkillä purjeilla ja seassa vielä ei-kilpapurjehtijat koneilla. Huutoa siellä kyllä esintyy, että väistä perkele ...

Lue lisää

Kirjoitit: "Käykää joskus Hangossa Hangon Regatan aikaan, niin näette useiden veneiden lähteävän ja tulevan rantaan yhtä aikaa purjeilla, jopa isot 8m eivät käytä konetta. Mutta eipä Hangon altaassa pahemmin kolise, vaikka siellä on kymmeniä veneitä pelkillä purjeilla ja seassa vielä ei-kilpapurjehtijat koneilla".

Ja juuri tätä tarkoitin kun aloitin tämän viestiketjun, verstehen?

asdasdas kirjoitti:

>Aloitin tämän viestiketjun seuraavin sanoin: "Itse
>olen pitänyt sitä jonkin verran kunnia-asiana, että
>useimmiten lähden satamasta purjeilla ja rantaudun
>purjeilla niin usein kuin mahdollista (veneeni
>paino 3 tonnia)".

>Jan näin tulen edelleen tekemään, vaikka aina
>harkitsen tarkkoin tilanteet, niinkuin pitääkin.

Voihan sitä kunnia-asiana pitää mitä haluaa, mutta rantautuminen tavalla tai toisella ei lienee ole paras mahdollinen paikka näyttää osamistaan käsitellä purjeita. Paljon parempi paikka olisi osallistua kilpapurjehdukseen, joissa voi saada ihan oikeasti kunnioitusta, jos voittaa tai pärjää kisassa.

Olen toki samaa mieltä, että purjeilla on toisinaan jopa helpompi tulla rantaan ja lähteä rannasta kuin koneella.

Käykää joskus Hangossa Hangon Regatan aikaan, niin näette useiden veneiden lähteävän ja tulevan rantaan yhtä aikaa purjeilla, jopa isot 8m eivät käytä konetta. Mutta eipä Hangon altaassa pahemmin kolise, vaikka siellä on kymmeniä veneitä pelkillä purjeilla ja seassa vielä ei-kilpapurjehtijat koneilla. Huutoa siellä kyllä esintyy, että väistä perkele ...

Lue lisää

Meinaan vaan, etten ole kuullut satamissa lainkaan moista huutelua silloin, kun kaikki käyttävät järkeään eli ajavat koneilla. Joten tämäkin lausumasi vahvistaa näkemystäni, että vain idiootit käyttävät purjeita satamamanöövereissa.

JRxxx kirjoitti:

Meinaan vaan, etten ole kuullut satamissa lainkaan moista huutelua silloin, kun kaikki käyttävät järkeään eli ajavat koneilla. Joten tämäkin lausumasi vahvistaa näkemystäni, että vain idiootit käyttävät purjeita satamamanöövereissa.

Lue lisää

JRxxx kirjoitti taas kaunisti: "Joten tämäkin lausumasi vahvistaa näkemystäni, että vain idiootit käyttävät purjeita satamamanöövereissa".

Eikö vieläkään helpota?

nimittäjä kirjoitti:

Seuraavat taitaa kieltää purjehtimisen; Keravan moottorivenekerho, Vantaan Veneilijät, Jääkiekkoliiton venekerho. Oli vissiin joku muukin JRx... osaa varmasti kertoa?

Toi oli aika hyvä heitto:-) Balleltakin jäi sarkasmi huomaamatta...

JRxxx kirjoitti:

Meinaan vaan, etten ole kuullut satamissa lainkaan moista huutelua silloin, kun kaikki käyttävät järkeään eli ajavat koneilla. Joten tämäkin lausumasi vahvistaa näkemystäni, että vain idiootit käyttävät purjeita satamamanöövereissa.

Lue lisää

>Meinaan vaan, etten ole kuullut satamissa
>lainkaan moista huutelua silloin, kun kaikki
>käyttävät järkeään eli ajavat koneilla.

Huutaminen kuuluu kilpapurjehduksen verrettelyyn ja sillä haetaan vain adrenaalia ennen kisaa tai puretaan pettymystä kisan jälkeen ;)

Koneella ajavat vasta huutavatkin, kone mölyää isoilla kierroksilla, keulapotkurit surivat, polttoaineen käry on toisinaan hirvittävä ja jotkut koneella lähtevät/rantautuvat saavat moiseen touhuun kulumaan aikaa ihan uskottomasti.

Mä en ymmärrä miten koneen käyttäminen liittyy järkevyyteen? Itse asiassa purjeilla tuleminen/lähteminen vaatii paljon enemmän järkeilyä kuin ra'an konevoiman käyttäminen.

Tervetuloa ensikesänä esim. Hangoon Hangon regattaan katsomaan miten tullaan satamaan ja lähdeteään satamasta ilman konetta. Ja ihastelemaan kilpapurjehtijoiden suullista kommunikointitaitoa ;)

JRxxx kirjoitti:

Meinaan vaan, etten ole kuullut satamissa lainkaan moista huutelua silloin, kun kaikki käyttävät järkeään eli ajavat koneilla. Joten tämäkin lausumasi vahvistaa näkemystäni, että vain idiootit käyttävät purjeita satamamanöövereissa.

Lue lisää

HYVÄ ASENNE VEJÄ TURPAAN RÄTTIPELLEJÄ

seurannukki kirjoitti:

HYVÄ ASENNE VEJÄ TURPAAN RÄTTIPELLEJÄ

Ilman muuta turpaan vaan ja hirveän huudon kera: "idiootit, kusipäät" (ja mitä muuta nyt JRxxx:n kynästä lähtikään).

fin26 kirjoitti:

Kyllä se tonnimäärä ratkaisee aika paljon. 3 tn alkaa olla se yläraja jolloin vielä purjeilla voi mennä laituriin, kun siellä on muitakin veneitä ja ainoana gastina vaimo. yli viiden tonnin veneitä ei käsivoimin enää pysäytetä, vaan aina törmätään laituriin, oli vauhti kuinka hidas tahansa. Itse asiassa veneet alkaa olla jo niin isoja, että jopa koneella ne ovat vaikeasti hallittavissa navakassa tuulessa. Wasahamnissa tuli tuli saksalaispariskunta uudella HR-43:lla navakassa tuulessa laituriin, oli keulapotkurit ja muut värmeet. Ei auttanut, naapuriveneestä meni lipputanko, pelastusrensa ja pari naarmua.
Ihan oikeasti kaikki pelkäävät rantautumista kovassa tuulessa moottorillakin, joten puheet purjeilla rantautumisista jätän jolla- ja H-venepurjehtijoille, joille se käy hyvin

Lue lisää

Nykyään monissa veneissä vaimo on kyllä aivan yhtä pätevä gasti kuin mieskin, monissa veneissä kokemukseni mukaan pätevämpikin.

Ei kai sen merenkäynnille alttiina tarvitse olla. Monien laiturien ulkopuolella on tyhjiä poijuja, eikä siihen harjoitteluun satoja metrejä tilaa tarvita. Poiju edustaa kyllä jonkinlaista triviaalitapausta, mutta jos edes sen hallitsee, tuntuu taatusti mukavammalta siinä tilanteessa, kun moottoria ei ole käytettävissä. Osa hommasta on kuin pyörälläajoa, kerran opittuaan sen osaa, mutta jonkunlaisen varmuuden säilyttämiseksi pari harjoitusta vuodessa olisi paikallaan. Itseluottamuksesta onnistuminen kuitenkin on vähintään puoliksi kiinni tosipaikan tullen.

Kotkan Sapokassa näin kerran tosi tyylikkään rantautumisen:

Vanhempi pariskunta tuli hai-veneellä sivumöytäisellä ja täysin purjein meriniemen satamaan. Oman laituripaikansa edustalla vene teki 360-asteen "lehmänkäännöksen", jolloin samassa silmänräpäyksessä vedettiin purjeet alas. Sen jälkeen vene kellui tyylikkäästi loppuvauhdilla omaan laituripaikkaan.

Siinä olisi ollut minun taholtani aplodien paikka, mutta kehunpa nyt jälkeenpäin. Hienoa veneenkäsittelytaitoa! (verrattavissa Sebastion Loebiin tai Marcus Grönholmin autonkäsittelytaito).

tyylikäs rantautuminen kirjoitti:

Kotkan Sapokassa näin kerran tosi tyylikkään rantautumisen:

Vanhempi pariskunta tuli hai-veneellä sivumöytäisellä ja täysin purjein meriniemen satamaan. Oman laituripaikansa edustalla vene teki 360-asteen "lehmänkäännöksen", jolloin samassa silmänräpäyksessä vedettiin purjeet alas. Sen jälkeen vene kellui tyylikkäästi loppuvauhdilla omaan laituripaikkaan.

Siinä olisi ollut minun taholtani aplodien paikka, mutta kehunpa nyt jälkeenpäin. Hienoa veneenkäsittelytaitoa! (verrattavissa Sebastion Loebiin tai Marcus Grönholmin autonkäsittelytaito).

Lue lisää

Kyllä tuollainen näky aina ilahduttaa. Hait, rannikkoristeilijät ja H-venekin ovat hyviä opettajia tässä asiassa. Niissä ei nimittäin yletä yhtä aikaa peräsimeen ja apumoottoriin. Niin turvallisempaa on pitää peräsimestä kiinni, ja vaikka jarrutella peräköysi poijussa loppuvauhtia, kuin käänneelä peräkannella snurraa, jonka keulassa hilluvan miehistön painosta juuri nosti potkurinsa ilmaan. Mutta onhan tämä myös tyylikysymys. Joillekin sopii salihousut ja pikkutakki yhtä aikaa.
Purjeilla liikkuminen on muuten kiellettyä kaikissa Suomen kanavissa.

s/y Avec kirjoitti:

Kyllä tuollainen näky aina ilahduttaa. Hait, rannikkoristeilijät ja H-venekin ovat hyviä opettajia tässä asiassa. Niissä ei nimittäin yletä yhtä aikaa peräsimeen ja apumoottoriin. Niin turvallisempaa on pitää peräsimestä kiinni, ja vaikka jarrutella peräköysi poijussa loppuvauhtia, kuin käänneelä peräkannella snurraa, jonka keulassa hilluvan miehistön painosta juuri nosti potkurinsa ilmaan. Mutta onhan tämä myös tyylikysymys. Joillekin sopii salihousut ja pikkutakki yhtä aikaa.
Purjeilla liikkuminen on muuten kiellettyä kaikissa Suomen kanavissa.

Lue lisää

Tuo vertaus ralliautojen käsittelyyn on ihan ok. Kyllä se on aina lystiä nähdä aitoa purjehdustaitoa!
Mutta sopivin malli on vissi tällainen: saapukoot osaajat satamaan purjeilla ja muut sitten koneella.