Nyt on näköjään netissä mietintö tuon tulevan ammattipätevyysdirektiivin toimeenpanosta: http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr07/kuvailu.html tai suoraan pdf: http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr07/tr07.pdf .
Mielestäni aika tervehenkisesti tuon aika monimutkaisen direktiivin vaatimukset aiotaan Suomessa toteuttaa. Positiivisena tulee esiin mahdollisuus aloittaa koulutuksen pohjalta ammattiliikenteen henkilökuljetuksessa jo 18 vuotiaana. Nopeutetun menettelyn käyttöönotto ammattiin tulevilta yleensä ja Puolustusvoimien valmius jatkaa omaa kuljettajakoulutustaan (ehkä oma laajempi yhteiskuntavastuunsa tuntien) muuttuneissa olosuhteissa, joissa alle 21 vuotias tarvitsee kuorma-auton kuljettamiseen ammattipätevyysdirektiivin edellyttämän ammattikoulutuksen. Tästä pykälästähän lienee ollut eniten harmia Suomen soveltamista miettiville virkamiehille. Toisaalta Puolustusvoimille avautuu entistä paremmat mahdollisuudet kouluttaa varusmiehistä myös D-kuljettajia.
Aikalailla "nurkan takaahan" tuo direktiivi tulee; Tässä lienevät opetuspuolen lobbarit tavallaan astuneet ajokorttidirektiivejä sorvaavien toimialueelle omalta suunnaltaan. Niin päällekkäisiltä nämä asiat vaikuttavat.
Sinänsä ihan hyvä, että "yksityiskortin" mahdollisuus edelleen jää, mutta mieleen tulee millaiset mahdollisuudet näiden suorittamiseen jatkossa jäävät. Nytkin brosyyrin liitteenä olevan taulukon mukaan koko maassa on vain 8 autokoulua, joissa voi suorittaa CE- tai C1E- tutkinnon edellyttämän kurssin ja vain 5 autokoulua joista saa täysimittaisen D-kortin opetuksen. Montako jää kun ammattikoulutustasoinen koulutus keskittynee aikuiskoulutuskeskuksiin ja ammattioppilaitoksiin? Vai saavatko autokoulut napattua koulutuksen ajokorttiosan itselleen, jolloin mahdollisuudet "korkeampien" luokkien "yksityiskortien" suorittamiseen sivutuotteena jopa paranevat. Tähän asiaan olisi kyllä syytä paneutua ajokorttipuolen lainsäädäntömuutoksia tehtäessä, jäähän ammattipätevyysdirektiivin ulkopuolelle ymmärrettävästi mm. kaikki yksityiset ajoneuvot mukaanlukien "pakukuormurit" yksityiskäytössä, erilaiset tyävälineiden siirtoon käytettävät kuormurit ja lavetit sekä vaikkapa museolinja-autot harrastuskäytössä. Kaikkien ajokorttiluokkien suorittamismahdollisuus myös yksityiskäyttöön tulisi siis huolellisesti säilyttää ja ne ovat edelleen tarpeen, vaikkei siitä mikään koulutuksen volyymituote tulekaan. Hyvä on myös ehdotus korkeampien ajokorttiluokkien varsinaiseen ajokorttikoulutukseen sisältyvien oppituntimäärien tuntuvasta laskemisesta päällekkäisyyden välttämiseksi. Samalla tosin mielestäni voitaisiin harkita myös nyt käytössä olevien kokemuksen kautta hankittavia kortteja koskevien 3 kk (CE) ja 12 kk (D) päätoimista ammatissa toimimista edellyttävistä määräajoista luopumista koska ne eivät käy yksiin ammattipätevyysdirektiivin kanssa. Voitaisiinko tilalle tilalle luoda lähinnä yksityiskortteja ajatellen pelkästään määräaikaista alemman luokan korttia ja ehkä vähäistä edeltävien liikennerikkomusten määrää edellyttävä järjestelmä, joka tukisi ainakin aiemmin muodissa ollutta ajatusta ajo-oikeuden asteittaisesta muodostumisesta ja laajenemisesta? Ylempään luokkaan siirryttäisiin siis haluttaessa vain kuljettajatutkinto tai vähäinen lisä-/itseopiskelu suorittamalla kuten useissa muissa maissa ainakin brosyyrin liitteen 6 mukaan on.
Ehkäpä ammattiliikenteen koulutusvaatimus nyt ainakin parantaa ammattikouluttajien joskus suorastaan vihamielistä suhtautumista korttinsa kokemuksen kautta hankkineita kohtaan, koska ammattikuljettajat nyt sitten kulkevat ennemmin tai myöhemmin ammattikouluttajien "käsien kautta".
Eriävistä mielipiteistä olen Ari Herralan mielipiteen kanssa samaa mieltä siltä osin, ettei tehtävien jakaminen Opetushallituksen ja Ajoneuvohallintokeskuksen kesken ole järkevää, vaan annettaisiin yhden viranomaisen hoitaa homma keskitetysti. Luonnollisena pitäisin Ajoneuvohallintokeskusta, jossa sentään lienee ennestään eniten alan asiantuntemusta.
Mielestäni aika tervehenkisesti tuon aika monimutkaisen direktiivin vaatimukset aiotaan Suomessa toteuttaa. Positiivisena tulee esiin mahdollisuus aloittaa koulutuksen pohjalta ammattiliikenteen henkilökuljetuksessa jo 18 vuotiaana. Nopeutetun menettelyn käyttöönotto ammattiin tulevilta yleensä ja Puolustusvoimien valmius jatkaa omaa kuljettajakoulutustaan (ehkä oma laajempi yhteiskuntavastuunsa tuntien) muuttuneissa olosuhteissa, joissa alle 21 vuotias tarvitsee kuorma-auton kuljettamiseen ammattipätevyysdirektiivin edellyttämän ammattikoulutuksen. Tästä pykälästähän lienee ollut eniten harmia Suomen soveltamista miettiville virkamiehille. Toisaalta Puolustusvoimille avautuu entistä paremmat mahdollisuudet kouluttaa varusmiehistä myös D-kuljettajia.
Aikalailla "nurkan takaahan" tuo direktiivi tulee; Tässä lienevät opetuspuolen lobbarit tavallaan astuneet ajokorttidirektiivejä sorvaavien toimialueelle omalta suunnaltaan. Niin päällekkäisiltä nämä asiat vaikuttavat.
Sinänsä ihan hyvä, että "yksityiskortin" mahdollisuus edelleen jää, mutta mieleen tulee millaiset mahdollisuudet näiden suorittamiseen jatkossa jäävät. Nytkin brosyyrin liitteenä olevan taulukon mukaan koko maassa on vain 8 autokoulua, joissa voi suorittaa CE- tai C1E- tutkinnon edellyttämän kurssin ja vain 5 autokoulua joista saa täysimittaisen D-kortin opetuksen. Montako jää kun ammattikoulutustasoinen koulutus keskittynee aikuiskoulutuskeskuksiin ja ammattioppilaitoksiin? Vai saavatko autokoulut napattua koulutuksen ajokorttiosan itselleen, jolloin mahdollisuudet "korkeampien" luokkien "yksityiskortien" suorittamiseen sivutuotteena jopa paranevat. Tähän asiaan olisi kyllä syytä paneutua ajokorttipuolen lainsäädäntömuutoksia tehtäessä, jäähän ammattipätevyysdirektiivin ulkopuolelle ymmärrettävästi mm. kaikki yksityiset ajoneuvot mukaanlukien "pakukuormurit" yksityiskäytössä, erilaiset tyävälineiden siirtoon käytettävät kuormurit ja lavetit sekä vaikkapa museolinja-autot harrastuskäytössä. Kaikkien ajokorttiluokkien suorittamismahdollisuus myös yksityiskäyttöön tulisi siis huolellisesti säilyttää ja ne ovat edelleen tarpeen, vaikkei siitä mikään koulutuksen volyymituote tulekaan. Hyvä on myös ehdotus korkeampien ajokorttiluokkien varsinaiseen ajokorttikoulutukseen sisältyvien oppituntimäärien tuntuvasta laskemisesta päällekkäisyyden välttämiseksi. Samalla tosin mielestäni voitaisiin harkita myös nyt käytössä olevien kokemuksen kautta hankittavia kortteja koskevien 3 kk (CE) ja 12 kk (D) päätoimista ammatissa toimimista edellyttävistä määräajoista luopumista koska ne eivät käy yksiin ammattipätevyysdirektiivin kanssa. Voitaisiinko tilalle tilalle luoda lähinnä yksityiskortteja ajatellen pelkästään määräaikaista alemman luokan korttia ja ehkä vähäistä edeltävien liikennerikkomusten määrää edellyttävä järjestelmä, joka tukisi ainakin aiemmin muodissa ollutta ajatusta ajo-oikeuden asteittaisesta muodostumisesta ja laajenemisesta? Ylempään luokkaan siirryttäisiin siis haluttaessa vain kuljettajatutkinto tai vähäinen lisä-/itseopiskelu suorittamalla kuten useissa muissa maissa ainakin brosyyrin liitteen 6 mukaan on.
Ehkäpä ammattiliikenteen koulutusvaatimus nyt ainakin parantaa ammattikouluttajien joskus suorastaan vihamielistä suhtautumista korttinsa kokemuksen kautta hankkineita kohtaan, koska ammattikuljettajat nyt sitten kulkevat ennemmin tai myöhemmin ammattikouluttajien "käsien kautta".
Eriävistä mielipiteistä olen Ari Herralan mielipiteen kanssa samaa mieltä siltä osin, ettei tehtävien jakaminen Opetushallituksen ja Ajoneuvohallintokeskuksen kesken ole järkevää, vaan annettaisiin yhden viranomaisen hoitaa homma keskitetysti. Luonnollisena pitäisin Ajoneuvohallintokeskusta, jossa sentään lienee ennestään eniten alan asiantuntemusta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.