Kyllä keskiaika oli parasta aikaa Suomalaisen erätalonpojan kannalta, sen jälkeen tavallisen Suomalaisen asema on heikentynyt koko ajan.
Silloin Suomalainen oli vielä itsenäinen ...
Silloin Suomalainen oli vielä itsenäinen ...
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aivan oikein, silloin oli miehet miehiä, eikä Markku Veijalaisia ...
keskiajalla ei kannattannut kapinoida eikä tehdä muitakaan rötöksiä.
Teilipuussa ihminen revittiin kappaleiksi.
Ei kukaan olisi kapinoinut muutenkaan, kun asiat olivat niin hyvin.
Tosin talonpojat pystyi varsinkin Ruotsissa antamaan kuninkaalle potkut, jos löysivät meiluisamman aatelisen valtaistuimelle. Siinä sitteen tehtiin yhdessä kapina ja Sven kiristi aatelisherralta verohelpotuksia valtikkaa vastaan. Keskiajalla talonpojat olivat vielä aseistettuja. Mutta kyllä kapinointi kannatti, useampaankin otteeseen.
Ei ihan kokonaan, kyllä silloinkin omat rälssimiehet ja vieraat herrat yrittivät keinotella itselleen yksinoikeuksia kalastamoihin, myllyjenpitoon yms. suomalaisten yhteisomistuksessa pitämään omaisuuteen. Ja saivatkin. Ruotsissakin varastivat raudantuotannon tavallisilta talonpojilta, joilla oli ollut siihen oikeus.
Kapitalisteista ensimmäinen oli aatelismies, joka varasti kansalta kaiken minkä irti sai. Ja sitten keksi väittää, että omistusoikeus on aina kuulunutkin hänelle.
Oikeastaan on kysymys vanhasta germaani-ideasta, että valtio on armeijan rahoitusta varten.
Armeija tarvitse rahoittajan ja se tapahtuu verottamalla, verotuksen hoitaa kuningas tai hänen asettama "läänin-herra", myöhemmin sitten tämä rälssi muuttui perinölliseksi aateliksi.
Yhtä läänitystä eli aluetta hoiti aina yksi mies, jota sanottiin ritariksi, ritarilla oli sitten palveluksessaan asemiehiä ja ritarin tulot oli verotuloja, eli se verotti maakuntaansa kuninkaan nimissä.
Tätä systeemiä sanottiin feodaaliseksi, ritarien määrä oli sidottu maakuntien eli läänitysten määrään ja läänitys vaati aina tietyn määrän talonpoikia tai maaorjia joita voitiin verottaa.
Kansatulo perustui itseasiassa maanviljelyyn ja sen kivijalka olivat talonpojat tai maaorjat, muuta väestöä oli hyvin vähän.
Tosin Suomessa tuo systeemi ei oikeastaan koskaan toiminut noin, koska maatalouden tuotto oli liian huono ja väestöpoja liian vähäinen johtuen maatalouden huonosta tuotosta.
Siksi keskiaika oli Suomessa talonpojan kannalta huomattavsti vapaampi ja säätyerot rälssin ja talonpojan välillä pysyivät varsin pienenä ...
Eränkäynti oli Suomessa talouden kivijalka, se ei ollut niin altis katovuosille eikä sitä kyenneet ritarit hallitsemaan.
Suomen ja Ruotsin systeemiä on luonnehdittu valtiofeodalismiksi - täällä läänitykset eivät olleet ritarien tai rälssin omistuksia. Nämä vain saivat jo omistamalleen maalle verovapauden - joka lakkasi kuin sotapalvleus lakkasi. Linnaläänit olivat valtion organisaation vakinaisen sotajoukon ylläpitämiseksi ja isännät kuninkaan virka- ja luottomiehiä. Talonpojilla oli asevelvollissuus(nostoväki hätätapauksissa) - verot olivat korvausta siitä, että he eivät lähteneet kunkun sotaretkille enää keskiajalla.
Todellinen feodalismi tänen tuli oikeastaan 1600-luvun peirnnölisten suurläänitysten myötä.
Tuo kalastamojen oikeuksien vieminen oli itse aisassa puhdasta ryöväystä, jolle ei ollut muita perusteita kuin keski-Euroopan esimerkki ja se, että kylien yhteisomistusta ei suostuttu ymmärtämään juridisesti.
Kuten sanoit, Suomessa aatelsiotn ja kuninkaan ote jäi kevyeksi.
Ei Suomessa ollut koskaan feodalismia, jos kohta Kristiinan aikana jonkinlaista yritystä oli.
Käytännössä kuitenkin suurvalta Ruotsi oli patrimonialistinen valtio, ja suurläänitykset vain jonkinlainen historiallinen häiriö joka johtui lähinnä saksalaisista maakunnista tulleista vaikutteista. Nämä vaikutteetkin olivat jonkinlaista jälkihehkua, sillä 1600-luvulla ei euroopassa ollut feodalismia missään muualla Saksassa.
Kuitenkaan ei Suomessa ole lääninherroilla ikinä ollut täysiä feodaalioikeuksia, tuomiovaltaa ja oikeutta pitää omia armeijoita.