Oli mies, NN, joka toistuvasti raiskaili ja kidutti tytärtään LL:ää. Kuolinvuoteellaan NN tuli äkkiä uskoon, pyysi Jeesukselta syntejään anteeksi ja kuoli rauhan saaneena. Tämän jälkeen hän ilmeisesti päätyy taivaaseen. LL katkeroitui, kirosi Jumalan ja Jeesuksen ja kuoli epäuskossa. Hän joutunee helvettiin.
Onko tämä oikein?
Onko tämä oikein?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei ole oikein!
Jään mielenkiinnolla odottelemaan vastauksia. Periaatteessahan jos tarkkoja ollaan niin uskovaisten pitäisi sanoa, että oikein on ja jumalankiroaja helvettiin vaan. Raiskaaja sentään otti jumalan sytämmeensä ja pelastui ;D
Mutta eiköhän joku löydä jonkun sopivan kiertotien ja raamatunkohdan.
Olen huomannut, että tällaisiin "kiperiin" kysymyksiin ei tule ainakaan renen lailla uskovilta vastausta. Eli tosi paikan tullen he eivät tiedä itsekään, mihin uskovat ja millainen "persoona" se heidän Jumalansa on.
Asetelma ei ole helppo, vaikka näyttää teoreettiselta, mutta voisi olla todellinenkin.
Raamattu tuntee kyllä sukurutsauksen synnin. Jos NN tuli todella uskoon kuolinvuoteellaan, kuten kuvattiin, niin NN:n on täytynyt katua syvästi syntejään ja voisi olettaa, että hän pyysi tyttäreltäänkin syvästi ja kyynelsilmin anteeksi, jolloin asiat pantiin kuitenkin ikuisuutta varten kuntoon NN:n kohdalla. Ja hän aivan oikein peri Taivaan.
Ilmeisesti tytär LL ei kuitenkaan ollut paikalla, voidakseen vastata anteeksipyyntöön, vaan oli muualla jo katkeroituneena. LL olisi tarvinnut voimakkaita tukihenkilöitä, päästäkseen mielipahastaan. Tukihenkilöitä, jotka olisivat neuvoneet häntä pyytämään Jumalalta voimaa anteeksiantoon pahasti tehneelle Isälleen NN:lle. , koska on vaikea kuvitella, että joku selviää tuollaisesta tilanteesta ilman sielunhoitajaa tai esirukoilijoita, tukihenkilöitä.
Tunnen erään hyväksikäytetyn henkilökohtaisesti, joka ON PÄÄSSYT USKOON JA VOITOLLE TAISTELUJEN JÄLKEEN. Se on mahdollista ja olisi ollut mahdollista tuollekin, joka avun puutteessa kirosi Jumalan.
Mutta emme voi varmuudella tietää hänen (LL) ikuista kohtaloaan, koska Jumala sallii kyllä 'tinttailujakin' aika paljon ja tässä on aihetta siihen.
Jumala toimii varmasti oikein tässäkin asiassa, teoreettisessa tai aidossa. Ja hän, jos kuka on armollinen, ajattelee ikuisuuden kannalta asioita. Hän ilman muuta haluaa pelastaa sekä NN:n, että LL:n, jos vain on edellytyksiä.
Synneistähän annetaan KATUVALLE kaikki anteeksi, Pyhän Hengen pilkkaa lukuunottamatta. Jumalaa ei armon runsaudesta kyllä pääse syyttämään, eikä tuomioistakaan, jotka ovat 100%:sti oikeita. Jos me pääsisimme tuomitsemaan NN:ää, niin me saatettais lynkata ja panna kuumimpaan paikkaan.
Asetelma ei ole helppo, vaikka näyttää teoreettiselta, mutta voisi olla todellinenkin.
Raamattu tuntee kyllä sukurutsauksen synnin. Jos NN tuli todella uskoon kuolinvuoteellaan, kuten kuvattiin, niin NN:n on täytynyt katua syvästi syntejään ja voisi olettaa, että hän pyysi tyttäreltäänkin syvästi ja kyynelsilmin anteeksi, jolloin asiat pantiin kuitenkin ikuisuutta varten kuntoon NN:n kohdalla. Ja hän aivan oikein peri Taivaan.
Ilmeisesti tytär LL ei kuitenkaan ollut paikalla, voidakseen vastata anteeksipyyntöön, vaan oli muualla jo katkeroituneena. LL olisi tarvinnut voimakkaita tukihenkilöitä, päästäkseen mielipahastaan. Tukihenkilöitä, jotka olisivat neuvoneet häntä pyytämään Jumalalta voimaa anteeksiantoon pahasti tehneelle Isälleen NN:lle. , koska on vaikea kuvitella, että joku selviää tuollaisesta tilanteesta ilman sielunhoitajaa tai esirukoilijoita, tukihenkilöitä.
Tunnen erään hyväksikäytetyn henkilökohtaisesti, joka ON PÄÄSSYT USKOON JA VOITOLLE TAISTELUJEN JÄLKEEN. Se on mahdollista ja olisi ollut mahdollista tuollekin, joka avun puutteessa kirosi Jumalan.
Mutta emme voi varmuudella tietää hänen (LL) ikuista kohtaloaan, koska Jumala sallii kyllä 'tinttailujakin' aika paljon ja tässä on aihetta siihen.
Jumala toimii varmasti oikein tässäkin asiassa, teoreettisessa tai aidossa. Ja hän, jos kuka on armollinen, ajattelee ikuisuuden kannalta asioita. Hän ilman muuta haluaa pelastaa sekä NN:n, että LL:n, jos vain on edellytyksiä.
Synneistähän annetaan KATUVALLE kaikki anteeksi, Pyhän Hengen pilkkaa lukuunottamatta. Jumalaa ei armon runsaudesta kyllä pääse syyttämään, eikä tuomioistakaan, jotka ovat 100%:sti oikeita. Jos me pääsisimme tuomitsemaan NN:ää, niin me saatettais lynkata ja panna kuumimpaan paikkaan.
" Tunnen erään hyväksikäytetyn henkilökohtaisesti, joka ON PÄÄSSYT USKOON JA VOITOLLE TAISTELUJEN JÄLKEEN. Se on mahdollista ja olisi ollut mahdollista tuollekin, joka avun puutteessa kirosi Jumalan."
Entäpä jos tuntemasi ihminen ei olisi kyennyt enää uskomaan lainkaan Jumalan hyvyyteen? Entä jos hän olisi jäänyt kiroamisen tilaan? Olisitko sinä hylännyt hänet?
Entäpä jos NN olisikin ollut pappi, voisiko uhria silloin syyttää siitä että hän kenties alkaa nähdä kaikki kristityt saatanan kätyreinä?
En nyt lähde jossittelujen laajentumislinjalle. Nyt riittää tämä tästä:
Esimerkkitapaukseni sai voiton ja pääsi yli hyväksikäytöstä ja se, jos mikä on Jumalan suurta armoa, että voi antaa anteeksi ja alkaa elää UUTTA ELÄMÄÄ HENGEN UUDESSA TILASSA. Minusta tämä on toivoa täynnä, että kaikista tilanteista, pahimmistakin hyväksikäytöistä voidaan päästä voitolle. Tämä on armon lisäksi sankaruutta kaiken keskellä.
Sinä vaan menit muuttamaan ensimmäiseksi laitetun esimerkkitapauksen omaksesi jolloin sait kauniin jumalaisen lopun. voi PYHÄ yksinkertaisuus
Ensinnäkin, vastaan juuri parhaaksikatsomallani tavalla. Oma esimerkkitapauksesi edustaa jotakin ääriesimerrkiä, jonka todennäköisyys vaihtelee luokassa 1/10000 - 1/100000. Sitten oletat, että vastaan sinulle. Tuo helvettiin ja tuo Taivaaseen.
Kuvailemasi tilanteessa on paljon muitakin vivahteita, kuin se, että yritit saada Jumalan näyttämään raa'alta, väärältä tuomarilta ja uskovat sydämettömiltä ja kapeakatseisilta.
Elä nyt niin yksinkertaisena meitä pidä, vaikka itse saatattaisit sellainen ollakin.
Tässä päästään taas siihen mysteeriin, että jos se on Jumalan armosta, Jeesuksen rakkaudesta tai Pyhän Hengen vaikutuksesta kiinni että joku löytää uskon ja joku ei... Niin miten silloin voidaan tuomita helvettiin se jolle Kolminaisuus ei anna sitä armoa että hän kykenee tulemaan uskoon ja nousemaan katkeruutensa yläpuolelle?
Tämän mysteerin valossa ketään ihmistä EI voi tuomita mistään asiasta vaikka kuinka vaikuttaisi paatuneelta tai Jumalaa kiroavalta. Koska se on Jumala joka päättää tämän ihmisen puolesta että hän kiroaa Jumalaa?
Outo päätelmä ehkä, mutta tähän päätyy kun näitä armojuttuja pohdiskelee uskovaiselta kannalta.
Tämä on vähän mystistä kieltämättä, mutta toisaalta hyvin selväpiirteistä. Ihmisellä on osuutensa asiassa myös.
Valaistaan asiaa parilla, kolmella Raamatunkohdalla.
Jeesus sanoi:
Lu 11:9 "Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan."
1. Tiit."3 Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden."
Ja vielä mielenkiintoinen lainaus:
Luuk.13:24 "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi.
Summaus edellisistä:
1.) Jumalaa (vilpittömästi)etsivä löytää
2.) Jumala haluaa, että kaikki pelastuisivat.
3.) Monet koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi.
Selitys näennäiselle ristiriidalle 1. ja 3. kohdan välillä. Eivätkö kaikki etsijät löydäkään, vaikka luvataan, kun kerran 3. kohdassa sanotaan, että monet yrittävät päästä sisälle (Jumalan valtakuntaan), mutta eivät voi?
Itse tulkitsen niin, että 3. kohdan sisälleyrittäjät panevat valtakuntaan tulolleen OMIA ENNAKKOEHTOJAAN, eivätkä toimi Jumalan pelisääntöjen mukaan. Eli moni yrittää tulla sisään sanellen omat ennakkoehtonsa sisääntulolle ja ohittavat Jumalan asettamat ehdot.
Esteenä voi olla esim. joku synnillinen harrastus, josta ei luovuta tai tultaisiin sisälle kokonaan katumattomalla ja ylpeällä mielellä. Sisään voidaan pyrkiä myös voimakkaat syytökset Jumalaa ja uskovia kohtaan. Silloin yritys saattaa jäädä yritykseksi. Ihmispelko on monen este. Usko haluttaisiin pitää salassa, täysin yksityisasiana. Se ei vetele. Sisään pitäisi pyrkiä avoimella, muille anteeksiantavalla mielellä, jolloin omankin sydämen ja elämän synnit ovat avoimena Jumalan edessä. Silloin syntyy 'kaupat' Jumalan kanssa ja Hän mielellään täyttää Taivasta.
Jumalan tuomiovalta (myös kadotukseen) on voimassa, jos ihminen selvästi ymmärtää evankeliumin kuullessaan, että Jeesus on sovittaja ja ihmisen pelastaja ja syntien anteeksiantaja ja hänelle näin tarjotaan pelastusmahdollisuutta, mutta ihminen torjuu tällaisen mahdollisuuden (2-3 kertaa). Silloin ihminen torjuu armotarjouksen ja on tuomion alainen. Et pysty tuomiolla sanomaan, etten tiennyt asiasta.
Loppupäätelmä. Usko on helppo löytää ja Jeesusovi on avoinna vielä. Mutta ihminen itse hakee mutkat omaan pelastukseensa, syyttäen uskovia, haluten elää synnissä edelleen, peläten leimautumista, uran katkeamista jne. Jeesus käski laskea kustannukset, mikä elämässä kannattaa, sanoen mitä ihminen voi antaa sielunsa lunnaiksi? Vaa'assa on koko ikuisuus vs. maalliset edut.
Armosta kiinni ja meidän oikeista valinnoista.
Vaikka LL ei usko, pitäisikö hänen pelastua sen takia, koska on tullut kaltoin kohdelluksi? Vaikka NN uskoo, pitäisikö hänen joutua helvettiin koska on tehnyt syntiä? Kumpaankin vastaus on ei.
Vastaus kysymykseesi: On oikein.
Jeesus sovitti syntimme Golgatalla, joten
raiskari NN saa omansa anteeksi ja pääsee taivaaseen. Mutta raiskattu LL kieltää Jeesuksen joten joutuu helvettiin.
(matt 10:32-33 Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni isäni edessä taivaissa. Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän isäni edessä taivaissa)
Pelastumisessa ei loppujen lopuksi ratkaise se mitä on tehnyt ja mitä ei, vaan se, että uskooko ja katuuko syntejään. Jos uskoo ja katuu, pelastuu. Uskossa on hienoa se, että olitpa tehnyt mitä tahansa, aina on toivoa ja aina voi palata kotiin.
NN:n ja LL:n tapaus on mielestäni selvä, toinen uskoo ja toinen ei (toinen pelastuu, toinen ei)
Eli uskovaiset saavat tehdä, mitä tahtovat lähimmäisilleen ja pääsevät paratiisiin, kun vain pyytävät tekonsa anteeksi. On uskovaisten Jumala julmaakin julmempi, mielipuolinen "persoona".
...ei se nyt ihan noin mene...
että nimimerkkinäsi on vain rivi pisteitä. Ei merkkiäkään armosta niitä kohtaan joita on väärinkohdeltu, jota näemmä osaat itsekin hävetä.
Ellei tämä sitten ole feikkarin vastaus...
Tarkoitukseni ei ole tuomita ketään. Vastaukseni voi olla mielestäsi väärin, mutta itse näen asian esittämälläni tavalla. En minä niitä sääntöjä ole laatinut.
Vaikka olisit kuinka raiskattu ja piesty elämässäsi, ainoa tie pelastukseen käy Jeesuksen kautta. Matt 14:6 "Jeesus vastasi: minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse isän luo muuten kuin minun kauttani." Jos luulet pelkästään itseäsi säälittelemällä pelastua, olet aika hukassa... mutta omapa on asiasi.
Jos minua olisivat miehet piesseet ja raiskanneet, yhdeltäkään mieheltä en kyllä apua hakisi...
Jeesus on mies.
Miehet vihaavat naisia syntymästään asti. Siltä joskus tuntuu.
Jeesus kyllä pelasti naisen kivityskuolemalta ja teki selväksi että kaikki ihmiset on syntisiä ja Jumalan kirkkautta vailla. Suosittelen evankeliumin lukemista ettei ihan vailla tietoa käytäisi kenenkään kimppuun.
NN ja LL ovat mielikuvitus olentoja ja aloittajan tarkoitus on vain kiihottaa ihmisiä riitelemään vetoamalla tunteisiin. Tunteet eivät saa vääristää totuutta.
Jos luet Golkatan tapahtumista niin tiedät, että Jeesuksen kummallakin puolella oli ryöväri. Ei siinä keskusteltu, mitä pojat oli tehnyt.
Voi sitä yrittää provosoida, mutta täytyy tuntea asiat perinpohjaisesti. Ei kukaan ihminen tiedä kuka painuu helvettiin ja kuka pääsee taivaaseen
>Onko tämä oikein?
...niin ei tarvitse välttämättä kommentoida mitenkään.