Historiasta kiinnostuneena ihmisenä olen jo pitkään ihmetellyt miksi Suomen sodanjohto ei Saksan toistuvista pyynnöistä huolimatta katkaissut Murmanskiin johtavaa rautatietä? Jatkosodan hyökkäysvaiheessa tähän olisi ollut varmasti resursseja.
Päätös olla hyökkäämättä Muurmannin radalle oli älytön ja saattoi tuntuvasti vaikuttaa sodan tappioon, sillä saihan Neuvostoliitto suurimman osan avustaan Yhdysvalloilta Jäämeren kautta Murmanskin.
Miksi Muurmannin rataa ei tuhottu?
J_Julistaja
32
8477
Vastaukset
- Ressu
Isot pojat amerikanmaalla varottelivat. So, so, suomipoika, ei saa katkoa rataa, tai tuun antamaan nokkaan.
- Epicuros
"... sillä saihan Neuvostoliitto suurimman osan avustaan Yhdysvalloilta Jäämeren kautta Murmanskin."
Juuri tuosta syystä radan kimppuun ei hyökätty. Se olisi suututtanut Yhdysvallat ja muut länsi- liittoutuneet. Yhdysvallat olisi saattanut julistaa sodan Suomelle ja brititkin olisivat kiihdyttäneet sotatoimiaan Suomea vastaan. Tällöin Suomi olisi joutunut tosisaan sotimaan kolmea suurvaltaa vastaan yhden sijasta eikä Suomen erillis-sotaa oltaisi tunnustettu liittoutuneiden puolelta vaan Suomi oltaisiin laskettu Saksan liittolaiseksi.- Ressu
Ei sitä Suomen erillissotaa tunnusteta missään. Paitsi tietysti Suomessa. Suomalaiset eivät osaa katsoa asioitaan ulkoa päin. Tehdään vaan ihan ikiomaa historiankirjoitusta.
- Pro-Staff
Ressu kirjoitti:
Ei sitä Suomen erillissotaa tunnusteta missään. Paitsi tietysti Suomessa. Suomalaiset eivät osaa katsoa asioitaan ulkoa päin. Tehdään vaan ihan ikiomaa historiankirjoitusta.
Kyllä ne kuule ensisijassa ovat vaan Venäläiset, jotka edelleen jaksaavat inttää tuosta Suomen ja Saksan liittolaisuudesta. Et taida olla kovinkaan hyvin perillä muiden liittoutuneiden näkemyksistä Suomen asemasta sodassa. Monissa muissa maissa ei välttämättä nyt olla puhuttu erillissodasta Suomen kohdalla, muttei myöskään Saksan liittolaisuudesta. No enpä jaksa tästä tämän enempää..
- Epicuros
Ressu kirjoitti:
Ei sitä Suomen erillissotaa tunnusteta missään. Paitsi tietysti Suomessa. Suomalaiset eivät osaa katsoa asioitaan ulkoa päin. Tehdään vaan ihan ikiomaa historiankirjoitusta.
Teheranin konfrenssiin, jossa Stalin tunnusti Suomen taistelevan erillis-sotaa ja takasi Suomen itsenäisyyden länsi-liittoutuneille.
- Igor
Epicuros kirjoitti:
Teheranin konfrenssiin, jossa Stalin tunnusti Suomen taistelevan erillis-sotaa ja takasi Suomen itsenäisyyden länsi-liittoutuneille.
muista teheranissa marraskuussa -43 tuollaista tunnustetun ? Stalin kyllä lupasi länsiliittoutuneille säilyttävänsä suomen itsenäisyyden mutta erillissodasta ei ollut puhetta.
- mie
Igor kirjoitti:
muista teheranissa marraskuussa -43 tuollaista tunnustetun ? Stalin kyllä lupasi länsiliittoutuneille säilyttävänsä suomen itsenäisyyden mutta erillissodasta ei ollut puhetta.
Keskustelu meni sitä rataa, että Stalin myöns Suomen olevan erilaisessa asemassa kuin Saksan liittolaismaiden Itä-Euroopassa, jonka vuoksi suostui takaamaan itsenäisyyden?
Näin kertoi eräs WW 2 innostuntu kaverini.
Ts. miehittämättömyydenkö, jos Suomi suostuu rauhaan? Miten Suomen itsenäisyyden takaus erosi siitä, että Stalin lupasi USAS:lle ja briteille Itä-Euroopan maiden "demokratisoituvan"?
Vittaan KAHTEEN edelliseen viestiin. - agency
vastaus on sinänsä johdonmukainen, mutta kysymys kuuluu: Miksi helvetissä sitä sotaa sitten sodittiin?
Muurmanni oli pitänyt silputa kymmenien kilometrien pituudelta silpuksi, ja mahdollisimman hankalalta paikalta.
Oliko tää jatkosota sittenkin vaan viihdykettä Karjalaisille - ja silmänlummetta muille? - Mannerheimin malja
Pro-Staff kirjoitti:
Kyllä ne kuule ensisijassa ovat vaan Venäläiset, jotka edelleen jaksaavat inttää tuosta Suomen ja Saksan liittolaisuudesta. Et taida olla kovinkaan hyvin perillä muiden liittoutuneiden näkemyksistä Suomen asemasta sodassa. Monissa muissa maissa ei välttämättä nyt olla puhuttu erillissodasta Suomen kohdalla, muttei myöskään Saksan liittolaisuudesta. No enpä jaksa tästä tämän enempää..
sinä olet kyllä ihan zonella kun väität, että Suomi ja Saksa eivät olleet liittolaisia :D
- matson
Eikö muurmannin rataa todella kertaakaan räjäytetty katki. Olen lukenut kaukopartioista kertovia kirjoja (mm. Me olimme päämajan kaukopartiomiehiä Tikkasen kirjoittamia kirjoja), ja niistä saa kyllä sen kuvan, että rata katkaistiin ja monesti. Venäläiset olivat luonnollisesti nopeita korjaamaan elintärkeän huoltoratansa ja iskujen johdosta radan vartiointia parannettiin. Lopulta suurimmat liittoutuneiden huoltokuljetukset siirrettiin idemmäs Arkangelin radalle, joka oli paremmin suomalaisten tihutöiden ulottumattomissa.
Sissikirjojen mukaan suomalaiset suorittivat myös onnistuneen häirintä/tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltokeskukseen, mikä kai tuhoutui melko täydellisesti. Tietääkö joku mikä sitten on asioiden todellinen tola? Ovatko radan räjäytykset vain suomalaisten sissien pervitiinin höyryisiä kuvitelmia, todellisia operaatioita vai jopa Suomen ylimmältä sodanjohdolta salaa suoritettuja hankkeita?- Ryti
se katkaistiin, mutta venäläiset oli rakentanu oikoradan Vienenmeren rantaa pitkin Arkangelin rataan jota pitkin kuljetukset Murmanskista jatkui.
- matson
Ryti kirjoitti:
se katkaistiin, mutta venäläiset oli rakentanu oikoradan Vienenmeren rantaa pitkin Arkangelin rataan jota pitkin kuljetukset Murmanskista jatkui.
Mistä sitten johtuu tuo aika yleisesti vallalla oleva luulo, ettei rataa räjäytetty jos se todellisuudessa tehtiin monesti?
- vm -38
matson kirjoitti:
Mistä sitten johtuu tuo aika yleisesti vallalla oleva luulo, ettei rataa räjäytetty jos se todellisuudessa tehtiin monesti?
Puhutko radasta, joka johti Leningradista Petroskoin kautta Muurmanskiin - se katkaistiin aivan varmasti. Sen sijaan kuljetukset tapahtuivat Muurmanskista Arkangelin kautta Moskovaan. Tätä yhteyttä ei katkaistu, mikä oli viisasta paitsi poliittisesti myös sotilaallisesti. Olisiko se ollut edes mahdollista? Yhteys oli niin tärkeä NL:lle ja sen liittolaisille, etteivät suomalaiset olisi kuitenkaan saaneet rataa pysyvästi haltuunsa. Mannerheimin suuhun on pantu sanat: Sitä ei kannata ottaa, mitä ei kuitenkaan voi pitää.
Eiväthän saksalaiset päässeet lähellekään Muurmanskia, vaikka yrittivät. Neuvostoliitto puolustutui sitkeästi Kuollassa. - Ressu
vm -38 kirjoitti:
Puhutko radasta, joka johti Leningradista Petroskoin kautta Muurmanskiin - se katkaistiin aivan varmasti. Sen sijaan kuljetukset tapahtuivat Muurmanskista Arkangelin kautta Moskovaan. Tätä yhteyttä ei katkaistu, mikä oli viisasta paitsi poliittisesti myös sotilaallisesti. Olisiko se ollut edes mahdollista? Yhteys oli niin tärkeä NL:lle ja sen liittolaisille, etteivät suomalaiset olisi kuitenkaan saaneet rataa pysyvästi haltuunsa. Mannerheimin suuhun on pantu sanat: Sitä ei kannata ottaa, mitä ei kuitenkaan voi pitää.
Eiväthän saksalaiset päässeet lähellekään Muurmanskia, vaikka yrittivät. Neuvostoliitto puolustutui sitkeästi Kuollassa.Oikeassa olet.
Murmanskin rata ei tietenkään tarkoittanut Äänisjärven länsipuolella kulkevaa rataa (niin tai onhan sekin osaltaan Murmanskin rata). Mutta Murmanskin rata tarkoitti nimenomaan Äänisen itäpuolella olevaa rataosuutta. Petroskoihan oli suomalaisten miehittämä kaupunki.
Murmanskin rataa katkottiin aika-ajoin sissitoiminnalla. En kyllä ymmärrä sitäkään toimintaa. Suomalaiset eivät voineet miehittää rataa totaalisesti, ulkoisen uhan pelosta, mutta kuitenkin "pätkivät" sitä.
Mikä siinä oli idea? Ainakaan suomalaisille siitä ei ollut hyötyä. Mutta tietysti liitolaisuussuhteet Saksaan. Saksa hyötyi siitä eniten. - oma satama
vm -38 kirjoitti:
Puhutko radasta, joka johti Leningradista Petroskoin kautta Muurmanskiin - se katkaistiin aivan varmasti. Sen sijaan kuljetukset tapahtuivat Muurmanskista Arkangelin kautta Moskovaan. Tätä yhteyttä ei katkaistu, mikä oli viisasta paitsi poliittisesti myös sotilaallisesti. Olisiko se ollut edes mahdollista? Yhteys oli niin tärkeä NL:lle ja sen liittolaisille, etteivät suomalaiset olisi kuitenkaan saaneet rataa pysyvästi haltuunsa. Mannerheimin suuhun on pantu sanat: Sitä ei kannata ottaa, mitä ei kuitenkaan voi pitää.
Eiväthän saksalaiset päässeet lähellekään Muurmanskia, vaikka yrittivät. Neuvostoliitto puolustutui sitkeästi Kuollassa.Argangelissa on oma satama, eikä ole järkevää viedä tarvikkeita ensin etelään vienanmeren ympäri ja sitten takaisin pohjoiseen eli Argangeliin.
Ratayhteys Argangelista etelään oli 1941 vuoden lopussa, osa länsikuljetuksista vietiin suoraan Argangeliin ja kuljetettiin sieltä Moskovaan, joka on suoraan etelään Argangelista ... - ei missään vaiheessa
Ressu kirjoitti:
Oikeassa olet.
Murmanskin rata ei tietenkään tarkoittanut Äänisjärven länsipuolella kulkevaa rataa (niin tai onhan sekin osaltaan Murmanskin rata). Mutta Murmanskin rata tarkoitti nimenomaan Äänisen itäpuolella olevaa rataosuutta. Petroskoihan oli suomalaisten miehittämä kaupunki.
Murmanskin rataa katkottiin aika-ajoin sissitoiminnalla. En kyllä ymmärrä sitäkään toimintaa. Suomalaiset eivät voineet miehittää rataa totaalisesti, ulkoisen uhan pelosta, mutta kuitenkin "pätkivät" sitä.
Mikä siinä oli idea? Ainakaan suomalaisille siitä ei ollut hyötyä. Mutta tietysti liitolaisuussuhteet Saksaan. Saksa hyötyi siitä eniten.Suomalaiset ei missään vaiheessa ylittäneet Äänisjärveä, eikä Vienanmerta.
Rata Argangelista etelään kulkee Äänisen ja Vienameren itäpuolella, eikä ollut Suomalaisten sotatoimien ulottuvissa.
Murmanskin rata jos olisi haluttu katkaista, niin se olisi pitänyt tehdä Salla-Kantalahti linjalta, joka oli Saksalaisten joukkojen alaisuudessa. - Kaukopartiomiehen pojantytär
Ressu kirjoitti:
Oikeassa olet.
Murmanskin rata ei tietenkään tarkoittanut Äänisjärven länsipuolella kulkevaa rataa (niin tai onhan sekin osaltaan Murmanskin rata). Mutta Murmanskin rata tarkoitti nimenomaan Äänisen itäpuolella olevaa rataosuutta. Petroskoihan oli suomalaisten miehittämä kaupunki.
Murmanskin rataa katkottiin aika-ajoin sissitoiminnalla. En kyllä ymmärrä sitäkään toimintaa. Suomalaiset eivät voineet miehittää rataa totaalisesti, ulkoisen uhan pelosta, mutta kuitenkin "pätkivät" sitä.
Mikä siinä oli idea? Ainakaan suomalaisille siitä ei ollut hyötyä. Mutta tietysti liitolaisuussuhteet Saksaan. Saksa hyötyi siitä eniten.Joka ukko joka jouduttiin sitomaan radan huoltoon/miinojen etsintätöihin, oli pois muista sotatoimista...Koska veli venäläisiä oli mittava joukko, lähetettiin suomalaisia sissejä pitämään ainakin osa pojista poissa eturintamasta.
Sissien suorittamat iskut saivat myös venäläiset etsimään sissejä alueeltaan; kaukopartiomiehiämme etsittiin mittavilla haravoinneilla maastosta...häirintä oli ehdotomman tarpeellista, sillä se sitoi joukkoja. - Ressu
ei missään vaiheessa kirjoitti:
Suomalaiset ei missään vaiheessa ylittäneet Äänisjärveä, eikä Vienanmerta.
Rata Argangelista etelään kulkee Äänisen ja Vienameren itäpuolella, eikä ollut Suomalaisten sotatoimien ulottuvissa.
Murmanskin rata jos olisi haluttu katkaista, niin se olisi pitänyt tehdä Salla-Kantalahti linjalta, joka oli Saksalaisten joukkojen alaisuudessa.Kyllä suomalaisilla oli sotatoimia Äänisellä ja Äänisen itäpuolella. Mm. Pudosin kaupungissa Äänisen itärannalla. Sotatoimet olivat lähinnä sissihäirintää.
Tosin itäinen rata ei ole lähelläkään Pudosia.
Nimenomaan katkottiin pohjoisempaa rataosuutta.
- Der Ermittler
Lähinnä Suomea oleva rata tietysti katkaistiin. Löytyyhän minulta valokuva, missä isäukkoni seisoo kyseisellä radalla. Kauempana kulki kuten edelliset ovat maininneet ns. Arkankelin rata, jonka saavuttaminen, saati pitäminen olisi ollut näin pieneltä armaijalta mahdottomuus. Johan JR 52:n mottiin jääminen ennen Louhea näytti mitä tuleman pitää. Arkankelin radan merkitystä on Suomessa kuten tavallista liioiteltu. Tosiasiassa Neuvostoliitto sai suurimman osa Amerikan avustaan Iranin ja Valadivostokin kautta pitkin siperian rataa.
- viisasta varovaisuutta
Der Ermittler kirjoitti:
Lähinnä Suomea oleva rata tietysti katkaistiin. Löytyyhän minulta valokuva, missä isäukkoni seisoo kyseisellä radalla. Kauempana kulki kuten edelliset ovat maininneet ns. Arkankelin rata, jonka saavuttaminen, saati pitäminen olisi ollut näin pieneltä armaijalta mahdottomuus. Johan JR 52:n mottiin jääminen ennen Louhea näytti mitä tuleman pitää. Arkankelin radan merkitystä on Suomessa kuten tavallista liioiteltu. Tosiasiassa Neuvostoliitto sai suurimman osa Amerikan avustaan Iranin ja Valadivostokin kautta pitkin siperian rataa.
Kaukopartio-osastojen johtajat ( lähinnä Marttina ) ja päämajan tiedustelu Paasosen johdolla olisivat mielellään ratoja katkoneet, mutta Mannerheim kielsi. Ja nimenomaan yllämainituista syistä, eli ei haluttu antaa muille liittoutuneille kuvaa liian vahvasta yhteistyöstä Saksan kanssa. Sillä Saksan rintamallehan suurin osa tuolta kuljetetusta kalustosta kuitenkin meni.
- Näkökulma
Suurin osa USA:n avusta Nliitolle kulki Iranin (silloin Persia) ja Kaukoidän (Tyyni Valtameri) kautta. Vain murto-osa avusta toimitettiin saattueilla Muurmanskiin, koska Jäämerellä operoivat saksalaiset olivat jatkuva kiusa, ja saattueet saatettiin tuhota yli 90-prosenttisesti.
- auttanut
Ei olisi auttanut, sillä 1941 vuoden lopussa oli ratayhteys Argangelistä etelään suoraan Moskovaan.
Eli vaikka Suomalaiset olisivat ottaneetkin radan haltuunsa niin kuljetukset olisivat jatkuneet ...
Toisaalta pohjoisessa oli rintama-vastuu Saksalaisilla, eli siellä mistä oli lyhin tie radalle ...
Olisivat katkaisseet sen itse, jos kerran uskoivat sen siitä olevan kiinni. - Muurmannin rata
Ukkini oli mukana kaukopartiossa, joka räjäytti radan 1940, ja suisti neljä junaa radalta.
Operaation tarkoituksena oli saada venäläisiä sidottua runsaasti radan huototöihin, sekä tietysti katkaista länsimaisen avun saanti joukoille radan kautta. Operaatio onnistui, mutta tietysti rata saatiin nopeasti huollettua kuntoon. Räjäytysten tapahduttua suuri osa panostuksista jäi räjähtämättä, sillä rata haravoitiin heti suuren joukon avulla miinoista vapaaksi.
Esa Anttala on kirjoittanut kirjan tästä aiheesta, kirja ei ole mitenkään hyvin kirjoitettu, mutta perustuu tositapahtumiin.
Jatkosodan myöhemmistä vaiheista en osaa sanoa mitään, mutta Muurmannin rata todellakin räjäytettiin useammastakin kohdasta poikki sodan alkuvaiheessa.- Kaukopartiomiehen pojantytär
Vuosi 1942 !
- Lueskelija
Kaukopartiomiehen pojantytär kirjoitti:
Vuosi 1942 !
Siinä kerrotaan kuinka osa suomalaisista SS-miehistä pantiin erikoiskoulutukseen kumiveneillä ja tuotiin lopulta Lappiin ja siltäkäsin suunnitelmien muututtua tehtiinkin oikein isolla porukalla radankatkaisuoperaatio, usean kilometrin matkalta vieläpä, ja paikkana oli aika pohjoinen Muurmannin rataosuus ja silloin kyllä liikenne pysähtyi muutamaksi päiväksi myöskin Sorokan suuntaan. Useita junia suistettiin kiskoilta ja ainoa miestappio oli suomalaisten ampuma hölmö saksalaissotilas, joka törttöili nähtävästi eksyneenä porukastaan ja alkoi ammuskella suomalaisia.
- vastaaja.
Ei pystytty/uskallettu.
- santtu
Siellä oli Suomalainen kaukopartio
- Ei ymmärrä
Pistää vain miettimään,miksi saksalaiset eivät hallinneet koko jäämerta.Esim. Tirpiz oli Norjassa ja paljon sukellusveneitä,niilläkin olisi voinut estää jäämeren liikennöinnin,jolloin radan katkaisulla ei olisi ollut mitään merkitystä,tai päinvastoin?
Norjassa olisi riittänyt vahva rannikko tykistö ja miinoitukset vuonoihin,joita niitäkin rakennettiin.
Sotivatko saksalaiset itsekkään 100% tehokkuudella?- Kun ei voimat
riittäneet. Saksa yritti kyllä estää Jäämeren saattueiden kulun, mutta ei kyennyt. Muutamille tuotettiin raskaita tappioita, mutta liikenne aloitettiin aina uudelleen.
- Vasen laita
"Historiasta kiinnostuneena ihmisenä olen jo pitkään ihmetellyt miksi Suomen sodanjohto ei Saksan toistuvista pyynnöistä huolimatta katkaissut Murmanskiin johtavaa rautatietä? Jatkosodan hyökkäysvaiheessa tähän olisi ollut varmasti resursseja."
Muurmannin radan lyhyin reitti Muurmanni-Pietari katkaistiin kesällä 1941. Sen sijaan Arkangelin kautta menevän katkaisu olisi edellyttänyt etenemistä Vienan merelle ja siihen ei rahkeet riittäneet.
Toki rataliikennettä häirittiin pommituksilla ja miinoituksilla, mutta paljoa ei sillä tavalla saatu aikaan.
NL satsasi runsaasti radan suojeluun. Jokipaikkoihin oli usein rakennettu kaksi rinnakkaista siltaa ja radalla partiot valvoivat jatkuvasti rataosuuksia. Eivät ne satunnaisia miinoituksia kaukopartion toimesta voineet estää. mutta tekivät tehtävän vaaralliseksi ja vaikeaksi. - jänkis
Saksalaiset olivat Petsamon rannikolla suojellakseen Kolosjoen nikkelikaivosta. Nikkeli oli (ja on yhä)tärkeä strateginen malmi, jota tarvittiin seosteräksen valmistamiseen. Tälläistä terästä tarvittiin esim. panssarivaunuihin. Jäämerellä oli Neuvostoliitto ja liittoutuneiden laivasto ylivoimainen. Saksalaiset enemmänkin kyyristelivät kivenkoloissa Litsalla, heitä kuoli noin 15 000.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 713105
- 922875
- 512115
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201575- 151349
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..51338Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131301Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein131273- 181270
Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin241232