Vääntö

Autoa vie eteenpäin voima, jonka moottori saa aikaan vetävien pyörien ja ajoradan yhtymäkohdassa. Voiman nykyisin käytetty yksikkö on newton (N).

Kun tuo voima kerrotaan renkaan pyörimissäteellä (renkaan pinnan ja pyörän keskiön välisellä etäisyydellä), saadaan vetäviin pyöriin vaikuttava vääntömomentti eli "vääntö" eli "momentti". Sen yksikkö on luonnollisesti newtonmetri (Nm). Yleisesti: vääntömomentti on pyörivässä systeemissä (kehällä) esiintyvän voiman ja sen (pyörimiskeskiöstä mitattavan)vaikutusetäisyyden tulo.

Vetäviä pyöriä ja siis vetäviä (työntäviä) voimiakin on yleensä kaksi. Moottorista vaihdelaatikon kautta saatava vääntövoima jakautuu normaalisti tasan vetävien pyörien kesken eli puolittuu tasauspyörästössä.

Vaihteiston välityssuhde muuttuu vaihteen mukaan. Tämä merkitsee sitä, että moottorin pyörimisliikettä muutetaan tarpeen mukaan suureksi vääntömomentiksi / pieneksi nopeudeksi tai päinvastoin. Mitä pienempi vaihde, sitä suurempi vääntömomentti/voima vetäville pyörille saadaan, mutta nopeuden kustannuksella. Vaihteiston ensiö- ja toisioakselilla vaikuttavat vääntömomentit poikkeavat yleensä toisistaan. Joissakin vaihteistoissa suurin tai toiseksi suurin vaihde on "suora", jolloin molemmat akselit pyörivät samalla nopeudella ja vääntömomentitkin ovat samat vaihteiston kummallakin puolella.

Voimalinjan eri kohdissa esiintyy siis erilaisia vääntömomentteja. Vain yksi niistä on tapana ilmoittaa, ja se on moottorin kampiakselilla / vaihteiston ensiöakselilla vaikuttava vääntömomentti.

Moottorin vääntömomentin arvo yksinään ei ole vielä kovinkaan kiinnostava. Oleellista on tietää VÄÄNTÖMOMENTTI KULLAKIN KÄYNTINOPEUDELLA eli PYÖRIMISNOPEUDELLA (jota myös "kierrosluvuksi" kutsutaan). Käyntinopeus ilmoitetaan kierroksina minuutissa (1/min; usein näkee käytettävän myös lyhennettä rpm).

Itse asiassa kunkinhetkinen vääntömomentti kerrottuna senhetkisellä pyörimisnopeudella ilmaisee suoraan moottorin tehon.

Moottorin suurin vääntömomentti ei esiinny sillä käyntinopeudella, millä suurin teho saavutetaan.

Käytännön ajotilanteissa ajetaan hyvin harvoin moottorin suurimman tehon käyntinopeusalueella. Useimmiten liikutaan jossakin alueella 1/3-2/3 tai 30-70 % suurimman tehon käyntinopeudesta.

Nykymoottoreiden suurimman tehon käyntinopeus on tyypillisesti luokkaa 6000 1/min. Ellei kyseessä ole tahallisen urheilullinen ajo, liikkuu käyntinopeusmittarin neula tavallisesti jossakin alueella 2000-4000 1/min. Vääntömomentin arvo vaihtelee yleensä tietyissä rajoissa tällä alueella, mutta yleisesti ottaen: MITÄ KORKEAMPI VÄÄNTÖMOMENTTI LÄPI TÄMÄN AJOALUEEN SAAVUTETAAN, SITÄ "VÄÄNTÄVÄMMÄLTÄ" (= TEHOKKAAMMALTA; VOIMAKKAAMMALTA) AUTO VAIKUTTAA. Näin arkiautoilijan näkökulmasta; sporttijunnuille saattavat teho- ja vääntölukemat lähempänä käyntinopeusmittarin punaista aluetta merkitä enemmänkin.

Lyhyesti ja käytännönläheisesti sanottuna hyvällä väännöllä auto kiihtyy kohtalaisesti myös pienillä kierroksilla.

Suuri(ala)vääntöinen auto on paikallaan ihmiselle, joka ei uskalla tai muuten ei halua kierrättää konetta.

Samantehoinen, mutta pienempivääntöinen ei suorituskyvyssä juuri häviä, jos osaa käyttää vaihteita. Lisäksi pienivääntöinen on yleensä hankintahinnaltaan halvempi, eikä syö niin paljon polttoainetta.