...taas uusi päivä käynnissä. kun tulee vanhemmaksi, oppii jotenkin olemaan liikaa liikuttamatta mieltänsä liian pienista asioista. sanotaanko sitä kypsymiseksi? joskus sitä tuntee haikeutta, kun miettii miten pikku hiljaa joutuu luopumaan nuoren ihmisen intensiivisestä suhtautumisesta kaikkeen, mitä tekee tai kohtaa. seesteisyys - voi hyvä isä ollaanpa sitä nyt hianoja - ei ole vain kaiken paremmin ymmärtämistä, vaan myös luopumista. ymph, olisi niin kauhean kivaa olla kaikkea. valitseminen on aina myös jonkun pois valitsemista... noh, palaisi reaalimaailmaan.
päiväkirjaseni
moninainen
0161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.