Olemme lapsettomuudesta kärsivä pariskunta. Lasta emme kykene saamaan ilman lääkärien ja biologin apua. Olemme keskustelleet katolisen isän kanssa ulkomailla, Suomessa emme ole pystyneet avautumaan asiasta. Yhteisö on liian pieni. Tämä asia vaivaa mieltämme kovasti. Osaisiko joku teistä kertoa kirkon virallisen kannan asiaan?
Katolisen kirkon kanta keinohedelmöitykseen?
Hygos
161467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olen surullinen puolestanne, lapsettomuus on hyvin tuskallinen asia. Parhaiten sen voi ymmärtää ehkä toinen ihminen jolla on tai on ollut saman kaltaisia kokemuksia.
Luulempa että kirkon virallinen kanta ei ole kovin suopea asiaan.
Loppujen lopuksi kyllä ratkaisun teette te ihan itse puoleen tai toiseen ja se ratkaisun kanssa on elettävä loppuelämä.
Toivotan kaikkea hyvää teille mitä sitten päätättekin tehdä.
T:Amazon
tarvitte kertoa sitä pipeille ja papeille että menette lapsettomuushoitoihin ja siinä se. Jos ei tärppää, niin ajoissa adoptiopaperit vetämään, se on hidasta puuhaa ja vanhempien ikä ei saa olla liian korkea. Jos lapsia haluatte, go for it älkääkä selibaattipapeilta kyselkö, he eivät todellakaan ole tämän kysymyksen asiantuntijoita!
kuin tuhoamiseen. Siitä vain hedelmöittämään!
Sinä Bacchus* (rekisteröimättömällä nimimerkillä kirjoittava) olet toisaalla kiivaillut kirkon opetuksen puolesta... mutta sitten päästelet tällaisia sammakoita ja osoitat että et tunne katolisen kirkon opetusta. Sinä taidatkin olla eri henkilö, Bacchus* II?
älkää pyytäkö kirkoilta ja ihmisiltä apua, vaan kääntykää kaikessa Herran Jeesuksen puoleen, niin hän voi teille siunauksen suoda. jokainen joka nöyrtyy Jumalan sanalle, ja on kuuliainen, saa vastauksen rukouksiin, joten rukoile Herralta, että hän antaisi teille lapsen luonnollisesti. Jumalalle ei mikään ole mahdotonta, eikä uskovalle, joka pysyy kuuliaisena ja rukouksessa.
rukoile Jumalalta, niin hän kyllä vastaa. yrittäkää uudestaan rukousten jälkeen, niin näette että Jumalalla on käsissään elämä ja kuolema.
siunausta
Ymmärrän tuskanne oikein hyvin. Se jäytää syvältä ja voi tuntua siltä, että itsessä olisi aivan valtavasti vikaa ja syytä.
Siitä ei ole kysymys. Joskus lasten saaminen ei vain onnistu. Siksi on mahdollista ja suositeltavaa adoptoida.
Joskus Suomessa tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että ihmisten arvovalinnat ovat todellisia - ja yhdestä valinnasta seuraa toinen. Te haluatte lapsen/lapsia. Toivottavasti halunne ei ole itsekäs, vaan se perustuu ihmisyyden kokonaisen hyvän etsimiseen, johon Jumala väkisinkin kuuluu. Siksi on myös kunnioitettava Jumalan luomistarkoitusta:
Jokainen lapsi on lahja Jumalalta tähän maailmaan. Lasten syntymä ei ole tahtomisen asia, vaan rakkauden. Ja juuri tuo rakkaus lapsia (ei itseä) kohtaan edellyttää, että lapsi saa syntyä luonnollisesti (vaikka hormoneilla avustettunakin) eikä tehtynä jossakin laitoksessa sukupuoliyhteyden ulkopuolella.
Keinohedelmöitetty lapsi on yhtä oikea ja arvokas ja "jumalallinen" kuin luonnollisestikin aikaansaatu, mutta ero on siinä, hyväksyvätkö aikuiset Jumalan järjestyksen vai ei.
Kirkon opetus on riippuvainen tästä samasta asiasta. Lasten tuottaminen sukupuoliyhteyden ulkopuolella on moraalisesti väärin. Se rikkoo sekä avioliiton että elämän itsensä pyhyyden ja arvon.
Jos haluatte elää kirkon opetuksen mukaan, ette keinohedelmöitä. Ei veri ole kaikkein tärkeintä, vaan rakkaus. Eihän kristinuskokaan ollut tarkoitettu vain juutalaisille vaan myös pakanoille.
Mutta jos haluatte elää katolista sakramentaalista elämää vielä mahdollisen keinohedelmöityksen jälkeen, on teidän silti vähintäänkin ymmärrettävä, ettei tekonne ole Jumalan tahdon mukainen ja että teidän on vähintäänkin siinä mielessä kaduttava sitä, ripittäydyttävä jne. Ei mikään anteeksisaatu synti meidän loppuelämäämme tahraa.
Tämä on sitten vähän mutua, mutta käsittääkseni kirkko tosiaan hyväksyy hormonaalisen avustuksen, sekä keinohedelmöityksen pitkin hampain mikäli käytetään äidin ja isän soluja (tätäkään ilmeisesti eivät suosittele). Mutta esimerkiksi lainattu munasolu tai siittiö on erittäin vakava synti.
Joskus tällä palstalla oli keskustelua samasta asiasta ja joku oli samassa tilanteessa teidän kanssanne. Kannattaa etsiä haulla löytäisitkö tuon keskustelun.
Onko adoptio täysin mahdoton ajatus teille? Eikai vanhempien rakkaus ole kiinni verisiteestä? Ja tällä palstalla voit saada niin monenlaisia viestejä ja lähes kaikki ovat jonkunasteista mutua, joten ota ihmeessä yhteyttä pappiin. Olisko teidän esimerkiksi mahdollista lähettää sähköpostia jollekin papille, esim. Teemu Sipolle? Eihän häntä tarvitse kohdata silmästä silmään, ja sähköpostikin auttaisi kertomaan ns. oikea virallisen kannan.
Jaksamista ja rohkeutta teille. Vaikka toret onkin vain typerä häirikkö ja hän ei selvästikään usko tieteeseen ja Raamattuun, mutta hänen viestistään voi poimia sen että rukous tuo lohdusta.
tuntuisikin hieman ärsyttävältä, joskus ainakin, niin oletko dominikaanius todella sitä mieltä, että on oikein ja kristillistä nimitellä täällä ketään typeräksi häiriköksi?
Voisin hyvin sanoa sinulle, että kiitos samoin. Kypsyyttä ja aitoa kristillisyyttä siihenkin päähän, kiitos.
..väittäessään että kirkko hyväksyisi keinohedelmöityksen, jos käytetään avioparin omia soluja. "Ctrl" on toisaalla tässä ketjussa selvittänyt suht asiallisesti kirkon kannan. Tässä vielä lainaus katekismuksesta.
2376 Techniques that entail the dissociation of husband and wife, by the intrusion of a person other than the couple (donation of sperm or ovum, surrogate uterus), are gravely immoral. These techniques (heterologous artificial insemination and fertilization) infringe the child's right to be born of a father and mother known to him and bound to each other by marriage. They betray the spouses' "right to become a father and a mother only through each other."
2377 Techniques involving only the married couple (homologous artificial insemination and fertilization) are perhaps less reprehensible, yet remain morally unacceptable. They dissociate the sexual act from the procreative act. The act which brings the child into existence is no longer an act by which two persons give themselves to one another, but one that "entrusts the life and identity of the embryo into the power of doctors and biologists and establishes the domination of technology over the origin and destiny of the human person. Such a relationship of domination is in itself contrary to the dignity and equality that must be common to parents and children." "Under the moral aspect procreation is deprived of its proper perfection when it is not willed as the fruit of the conjugal act, that is to say, of the specific act of the spouses' union . . . . Only respect for the link between the meanings of the conjugal act and respect for the unity of the human being make possible procreation in conformity with the dignity of the person."
Niin, toivottavasti ketjun aloittaja jaksaa kestää vaikean tilanteensa. Rukouksia. Ja pappi voisi olla avuksi, jos suinkin uskallatte ottaa yhteyttä.
oman järjen käyttämistä ja omantunnon kuuntelemista, katekismus kannattaa jättää syrjään kun omaa perhe-elämäänsä suunnittelee. Se kannattaa muistaa, että hedelmällisyyshoidot ovat raskaita, kestävät usein pitkään ja tulevat kalliiksi. Toisaalta saman voi sanoa myös ulkomailta adoptoinnista, mikä on käytännössä ainoa tapa saada adoptiolapsi.
lykkyä tykö teille!
Minulla tuli myös isä Teemu Sippo (P.Marian srk Hki) mieleen. Hänen kanssaan on helppo keskustella.
T:Amazon
"Mutta esimerkiksi lainattu munasolu tai siittiö on erittäin vakava synti."
Miksi? Mihin raamatunkohtaan se perustuu?
Sinulla ehkä nimimerkin perusteella ei ole aihetta kertoa kenellekään mikä on aitoa kristillisyyttä, saati puhua kypsyydestä.
reuhaat? Nimimerkki tuskin kertoo kenenkään kypsyyden tasosta etkä sinä voi kenenkään nimimerkin historiaa tietää ja tuntea?
Omat hoksottimesi näyttävät olevan ruosteessa: vastaat nimimerkki Ankkajalan (hauska nimimerkki muuten) viestiin, mutta olet otsikoinut viestisi toisen nimimerkin mukaan, tännehän kirjoittaa nimimerkki adsfasdafaskin (tai sinne päin).
Ankkajalka kirjoitti asiaa ja voimassa on edelleen vanha periaate: ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä. Sanoisin tietenkin nykyisin että henkilö.
mieli eivät tietääkseni riipu ihmisen nimestä eikä edes nimimerkistä. Ankkajalkanakin minulla on oikeus esittää kantani asioihin ja puolustaa muita. Sen myös teen.
Vähän näin arvelimmekin asian olevan...
Lapsettomuus on ollut ehkä vaikein asia elämässämme vaikka on Jumala meitä muutenkin elämässä koetellut. Olemme rukoilleet paljon yhdessä ja erikseen. Läheisemme ovat muistaneet meitä myös rukouksissaan.
Isä Teemu Sippo on meille tuttu, mutta silti emme pysty häntä tässä asiassa lähestymään. Keskustelimme hänen kanssaan ennen naimisiin menoa. Hän kysyi meiltä silloin haluatteko lapsia. Sitten hän totesi, että kun nykyään on niin paljon pariskuntia, jotka mielummin ottavat koiran. Siihen mieheni totesi, ei pelkoa, hän ei pidä koirista.
Kuten mainitsin, olemme keskustelleet asiasta ulkomailla ja siellä meitä on kyllä ymmärretty. Kolmesta kaksi antoi meille siunauksensa.
Adoptio on ollut myös mielessämme ja ulkomailta adoptoisimme, jos siihen prosessiin ryhdymme.
Nyt vain on ensin hyväksyttävä tämä asia, kun ymmärtää en sitä saata.
Kiitokset kaikille vastaajille.