onko autoille määritelty joku kiihtyvyys, joka pitää vähintään saavuttaa hyvissä olosuhteissa jarrua painamalla? jotenkin muistelisin kuulleeni numeraalin 6m/s² tuossa yhteydessä vaan en ole varma, jotta jos joku voisi varmistaa tietoani?
6m/s² siis meinaa, että nopeus pysähtyy sadan kilometrin tuntinopeudesta noin viidessä sekunnissa..
6m/s² siis meinaa, että nopeus pysähtyy sadan kilometrin tuntinopeudesta noin viidessä sekunnissa..
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä käsittääkseni nykyiset autot helposti rikkoo 9.81 m/s² kiihtyvyyden rajan jarruttaessa.
Just joo. Ymmärtänet, että mekaanisen pidon asettamissa rajoissa 9.81 m/s² hidastuvuus on teoreettinen maksimi? Formula ykköset ja jotkut muut vastaavat erikoisjarruilla varustetut autot (aerodynamiikan avustuksella) kyllä ylittävät kyseisen rajan (ja osa henkilöautoistakin hetkellisesti jarrutuksen alkuvaiheessa), mutta esim. koko jarrutuksen ajan 100 km/h - 0 km/h ei mikään.
BTW, jarrutuksissa pitäisi puhua x m/s² _hidastuvuudesta_ (tai vaihtoehtoisesti negatiivisesta kiihtyvyydestä). Haluaisinpa todellakin nähdä auton, joka rikkoo _jarrutettaessa_ 9.81 m/s² _kiihtyvyyden_ rajan... :-)
Miten ihmeessä johdat tuon -9,81m/s2 teoreettiselle maksimille jarrutuksessa?
Asia on helppo ymmärtää:
Mieti autoon vaikuttavia voimia vektoreina!
Y suunnassa maan vetovoima ja X suunnassa kiihtyvyys. Selkenikö?
Sama voimakuvio aiheuttaa myös tuon maagisen 1 G:n kaarrepidossa, vain harva tosi urheiluauto ajaa ympyrärataa ylin yhden sivuttaiskiihtyvyyksillä.
Yleinen hidastuvuuden laskentakaava:
a = -yg (tässä y kuvaa siis kitkakerrointa, en löytänyt näppiksestä myy-merkkiä).
Ja g siis taas on 9.81 m/s².
Koska kitkakertoimen maksimiarvo on 1, tästä seuraa mekaanisen pidon maksimihidastuvuus -9.81 m/s².
MOT.
Niin pelkästään mekaanisen hidastuvuuden raja on tuo. Mutta eikös huonon ilmanvastuksen omaava ja huonoilla laakereilla (mutta hyvillä jarruilla) varustettu autokin voi hidastua tätä raja-arvoa paremmin?
siitä että renkaan "pitoa" ei voi laskea millään kitkakertoimella koska siinä EI OLE kysymys pelkästään kitkasta vaan paljon monimutkaisemmasta asiasta. Mutta kun se ei näiden peelojen päähän mahdu. Miksi peruskoulussa /lukiossa /ties missä opetetaan ihmisiä näin päin persettä ?
PS. avainsanat: pintapaine & leikkausvoima
Mikäli luit aiemmat viestini (ja mikäli sen lisäksi myös sisäistit ne), huomasit kenties, että puhuin koko ajan mekaanisen pidon teoreettisesta maksimista, siis dynamiikasta. Mikäli otetaan mukaan muodonmuutokset (avainsana: pintapaine), on teoriankin sallimissa rajoissa mahdollista saavuttaa suurempia hidastuvuuksia kuin 9.81 m/s². Siis aiheuttamalla muodonmuutoksia kappaleeseen (tässä tapauksessa renkaaseen). Ensimmäinen kirjoitukseni tässä threadissa oli vastine nimimerkin 'Autoilija' postaukselle http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=95&conference=583&posting=3000000000302051 , jossa sanotaan, että "...nykyiset autot helposti rikkoo 9.81 m/s²..." ja tarkoitukseni oli - kerrottakoon se nyt sinullekin, joka et sitä ymmärtänyt - kiinnittää kyseisen nimimerkin huomio siihen, että näin ei todellakaan ole. Aivoilla varustettu ihminen ymmärtänee, että moisen hidastuvuuden saavuttaminen ei ole helppoa eikä siihen mikään Micra tai Helkama Raisu - jolla sinä todennäköisesti olet tähänastiset vauhdinhurmasi saanut - pysty.
(Missä ihmeessä näitä peeloja opetetaan hyppimään ensin toisten silmille ja sitten vasta ajattelemaan, mitä tuli tehtyä? Ai niin, eiväthän nämä peelot missään vaiheessa ajattele ketään tai mitään muuta kuin omaa napaa ja omaa pullamössöannosta.)
Katselin saksalaisen Auto Bild maaliskuu 2001 lehden rengastestiä, rengaskoko 205/55 R16 V/W, jossa oli testattu 12 eri valmistajan kesärenkaita ajoneuvona M-B C180.
Jarrutusmatkoiksi nopeudesta 100km/h -> 0km/h alustana kuiva asfaltti muodostui parhailla renkailla 36,8m ja Nokian renkailla matka oli 38,3m. Laskemalla saadaan keskimääräiseksi hidastuvuudeksi parhaille renkaille 10,48 m/s^2 ja Nokian arvoksi 10,07 m/s^2. Eli hidastuvuuden arvot ylittivät g-arvon parhaalla renkaalla 1,069 ja Nokian 1,027 kertaisena.
Teoreettinen maksimiarvo kiihdytyksessä (=kaikki massa vetävillä pyörillä) ja jarrutuksessa lienee suuruusluokkaa 1,1*g. Kiihdytys tai jarrutustilannetta ei voida tarkastella pelkästään normaalivoiman aiheuttaman kitkavoiman ilmanvastusvoimien vaikutuksena, sillä rengas pureutuu asfaltin epätasaisuuksiin ja ilmiö alkaa muistuttaa hammaspyörää hammashihnalla. Asia noin ikään kuin kansanomasesti ilmaistuna.
Varoitukseksi sanottakoon, että testin mukaan jarrutusmatka märällä asfaltilla nopeudesta 90km/h -> 0km/h oli parhailla renkailla 56,9 m ja Nokian renkailla 60,7 m. Malttia sateella!
Mikä ei ollut todistetava, elikkä kitkakertoimen maksimi ei ole tuo 1, johtuen pintojen epätasaisuuksista vaan suurempi.
Normaali putoamiskiihtyvyys ei ole vakio, tiemmä päiväntasaajan seutuvilla n. 9,72m/s^2 ja napa-alueilla n. 9.84m/s^2.
Hyvin sanottu. Tuo kitkakertoimen maksimi 1 lienee pätevä vain ja ainoastaan kun kyseessä on täysin sileät pinnat, asfalttihan on täynnä pientä mukkuraa.
Mutta esim. formuloissa ja kiihdytysautoissa päästään kyllä mielestäni reippaasti yli tuon maagisen ykkösen arvon, kun rengas luistaa muutaman prosentin. Tällöinkin taitaa olla kyse jostain "hammaspyörä" ilmiöstä, koska formulanrengas lämpimänä on varsin tahmean tuntuinen. Auto siis kirjaimellisesti liimaantuu rataan :-) Kiihdytysautothan (tehokkaimmat) saavuttaa heti lähtiessään jo (ilman spoilerien apua) lähemmäks 4g:n kiihtyvyysarvoja. 0-100km/h alle sekunnin.
Minkälaisiin hidastuvuuslukemiin päästään näillä kiihdytysautoilla?
Varmaan tiedät fysiikkaa lukeneena, että 9.81 on luku, mitä käytetään kuvaamaan kiihtyvyyttä laskutehtävissä.
Hauska lukea noita aikaisempia möykkäreitä, joille on pinttynyt kansakoulusta joku ajatus, mistä on pakko pitää kiinni kynsin ja hampain...
Jos möykkäri olisi viitsinyt laskea, että n. 39.3 metrissä jos saa pysähtymään 100 km/h vauhdista, niin silloin päästään keskimääräiseen 9.81 m/s² kiihtyvyyteen. Jos vielä viitsitte fyysikko/ope vilaista autolehtien testejä, niin jopa Corolla alittaa puikulapyörillään tämän arvon.
BTW jos et ymmärrä kiihtyvyyden käsitettä, niin älä kirjoita asiantuntijan sävyllä tänne ja opeta omaa terminologiaasi faktatietona.
Kitka käyttäytyy todellisuudessa monimutkaisemmin kuin peruskoulussa väitetään. Esimerkiksi F1:sten, Kart- ja kiihdytysautojen renkaan kitkakerroin on parhaissa tapauksissa yli yhden!
Mistähän sellainen mystinen luku kuin 1 on tullut suurimman mahdollisen kitkakertoimen arvoksi? Jos kärpänen olisi lukenut peruskoulun fysiikankurssin se varmastikaan ei pystyisi kävelemään huoneen seinällä - katosta puhumattakaan.
http://www.fhra-tre.net/autot/lehtimaki-dragster.shtml
sivulla kerrotaan ko. ajokin suoriutuneen 0-100km/h ajassa 1s, joka vastaa keskimääräistä kiihtyvyyttä 27,78 m/s^2 ja matkana 13,89 m. Kiihtyvyys on 2,833*g (kitkakerroin = 2,833), joten "eko-autoilija :-)"n mainitsema 4*g tuntuu rajulta arvolta - hetkellisenäkin.
Muistelen jostain lukeneeni, että F1-autojen renkaiden kitkakertoimet ovat oikeissa lämpötiloissa yli 1,7. Tosin F1-kisojen selostajat mielellään puhuvat kaarteessa kuljettajaan vaikuttavasta 3,5*g-voimasta. (vastaa kitkakerrointa 3,5!)
Tavallisen autoilijan kannalta kiihdytysautojen arvot ovat toiselta planeetalta, sillä eihän maantiellä kumia sulateta siten kuin nopeuskisoissa, eivätkä renkaatkaan ole samanlaisia "rähmäkäpäliä".
Siihen saakka kunnes joku toisin osoittaa, säilytän käsitykseni, että normaaliautojen nykytekniikalla ja vakiorengastuksella, hidastuvuusarvon yläraja jarrutuksessa kuivalla asfaltilla ei arvoa 1,1*g liiemmin ylitä.