"Sunnuntaista pitäisi säilyttää se, mitä siitä on vielä säilytettävissä. Käsky lepopäivän pyhittämisestä on maailman vanhin työsuojelulaki. Ihminen ja luomakunta saavat tuolloin levätä”, sanoo pastori Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön yksiköstä.
Sunnuntain pitäisikin Sipiläisen mielestä olla erilainen päivä, jolloin on aikaa perheelle. ”On hienoa, että joskus on voi kohdata hiljaisen kaupungin. Siihen pitäisi jatkossakin olla mahdollisuus.”
Vuonna 1994 sunnuntaiaukiolo sallittiin vähittäiskaupoille joulukuussa ja kuuden muun viikon sunnuntaina. Vuodesta 1997 alkaen vähittäiskaupat ovat voineet olla avoinna sunnuntaisin kesä-, heinä- ja elokuussa.
Keskustelu aukioloaikojen lisävapautuksista nostaa päätään säännöllisin väliajoin. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti viime lokakuussa työryhmän miettimään kaupan sääntelyä. Raportti on pohja hallituksen selonteolle , jonka se antaa eduskunnalle ensi syksynä. Selonteon perusteella hallitus joko antaa tai on antamatta lakiesityksen kauppojen aukioloaikojen muuttamisesta.
”Ilolla panin merkille, että kansanedustajat eivät näyttäisi hyväksyvän kauppojen aukioloaikojen lisäämistä”, Sipiläinen kommentoi Helsingin Sanomien kesäkuussa tekemää kyselyä, jonka perusteella kansanedustajat eivät lisäisi kauppojen aukioloaikoja.
Kirkolla ei virallista kantaa kauppojen aukioloon
Varsinaista virallista kantaa kirkolla ei ole kauppojen aukioloaikakysymykseen, mutta esimerkiksi piispat ovat eri yhteyksissä kommentoineet asiaa. Mikkelin hiippakunnan piispan Voitto Huotarin mukaan sunnuntai on tarkoitettu henkiseen, hengelliseen ja fyysiseen lepoon ja virkistykseen.
”Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan myös yhteiskunnan yhteisin toimin turvattua tilaa niille ihmiselämän puolille, joita työ ja kulutusmarkkinat eivät voi tyydyttää”, Huotari on todennut.
Huotarin mielestä työ ja kulutusmarkkinat ovat jo saaneet riittävästi: ”Emmehän ole tulleet tänne vain tuottamaan ja kuluttamaan. Muunlainen sisältö on entistä korvaamattomampaa nykyajan vellovassa, levottomassa ja uuvuttavassa yhteiskunnassa.”
Maltillisia uudistuksia
Helsingin Sanomissa haastatellun kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan kauppojen aukioloaikojen supistaminen ei tule kysymykseen eikä täydelliselle vapauttamiselle ole riittävästi perusteita. Hänen mielestään uudistusten pitäisi olla maltillisia. Pekkarisen mielestä kauppojen sulkemisajan aikaistaminen sunnuntaisin ja vapaan aukiolojakson vähäinen pidentäminen nykyisestä muodostaisivat hyvän lähtökohdan jatkovalmisteluille.
Päivittäistavarakauppa ry:n viime syksynä tekemän tutkimuksen mukaan kauppojen sunnuntaiaukioloa piti erittäin tai melko tärkeänä 50 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2003 sama luku oli 56 % ja 51 % vuonna 2002.
Voimassa olevan liikeaikalain mukaan vähittäiskaupat saavat olla auki arkisin klo 7-21, lauantaisin klo 7-18 ja sallittuina sunnuntaipäivinä klo 12-21. Myyntipinta-alaltaan enintään 400 neliömetrin suuruiset päivittäistavaramyymälät saavat olla auki sunnuntaisin touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa sekä marras- ja joulukuussa. Kirkollisina juhlapyhinä - joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä - kaupat on pidettävä kiinni. (KT/Pirjo Rouvinen 18.8.2005)
Sunnuntain pitäisikin Sipiläisen mielestä olla erilainen päivä, jolloin on aikaa perheelle. ”On hienoa, että joskus on voi kohdata hiljaisen kaupungin. Siihen pitäisi jatkossakin olla mahdollisuus.”
Vuonna 1994 sunnuntaiaukiolo sallittiin vähittäiskaupoille joulukuussa ja kuuden muun viikon sunnuntaina. Vuodesta 1997 alkaen vähittäiskaupat ovat voineet olla avoinna sunnuntaisin kesä-, heinä- ja elokuussa.
Keskustelu aukioloaikojen lisävapautuksista nostaa päätään säännöllisin väliajoin. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti viime lokakuussa työryhmän miettimään kaupan sääntelyä. Raportti on pohja hallituksen selonteolle , jonka se antaa eduskunnalle ensi syksynä. Selonteon perusteella hallitus joko antaa tai on antamatta lakiesityksen kauppojen aukioloaikojen muuttamisesta.
”Ilolla panin merkille, että kansanedustajat eivät näyttäisi hyväksyvän kauppojen aukioloaikojen lisäämistä”, Sipiläinen kommentoi Helsingin Sanomien kesäkuussa tekemää kyselyä, jonka perusteella kansanedustajat eivät lisäisi kauppojen aukioloaikoja.
Kirkolla ei virallista kantaa kauppojen aukioloon
Varsinaista virallista kantaa kirkolla ei ole kauppojen aukioloaikakysymykseen, mutta esimerkiksi piispat ovat eri yhteyksissä kommentoineet asiaa. Mikkelin hiippakunnan piispan Voitto Huotarin mukaan sunnuntai on tarkoitettu henkiseen, hengelliseen ja fyysiseen lepoon ja virkistykseen.
”Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan myös yhteiskunnan yhteisin toimin turvattua tilaa niille ihmiselämän puolille, joita työ ja kulutusmarkkinat eivät voi tyydyttää”, Huotari on todennut.
Huotarin mielestä työ ja kulutusmarkkinat ovat jo saaneet riittävästi: ”Emmehän ole tulleet tänne vain tuottamaan ja kuluttamaan. Muunlainen sisältö on entistä korvaamattomampaa nykyajan vellovassa, levottomassa ja uuvuttavassa yhteiskunnassa.”
Maltillisia uudistuksia
Helsingin Sanomissa haastatellun kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan kauppojen aukioloaikojen supistaminen ei tule kysymykseen eikä täydelliselle vapauttamiselle ole riittävästi perusteita. Hänen mielestään uudistusten pitäisi olla maltillisia. Pekkarisen mielestä kauppojen sulkemisajan aikaistaminen sunnuntaisin ja vapaan aukiolojakson vähäinen pidentäminen nykyisestä muodostaisivat hyvän lähtökohdan jatkovalmisteluille.
Päivittäistavarakauppa ry:n viime syksynä tekemän tutkimuksen mukaan kauppojen sunnuntaiaukioloa piti erittäin tai melko tärkeänä 50 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2003 sama luku oli 56 % ja 51 % vuonna 2002.
Voimassa olevan liikeaikalain mukaan vähittäiskaupat saavat olla auki arkisin klo 7-21, lauantaisin klo 7-18 ja sallittuina sunnuntaipäivinä klo 12-21. Myyntipinta-alaltaan enintään 400 neliömetrin suuruiset päivittäistavaramyymälät saavat olla auki sunnuntaisin touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa sekä marras- ja joulukuussa. Kirkollisina juhlapyhinä - joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä - kaupat on pidettävä kiinni. (KT/Pirjo Rouvinen 18.8.2005)
Vastaukset 1
Vanhimmat
kirkon "pyhät" päivät, ovat ihmisten ei Jumalan pyhittämät. Jumala pyhitti seitsemännen päivän, joka on lauantai. roomalaiskatolisuus ja siitä polveutuvat muut kirkot ja seurat on muuttanut ajat ja lait, eikä monet ihmiset tiedä totuutta ja monien juhlien totista tarkoitusta ja alkuperää.