Ainakin CITY-Keskusta Seppo Hietanen on täällä kertonut ihaillen Neittaanmäen edustavan keskustan oikeistosiipeä ja tuolla alempana MPP mainitsee saman asian.
Tosin MPP humauttaa myös Neittaanmäen punamultahaahuiluista.
Mikä mies tämä Neittaanmäki oikein on?
Mitä hän huomenna tahtoo?
Tässä Neittaanmäki itse kertoo, mitä hän tahtoi vajaa kymmenen vuotta siten.
::::::::::::::::::::
Neitimäeltähän tämä käy :)
Kirjoittanut: Otsikossa hymiö 19.8.2005 klo 09.37
31.12.-96 Petri Neittaanmäki: Julkaistu Keskisuomalaisessa ja Suomenmaassa, Demarissa 21.1.1997.
”Keskustan ja SDP:n palattava pikaisesti yhteistyöhön!”
Julkaistu Suomenmaassa 31.7.1997, Keskisuomalaisessa 1.8.1997.
”Takaisin punamultaan”
Tosin MPP humauttaa myös Neittaanmäen punamultahaahuiluista.
Mikä mies tämä Neittaanmäki oikein on?
Mitä hän huomenna tahtoo?
Tässä Neittaanmäki itse kertoo, mitä hän tahtoi vajaa kymmenen vuotta siten.
::::::::::::::::::::
Neitimäeltähän tämä käy :)
Kirjoittanut: Otsikossa hymiö 19.8.2005 klo 09.37
31.12.-96 Petri Neittaanmäki: Julkaistu Keskisuomalaisessa ja Suomenmaassa, Demarissa 21.1.1997.
”Keskustan ja SDP:n palattava pikaisesti yhteistyöhön!”
Julkaistu Suomenmaassa 31.7.1997, Keskisuomalaisessa 1.8.1997.
”Takaisin punamultaan”
Vastaukset 15
Vanhimmat
Neittaanmäki oli tehnyt CITY-Aslakit ja pauhaa: (On muuten samaa mieltä yhä edelleen. Neittaanmäestä on kasvanut johtava keskustaoikeistolainen - todellinen tulevaisuuden mies)
Tiedote, Santiago 15.11.2003. Julkaisuvapaa klo 12.
Demareiden röyhkeys on pöyristyttävää
Suomen Keskusta oli viime kevään eduskuntavaalien suurin voittaja niin äänimäärällä kuin eduskuntapaikoillakin mitaten. Vaalien voittajana olimme avainasemassa siitä päätettäessä, minkä puolueiden kanssa lähdemme neuvottelemaan uuden hallituksen muodostamisesta.
Keskusta näyttää joutuvan maksamaan kovan hinnan siitä, että se päätyi valitsemaan hallituskumppanikseen vaalien päävastustajansa, sosialidemokraatit. Demarit ovat vedättäneet keskustaa hallitusneuvotteluista lähtien.
Hallitusneuvotteluiden loppumetreillä syntyi salkkujako, jota ei voi hyvällä tahdollakaan pitää keskustan kannalta oikeudenmukaisena. Keskustan oli tyytyminen kolmeen sektoriministeriön ykköspaikkaan, kun Sdp sai niitä peräti kahdeksan.
Sosialidemokraatit pitivät hallituksen nimittämisestä lähtien esillä epäluottamustaan keskustaan. Puhuttiin pelisääntökeskusteluiden tarpeesta ja selvittämättömästä Irak-kysymyksestä. Juhannuksen alla epäluottamus johti Sdp:n toivomaan ratkaisuun: Anneli Jäättenmäki erosi pääministerin paikalta ja tilalle tuli Sdp:n suosikki, Matti Vanhanen.
Kaiken tämän jälkeen olisi voinut olettaa, että tilanne olisi rauhoittunut. Että maata olisi johtanut kaksi vaaleissa tasavahvan kannatuksen saanutta puoluetta, toisiaan ja toistensa poliittisia tavoitteita kunnioittaen. Näin ei ole kuitenkaan valitettavasti tapahtunut. Sdp:n ylivalta on näkynyt niin poliittisissa virkanimityksissä kuin käytännön politiikassakin.
Sisäministeriön kansliapäällikön nimityksessä sosialidemokraattinen sisäministeri sivuutti kokonaan hakijoista pätevimmän, keskustalaisen Timo Kietäväisen, oman puolueensa naishakijalla. Kansaneläkelaitoksen johdon osalta tavoitteena piti olla vähittäinen poliittisista mandaateista luopuminen, mutta Rkp:n edustajan toimikauden päätyttyä tilalle nimitettiinkin ruotsinkielinen demari. Ulkoministeriön valtiosihteeriksi valittiin sinänsä pätevä Arto Mansala, mutta tarjolla olisi ollut myös päteviä keskustalaisia hakijoita. Kuin pisteenä i:in päälle, opetusministeri Tuula Haatainen esittää Suomen Akatemian pääjohtajan virkaan julkidemari Raimo Väyrystä, vaikka virkaan on tarjolla myös pätevä nainen, Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen, jonka puute on ilmeisesti Sdp:n jäsenkirjan puuttuminen.
Keskustan vedättäminen ei ole jäänyt demareilta nimityspolitiikkaan. Kun maatalousministeri Juha Korkeaoja sai pitkien ja vaikeiden neuvotteluiden jälkeen aikaan maanviljelijöitä tyydyttävän sopimuksen maatalouden ns. 141-artiklasta Euroopan unionin kanssa, Sdp:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma tuli julkisuuteen sanoen, ettei valtion ensi vuoden budjetista välttämättä löydy varoja kaikkien maksuvaltuuksien täyttämiseen.
Muitakin esimerkkejä löytyy. Pienten yritysten arvonlisäveroon kaavailtua huojennusta ei olla ulottamassa Sdp:n toivomuksesta metsätalouteen, vaikka kaikki muut yrityselämän osa-alueet tulevatkin sen piiriin kuulumaan. Yritysverouudistuksen yhteydessä Sdp puolestaan sivuutti kintaalla keskustan vaatimuksen yhteisö- ja pääomatuloverokantojen säilyttämisestä yhtäsuurina. Rohkenipa puoluesihteeri Heinäluoma äskettäin jopa ehdottamaan Tarja Halosta keskustan presidenttiehdokkaaksi!
Tässä kaikessa pitäisi olla jo viisaalle kylliksi.
Jo nyt on käynyt selväksi, että keskustan hallitusneuvottelijat tekivät pahan strategisen virheen muodostaessaan punamultahallituksen. Vuoden 1991 pohjalle muodostetulla hallituksella - täydennettynä mahdollisesti Vihreällä liitolla - olisi sen sijaan ollut takanaan 125 kansanedustajaa eli 8 enemmän kuin punamultahallituksella. Sinivihreässä hallituksessa keskusta olisi ollut myös kiistattomasti johtava hallituspuolue. Sinivihreä hallituspohja olisi heijastunut keskustan kannalta myönteisesti myös ministerien salkkujen jakoon. Tämä olisi puolestaan näkynyt viimeaikaisissa virkanimityksissä. Ei ole myöskään vaikea ennustaa, ettei pääministerin vaihdokseen oltaisi ajauduttu tässä hallituskokoonpanossa.
Tehtyä ei saa kuitenkaan tekemättömäksi. Tomppeleita ovat kuitenkin ne, jotka vannovat yhä punamullan auvoisuutta tunnustamatta tosiasioita. Keskustan äänestäjäkunta ja jäsenistö eivät enää kauaa hyväksy tilannetta, jossa puolueen keskeisimmät vaalilupaukset eivät toteudu.
Hallituspolitiikassa ryhdistäytymisen lisäksi keskustan onkin ryhdyttävä rakentamaan määrätietoista yhteistyötä muiden ei-sosialististen ryhmien kanssa, jotta sosialidemokraatit voidaan haastaa uskottavasti seuraavissa presidentin- ja eduskuntavaaleissa. Sdp:n viime kuukausien toiminta on osoittanut, että punamultayhteistyö joutaa jo historian romukoppaan.
PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja,
Jyväskylä
...
siis:
ei 2 vaan 5 vuotta myöhemmin.
Nuori punamultaa kannattavasta nulkki on kasvanut mieheksi. Neittaanmäen kehityksessä näkyy tavallinen henkisen kasvun suunta: vasemmistosympatiat vähenevät iän mukana karttuvan viisauden myötä.
...
"Vasemmistosympatiat" kasvavat iän myötä, kyllä sinä sen tiedät itsekin.
siis:
ei 2 ei 5 vaan 7 vuotta myöhemmin.
15.11.2003.
Eikö Neittaanmäki ole kirjoittanut tuon lainaamasi kirjoituksen tuona päivämääränä?
"Neittaanmäki oli tehnyt CITY-Aslakit ja pauhaa: (On muuten samaa mieltä yhä edelleen."
****************************************
Tuossa mainitset, että on edelleen samaa mieltä.
Onko se niin mainitsemisen arvoista, että Petri on malttanut olla pahemmin takkia kääntelemättä jossain asiassa jo 1,5 vuotta?
Huikea teko kepulaiselta, niinkö?
Onkohan Oiva Härkösellä mitään mielipiteitä Neittaanmäen kirjoituksesta?
Neittaanmäkihän kertoo, että keskusta on täysin demarien talutusnuorassa ja Oiva puolestaan on täällä kertonut, että hallitus noudattaa keskustan johdolla tuloksia tuottavaa hallituspolitiikkaa.
Neittaanmäki on läpikäynyt normaalin nuoren ihmisen kehitysprosessin. Hän löysi henkisen kotinsa keskustaoikeistolaisuudesta. Ei huono valinta.
muuten,
Seinäjoen poliisitkin ovat keskustaoikeistolaisia. He eivät nöyristele edes monia pelottavan Lipposen edessä vaan ratsaavat hänenkin autonsa siinä missä muidenkin kansalaisten. Mahtoi se olla järkytys tälle kuninkaalliseen kohteluun tottuneelle omatekoiselle sosialistiylimykselle.
Esko Ahonkin takana aikoinaan tulisieluisesti taistellut - kaikkien porvarien ruumillistuma - Raimo Ilaskivi on nykyään lähinnä säälittävä demari. Eli taipaleen loppuvaiheissa ihminen alkaa ajatella, mikä todella on oleellista elämässä.
On erittäin hyvä, että pykäliä noudatetaan. Se koskee siis myös puhemiestä. Oli myös hyvä, että Karjalainen, Haavisto ja se ex-tiedottaja Rajamäki vai -metsä se nyt olikaan (metsään kuitenkin meni katolleen) napattiin heidän ajaessaan alkoholin vaikutuksen alaisena autoa, tai paetessaan yliajopaikalta kotiinsa nauttiakseen alkoholia. Poliisille papukaija-merkki.
Ei inhimillisiä näkemyksiä vanhemmiten esittävä porvari ole automaattisesti demari.
Ainakin tässä haastattelussa Ilaskivi sanoo olevansa yhä porvari ja äänestävänsä presidentinvaalissa porvariehdokasta.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=2945
"Sosialistiylimys" Lipponen.
Ja Oiva kun on vakuuttamasta päästyäänkin vakuutellut, että Lipponen oli hallitustensa oikeistolaisin ministeri;-)
Mutta puhuu kuin Halonen.
-Raimo Ilaskiven mielestä Suomen kehityksen vaarantaa ahneus.
-Ilaskiven mukaan globalisaatio edellyttää kilpailukykyä, mutta sen nimissä ei voida puolustaa yhteiskunnan sisäistä epäoikeudenmukaisuutta.
- Tärkeä yhteiskunnallinen arvo romuttuu, koska Suomessa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, Ilaskivi sanoo
-- Puoluekantaani (kokoomus) en ole muuttanut. Maailma ympärilläni sen sijaan on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana hurjasti, hän toteaa.
-Olen yrittänyt pamputtaa työnantajien päähän sitä, että mikäli halutaan etsiä yhteistyön henkeä, niin se ei löydy sitä kautta, että toiset pannaan pellolle ja toiset saavat mahtavan suuria etuja, Ilaskivi tiivistää.
-- Nyt tuijotetaan vain kvarttaalitalouteen, neljännesvuosikatsauksiin. Kvarttaali on hyvä mittari, mutta ei kvarttaalivuosi, vaan kvarttaalivuosisata, hän sanoo.
-Halonen on muuttunut hurjan paljon edukseen. Hän on astunut erinomaisen hyvin niihin saappaisiin, joihin hänen pitikin astua, Ilaskivi täydentää.
vielä sen verran, että en enää onnistu löytämään sitä kirjoitusta, johon avauksessa viittaan.
Poistiko tai siirsikö joku sen siksi, että siinä oli liikaakin keskustan politiikkaan kuuluvaa asiaa, vai mikä siinä oli?
Vai oliko sellaista viestiä olemassakaan?
Minun mielestä oli!