75:n vaihteisto

Kuten täällä jo joskus todettiin, 75ts:n laatikko
ei hitaana, kankeana ja epätarkkana ole muuten
urheilullisen auton tasolla. Onko kenelläkään
ajatusta, voisiko askille tehdä jonkinlaista
parannusta?

Miten on veekutosten laatikoiden laita, ovatko
mukavampia käyttää? Voisiko ajatella näiden
ymppäämistä myös nelosen taka-akselille?
221876
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

Muuta vaihteensiiron mekanismi vanhemman
malliseksi (Alfetta/Giulietta).
Jää ylimääräiset kuminivelet välistä pois , tulee
jonkinverran napakampi.

Äänestä
  • Tänks.

    Voiko "hitaudelle" tehdä mitään? Tuskin ainakaan
    askia vaihtamatta. Ovat satakuusneloseen saaneet
    niin mukavan laatikon, sietää vaihtaa niin
    vikkelästi kuin meikäläisen käsi antaa myöten.

    Onko muuten kolmekolmosen laatikosta kenelläkään
    tietoa? On aika tahmean tuntuinen, ikään kuin
    olisi 127:sta lainassa. Harmi, kone kun tuntuu
    nauttivan kierroksista, meno vaan katkeaa
    varovaiseen vaihtoon.

    Äänestä

  • Onko tämä vanha giulian vaihteensiirto konstruktio
    todellakin jotenkin toimivampi kuin seiskavitosen?
    Olen kyllä kuullut että toisinpäin on vaihdettu.
    Ainakin siinä giulissa jota minä kokeilin oli
    jokseenkin heikko tuntuma vaihteensiirrossa,
    mutta eihän se mitään kerro kun autokin oli 20v
    vanha.

    Scuderialle: Eikös Twin sparkissa ja v6:sessa ole
    täsmälleen sama loota perävälitystä
    lukuunottamatta, joten kovin mahtavaa parannusta
    tuskin on odetotettavissa. luulisin että ensin
    kannattaa vaihtaa siitä vanhasta mekanismista
    kikki mahdollinen uuteen (varsinkin se takana
    oleva viim "pallonivel"), ja jos se ei auta niin
    extreme ratkaisu voisi löytyä siitä
    englantilaisesta vauhtiputkasta joka kauppasi
    lyhyillä välityksillä kasattua 75:n lootaa.
    Google saa luvan auttaa, koska en muista urlia.

    Äänestä

  • mth kirjoitti:

    Onko tämä vanha giulian vaihteensiirto konstruktio
    todellakin jotenkin toimivampi kuin seiskavitosen?
    Olen kyllä kuullut että toisinpäin on vaihdettu.
    Ainakin siinä giulissa jota minä kokeilin oli
    jokseenkin heikko tuntuma vaihteensiirrossa,
    mutta eihän se mitään kerro kun autokin oli 20v
    vanha.

    Scuderialle: Eikös Twin sparkissa ja v6:sessa ole
    täsmälleen sama loota perävälitystä
    lukuunottamatta, joten kovin mahtavaa parannusta
    tuskin on odetotettavissa. luulisin että ensin
    kannattaa vaihtaa siitä vanhasta mekanismista
    kikki mahdollinen uuteen (varsinkin se takana
    oleva viim "pallonivel"), ja jos se ei auta niin
    extreme ratkaisu voisi löytyä siitä
    englantilaisesta vauhtiputkasta joka kauppasi
    lyhyillä välityksillä kasattua 75:n lootaa.
    Google saa luvan auttaa, koska en muista urlia.

    Eihän Giulietalla ja Alfetalla ole mitään
    tekemistä Giulian kanssa.
    Giulietassa ja Alfetassa sama tekniikka kuin
    75:ssä.

    Äänestä

  • mth kirjoitti:

    Onko tämä vanha giulian vaihteensiirto konstruktio
    todellakin jotenkin toimivampi kuin seiskavitosen?
    Olen kyllä kuullut että toisinpäin on vaihdettu.
    Ainakin siinä giulissa jota minä kokeilin oli
    jokseenkin heikko tuntuma vaihteensiirrossa,
    mutta eihän se mitään kerro kun autokin oli 20v
    vanha.

    Scuderialle: Eikös Twin sparkissa ja v6:sessa ole
    täsmälleen sama loota perävälitystä
    lukuunottamatta, joten kovin mahtavaa parannusta
    tuskin on odetotettavissa. luulisin että ensin
    kannattaa vaihtaa siitä vanhasta mekanismista
    kikki mahdollinen uuteen (varsinkin se takana
    oleva viim "pallonivel"), ja jos se ei auta niin
    extreme ratkaisu voisi löytyä siitä
    englantilaisesta vauhtiputkasta joka kauppasi
    lyhyillä välityksillä kasattua 75:n lootaa.
    Google saa luvan auttaa, koska en muista urlia.

    eikös v6 laatikossa ole kaks levynen kytkin?

    Äänestä

Kuulemma asian hyväksi voisi jotain tehdä.

Kaikki lähtee tietysti siitä, että vaihteisto ja
kytkin on kunnossa, samoin vaihteita käyttävät
vaijerit.

Tämän jälkeen otetaan käsittelyyn vaihteiston
rattaat, jotka ovat kuulemma liian painavat.
Ilmeisesti niiden liike-energia on pyöriessään
liian suuri ja rattaiden pyörimisnopeuden ero ei
tahdo tasoittua, mistä aiheutuu jäykkyyttä ja
rutinaa, aikaa myöten myös synkronoinnin
kulumista.

Lääke tähän on se, että porakone käteen ota,
hammaspyörästä reikäjuustoa tee. Tämä ei
kuitenkaan ole mitään poropeukalon hommaa, sillä
tasapaino on elintärkeää.

Tälläkään ei vaihteensiirrosta saa täyttä
kymppiä, koska vaihdeaski on taka-akselan päällä
ja keppi hämmentää rattaita vaijereiden
välityksellä. Tunto vähän kärsii, mutta se on
pieni hinta tasapainoisista ajo-ominaisuuksista.

Täytyypä vielä etsiä tuo kirja, joka kertoi
tuosta rattaiden keventämisestä. Kun löydän,
laitan kirjan nimen jakeluun, niin voit arvioida
lähteen luotettavuutta ja vaikkapa hankkia
opuksen itsellesi.

Äänestä
  • Korjausta sen verran että 75:sen laatikkoa ei
    ohjata vaijereilla vaan vivustolla.

    Synkrot tosiaan ovat vähän liian herkät kulumaan
    raskaassa käytössä, mutta pikku välikaasulla
    käytettynä varmasti kestävät tarpeeksi kauan.
    Itse rattaat ja muu mekaniikka ovat erittäin
    kestävät - hieman liian painavat vain.

    Älkää toki innostuko haukkumaan koko laatikkoa
    sudeksi, siinähän on sentään
    erinomainen "välikaasutuntuma", vaihteensiirrossa
    tuntee selvästi miten paljon sykroille milloinkin
    tulee kuormaa ja täten välikaasun oppii nopeasti
    annostelemaan oikein. Vaihteensiirto on muutenkin
    erittäin tyylikäs, kun pykälä ei loksahda
    kohdalleen japanilaistyyliin, vaan liukuu
    tasaisesti.

    Äänestä

  • ...teille kaikille! Tietoa tuntuu löytyvän.

    Miten tämän hammaspyörien poraamisen voi arvella
    vaikuttavan niiden kestävyyteen? Entä
    synkkarenkaiden toimintaan käytännössä? Onko
    kukaan kokeillut?

    Jönsson, jos vaan löydät ko. kirjan nimen
    jostain, pistä ihmeessä esille. Aihe kiinnostaa
    kyllä!

    Äänestä

  • Scuderia QV kirjoitti:

    ...teille kaikille! Tietoa tuntuu löytyvän.

    Miten tämän hammaspyörien poraamisen voi arvella
    vaikuttavan niiden kestävyyteen? Entä
    synkkarenkaiden toimintaan käytännössä? Onko
    kukaan kokeillut?

    Jönsson, jos vaan löydät ko. kirjan nimen
    jostain, pistä ihmeessä esille. Aihe kiinnostaa
    kyllä!

    Mitäs sä niillä?

    Mitä siihen kevennykseen tulee, niin ei varmaan
    kannata missään viilapenkissä niitä alkaa
    poraileen. Käsittääkseni pyörät ovat myös
    karkaistut, joten...

    Varmasti viisaampi viedä pyörät johonkin
    koneistamoon. Ei luulis maksavan paljoo.

    Sorvissa (cnc) pyörä on helppo kellottaa, ja
    porata. Täytyy vain olla sopiva pora joka pystyy
    karkaistuun teräkseen.

    Myös jyrsintä on varteenotettava vaihtoehto.

    Äänestä

  • Scuderia QV kirjoitti:

    ...teille kaikille! Tietoa tuntuu löytyvän.

    Miten tämän hammaspyörien poraamisen voi arvella
    vaikuttavan niiden kestävyyteen? Entä
    synkkarenkaiden toimintaan käytännössä? Onko
    kukaan kokeillut?

    Jönsson, jos vaan löydät ko. kirjan nimen
    jostain, pistä ihmeessä esille. Aihe kiinnostaa
    kyllä!

    Mitäs sä niillä?

    Mitä siihen kevennykseen tulee, niin ei varmaan
    kannata missään viilapenkissä niitä alkaa
    poraileen. Käsittääkseni pyörät ovat myös
    karkaistut, joten...

    Varmasti viisaampi viedä pyörät johonkin
    koneistamoon. Ei luulis maksavan paljoo.

    Sorvissa (cnc) pyörä on helppo kellottaa, ja
    porata. Täytyy vain olla sopiva pora joka pystyy
    karkaistuun teräkseen.

    Myös jyrsintä on varteenotettava vaihtoehto.

    Äänestä

  • Abarth kirjoitti:

    Mitäs sä niillä?

    Mitä siihen kevennykseen tulee, niin ei varmaan
    kannata missään viilapenkissä niitä alkaa
    poraileen. Käsittääkseni pyörät ovat myös
    karkaistut, joten...

    Varmasti viisaampi viedä pyörät johonkin
    koneistamoon. Ei luulis maksavan paljoo.

    Sorvissa (cnc) pyörä on helppo kellottaa, ja
    porata. Täytyy vain olla sopiva pora joka pystyy
    karkaistuun teräkseen.

    Myös jyrsintä on varteenotettava vaihtoehto.

    Tää kone vähän jumittaa...

    Äänestä

  • Abarth kirjoitti:

    Mitäs sä niillä?

    Mitä siihen kevennykseen tulee, niin ei varmaan
    kannata missään viilapenkissä niitä alkaa
    poraileen. Käsittääkseni pyörät ovat myös
    karkaistut, joten...

    Varmasti viisaampi viedä pyörät johonkin
    koneistamoon. Ei luulis maksavan paljoo.

    Sorvissa (cnc) pyörä on helppo kellottaa, ja
    porata. Täytyy vain olla sopiva pora joka pystyy
    karkaistuun teräkseen.

    Myös jyrsintä on varteenotettava vaihtoehto.

    ...yleisestä mielenkiinnosta.

    Ja odottelen, josko joskus myyt sen TS:n mulle =)

    No ei, mutta kyllähän nuo 75:t kiinnostaa. Pitäisi
    kardaani saada, ja tuo voisi muutenkin olla ihan
    mukava harrastus/käyttökohde. Ans kattoo.

    Tuskin tämä nyt on ihan tämän päivän juttu, mutta
    sitten tulevaisuudessa.

    Äänestä

  • Scuderia QV kirjoitti:

    ...teille kaikille! Tietoa tuntuu löytyvän.

    Miten tämän hammaspyörien poraamisen voi arvella
    vaikuttavan niiden kestävyyteen? Entä
    synkkarenkaiden toimintaan käytännössä? Onko
    kukaan kokeillut?

    Jönsson, jos vaan löydät ko. kirjan nimen
    jostain, pistä ihmeessä esille. Aihe kiinnostaa
    kyllä!

    Alfa Romeo Owners Bible
    by Pat Braden.

    Muistelin, että tässä kirjassa olisi ollut
    enemmänkin aiheesta. Aika lyhyesti näkyy
    kuitenkin asia kuitatun, yhdellä kappaleella.
    Väitetään kuitenkin, että rutina loppuu, kun
    keventää rattaita ja että mutta tasapaino pitää
    muistaa.

    Kirjassa sanotaan, että "gears must be drilled to
    reduce their mass". En nyt muista, kun ei ole
    sanakirjaa vieressä ja tämä kolmas kotimainen on
    vähän unohtunut, että onko drilled että porattu
    vai sorvattu.

    Jossain olen kyllä nähnyt asiasta muuallakin
    tietoa, perusteellisempaakin. Täytyy yrittää
    virkistää muistia.

    Äänestä

  • Jönsson kirjoitti:

    Alfa Romeo Owners Bible
    by Pat Braden.

    Muistelin, että tässä kirjassa olisi ollut
    enemmänkin aiheesta. Aika lyhyesti näkyy
    kuitenkin asia kuitatun, yhdellä kappaleella.
    Väitetään kuitenkin, että rutina loppuu, kun
    keventää rattaita ja että mutta tasapaino pitää
    muistaa.

    Kirjassa sanotaan, että "gears must be drilled to
    reduce their mass". En nyt muista, kun ei ole
    sanakirjaa vieressä ja tämä kolmas kotimainen on
    vähän unohtunut, että onko drilled että porattu
    vai sorvattu.

    Jossain olen kyllä nähnyt asiasta muuallakin
    tietoa, perusteellisempaakin. Täytyy yrittää
    virkistää muistia.

    Poraamisestahan siinä puhutaan. Näin
    metsäläislogiikalla voisi tosin kuvitella pylpyrän
    kestävän sorvattuna paremmin.

    Tiedä hänestä, pitänee etsiä jokin pätevä kirja
    voimansiirron peukaloinnista yleensä.

    Äänestä

  • Jönsson kirjoitti:

    Alfa Romeo Owners Bible
    by Pat Braden.

    Muistelin, että tässä kirjassa olisi ollut
    enemmänkin aiheesta. Aika lyhyesti näkyy
    kuitenkin asia kuitatun, yhdellä kappaleella.
    Väitetään kuitenkin, että rutina loppuu, kun
    keventää rattaita ja että mutta tasapaino pitää
    muistaa.

    Kirjassa sanotaan, että "gears must be drilled to
    reduce their mass". En nyt muista, kun ei ole
    sanakirjaa vieressä ja tämä kolmas kotimainen on
    vähän unohtunut, että onko drilled että porattu
    vai sorvattu.

    Jossain olen kyllä nähnyt asiasta muuallakin
    tietoa, perusteellisempaakin. Täytyy yrittää
    virkistää muistia.

    Drill: porata
    Turn: sorvata

    Niin ei sitä varmaan sorvata kannata, mutta esim.
    poraamalla/ jyrsimällä reikäpiiri hammaspyörään,
    luulisi tulevan kevyt.

    Äänestä

Joopajoo!
75 ,alfetta ja giuliueTTA omaa samat
laatikkoratkaisut lukuunottamatta välityksiä ja
kannatikumeja/lukkoperää, jotka on turbo ,ts? ja
v6 :ssa jäykempiä samoin vetareiden koko ja pultti
jako/ halk...voi vaihtaa akselit.Vanhoissa
alfetoissa ja giulietoissakin eroja uudempiin
siis kahta lajia.Vaihdevipuakselin niveliä on
uudemmissa tosiaan enemmän=enemmän
kuluvia/vaihdettavia osia.Muutossarja maksoi
joskus(moniniveleksi siis) 1500:-noin.Lähtisin
sinuna korjaamaan kuluneet nivelet,mahd. 2
sykronirenkaan kääntö/uusinta jossain myydään
CroMo renkaita,pyörivien massojen pienentäminen
auttaa tokihammaspyörissä.
porauksilla.Vauhtipyörän keventäminenkin voisi
2kg .=Kierrosherkkyyttä lisää.Kysy Ruotsista
Trend erikoistunut virityksiin jopa välitettyä
laatikkoa 8500kr.hintaan joskus.

Äänestä

Niin, tuli vaan mieleen että Zagatossahan
käytettiin samaa askia. Siinä on tehtaan
preppaama loota jossa mm. kevennetyt rattaat.
Kehuvat sitä erittäin nopeaksi ja täsmälliseksi
vaihteistoksi. Zagato-sivuilta voisi löytyä
jotain lisäinfoa.

gtv6.orgissa on ainakin yksi kuvallinen artikkeli
75:n vaihteensiirron parantamisesta.

Käypä kyselemässä muuten alfa-digestistä
vinkkejä. Siellä pyörii aika asiantuntevaa ja
asiallista sakkia.

Äänestä
  • ...kyllä toi Alfetta-75 laatikko on todellakin
    superkestävä. En tiedä ainuttakaan lootaa
    hajonneen. Oma 75 tbo on saanut välillä kovaakin
    käsittelyä mm. joka kesä rata-ajoa. Kone on
    rempattu jo kahdesti, laatikkoa ei kertaakaan !!!

    Äänestä

  • alfaturbo kirjoitti:

    ...kyllä toi Alfetta-75 laatikko on todellakin
    superkestävä. En tiedä ainuttakaan lootaa
    hajonneen. Oma 75 tbo on saanut välillä kovaakin
    käsittelyä mm. joka kesä rata-ajoa. Kone on
    rempattu jo kahdesti, laatikkoa ei kertaakaan !!!

    Oman 75 turbon laatikkoa olen joutunut remppaamaan
    jo kaksi kertaa. Ensin meni lyttyyn perän säätö
    shimmi ,samalla vaihdoin 2 ja 3 vaihteen syncrot.
    20 000 km jälkeen ulvonta jatkui tällä kertaa
    syynä pääakselin laakerointi. Vetarikin on
    katkennu kahdesti, toisella kertaa tosin ihan
    omaa hölmöyttä kun oli jääny pultit vetämättä
    kunnolla momenttiin.

    Kyllä se varmaan kestää ne vakiokonit, mutta kun
    autosta on naurettavan helppoa houkutella ulos
    lähes tuplamäärä tehoa...

    Äänestä

  • mth kirjoitti:

    Oman 75 turbon laatikkoa olen joutunut remppaamaan
    jo kaksi kertaa. Ensin meni lyttyyn perän säätö
    shimmi ,samalla vaihdoin 2 ja 3 vaihteen syncrot.
    20 000 km jälkeen ulvonta jatkui tällä kertaa
    syynä pääakselin laakerointi. Vetarikin on
    katkennu kahdesti, toisella kertaa tosin ihan
    omaa hölmöyttä kun oli jääny pultit vetämättä
    kunnolla momenttiin.

    Kyllä se varmaan kestää ne vakiokonit, mutta kun
    autosta on naurettavan helppoa houkutella ulos
    lähes tuplamäärä tehoa...

    Se pääakselin laakerointi taitaa olla askin
    heikoin lenkki jos sitä kakkosen synkroa ei
    lasketa.

    Äänestä

  • 24valve kirjoitti:

    Se pääakselin laakerointi taitaa olla askin
    heikoin lenkki jos sitä kakkosen synkroa ei
    lasketa.

    Joopajoo!
    Tiippana ilmoitti et vanha Alfetta /Giulitta
    loota on paremmin laakeroitu.=kuulat.75 malleissa
    liukulaakerit.Itellä hajonnut Alfetan laatikko
    radalla 3-2 mootorijarrutuksessa..tarttee vaan
    antaa pyörivien massojen (pääakselin ) hidastua
    ja sit sit "puikata". Samoin pakin rattaat menee
    sileäksi.75 mallilootassa myös toi peräliuskojen
    vika(päittäisvälyt.)

    Äänestä

  • Italomaniac kirjoitti:

    Joopajoo!
    Tiippana ilmoitti et vanha Alfetta /Giulitta
    loota on paremmin laakeroitu.=kuulat.75 malleissa
    liukulaakerit.Itellä hajonnut Alfetan laatikko
    radalla 3-2 mootorijarrutuksessa..tarttee vaan
    antaa pyörivien massojen (pääakselin ) hidastua
    ja sit sit "puikata". Samoin pakin rattaat menee
    sileäksi.75 mallilootassa myös toi peräliuskojen
    vika(päittäisvälyt.)

    mulla on 3.0 75 ja siinä todellakin laatikko
    ujeltaa nelosella ja vitosella n.90 -110km:n
    nopeudessa, ei muuten. mikä siellä mahtaa olla
    kulunut? onko se laakerointi vai perämurikan
    sivuilla olevat levyt. mulla oli se kyllä auki ja
    ne levyt eivät mielestäni kuitenkaan näyttäneet
    lyttyyn menneiltä?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Scuderia QV kirjoitti:

Kuten täällä jo joskus todettiin, 75ts:n laatikko
ei hitaana, kankeana ja epätarkkana ole muuten
urheilullisen auton tasolla. Onko kenelläkään
ajatusta, voisiko askille tehdä jonkinlaista
parannusta?

Miten on veekutosten laatikoiden laita, ovatko
mukavampia käyttää? Voisiko ajatella näiden
ymppäämistä myös nelosen taka-akselille?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu