Joku tuolla kommentoi mun väittämää "ystäviä saa olemalla ystävällinen kaikille ihmisille" ettei muka pidä paikkaansa. Että kaikki ystävät pettää.
Mä jäin tota vähän miettimään. Mulla on hyviä ystäviä kourallinen: yksi ekalta luokalta, yksi viidenneltä (paras) ja jokaisesta koulusta/työpaikasta on jäänyt pysyväisystävä. Useita kavereita sen lisäksi. Voisi sanoa siis että ystävystyn helposti. Miksi? Varsinkin kun en ole aina ollut näin valoisa ja mukava ihminen. Miksi joku ystäväehdokas ei ylitä rimaa ja jää ainaiseksi ystäväksi? Henkilökemiaa kait...ikään kuin joku tutka löytää porukasta sen samanhenkisen ja vaatii lähestymään - puolin ja toisin.
Mistä tunnistaa hyvän ystävän? Mun mielestä siitä, ettei todellakaan tarvitse väkisin järjestää tapaamisia, tavataan kun huvittaa ja juttu jatkuu siitä mihin viimeksi jäätiin. Eli se suhteen laatu säilyy samanlaisena vaikkei nähtäis usein. Hyvän ystävän kanssa voi riidellä ja väitellä hedelmällisesti eikä se vaikuta suhteeseen. Hyvälle ystävälle voi kertoa ihan mitä vaan ja hän kuuntelee. Hyvältä ystävältä voi kysyä neuvoa. Hyvää ystävää voi arvostella.
Onks teillä paljon hyviä ystäviä?
Kuinka usein tapaatte?
Millon ystävyys alkoi?
Miten saat ystäviä?
22
1395
Vastaukset
- Loistava.polku
Minulla on oikeastaan vain pari hyvää ystävää. Toinen on ex-aviomies, jonka apuun voin aina luottaa ja sama toisinpäin.
Toinen on naispuolinen ystävä, jonka tapasin noin 10 vuotta sitten KissFM:n chattipalstalla (!!!!!) ja jonka kanssa pidetään yhteyttä ja tavataan joskus harvemmin, joskus useammin. Molemmilla samanlainen elämäntilanne, samanikäiset lapset ja samantyyppinen temperamentti. Ollaan toistemme kriisiapuna aina tarvittaessa.
Olen tosi huono pitämään yhteyttä ihmisiin, mieluiten olen ihan yksin ja suorastaan tarkoituksella hankkiutunut loitolle monista entisistä ystävistä. Tuntuu niin turhalta ja työläältä pitää yllä mitään sosiaalisia kuvioita, en ole kovin sosiaalinen ihminen enkä juuri nauti seurasta. hyviä ystäviä ei ole kuin muutama.yksi työkavereistani on todellinen ystävä,jonka kanssa voimme keskustella kaikista asioista maan ja taivaan väliltä.olemme tunteneet noin 3v.
minulla on eräs "ystävä"josta olen yrittänyt päästä eroon,koska olen huomannut,että minä joudun olemaan se kuuntelija.minun iloni ja suruni sun muut jutut menevät häneltä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.hän ei kuuntele minun asioitani.kylään tullessaan kertoo omat juttunsa,ja kun se on tehty,hän lähtee.
en tarvitse tuollaista "ystävää"....- EvaLuna
Ensinnäkin: Minä uskon väittämääsi. Ystäviä saa olemalla ystävällinen muille. Tarvitaan siihen tietysti muutakin, mutta tuo on varmasti se lähtökohta. Ne kuuluisat kemiat ovat ystävystymisessä erittäin tärkeässä osassa. Tärkeä osuus on mielestäni myös sillä, että uskaltaa olla oma itsensä. Tai molemmat uskaltavat.. Aitoa ihmistä on helppo lähestyä, ja häneen on helppo tutustua.
Minulla on aika samantapainen tilanne ystävien kanssa kuin sinulla. Lastentarhasta yksi, viidenneltä luokalta yksi (myös paras) ja jokaisesta työ- ja opiskelupaikasta joku.
Näiden työpaikoista jääneiden ystävyyssuhteiden hoidossa olisin kieltämättä voinut olla aktiivisempi. Tapaamme yleensä heidän kanssaan vain satunnaisesti, viestittelemme ja soittelemme joskus.
Parhaan ystäväni kanssa olemme yhteydessä lähes päivittäin. Elämme tavallaan elämää yhdessä, koska tiedämme toisistamme kaiken. Välillä on ollut jopa vuosien hiljaisempia kausia tämänkin ystävyyden kanssa. Kuitenkin, pitkänkin ajan kuluttua voi hyvän ystävän kanssa jatkaa juttua tuosta vain. Tuntuu kuin aikaa välissä ei olisi ollutkaan.
Aikuisella iällä tulleet ystävyyssuhteet ovat mielestäni erilaisia, kuin nämä jotka ovat lapsuudesta peräisin. Olemme kyllä hyviäkin ystäviä, mutta tiukan paikan tullen emme sittenkään? Itse petyin avioeroni yhteydessä osaan ystävistäsi. Juuri silloin kun olisin tarvinnut heitä eniten, kaikkosivat kaikki, kuin tuhka tuuleen.
Olisiko niin, että vaikeuksissa ystävyys lopulta punnitaan? Vain tosiystävä kestää rinnalla tilanteessa kuin tilanteessa. Muullaisetkin ystävät ovat ok, mutta vain noihin "tosiystäviin" kannattaa luottaa.- jpntar
ystävä tunnetaan..tosiystävä on se, joka ei petä eikä jätä. Olen puhelias ja vilkas itsekin, ja saan helposti ns. ystäviä..Mutta tositilanteessa en luottaisi heistä juuri keneenkään:( Ehkä nuo ihmisten väliset kemiat "pelaavat" tässäkin kuten muuallakin. Ja, mitä enemmän rahaa on sitä enemmän löytyy "ystäviä"..
- siis
jpntar kirjoitti:
ystävä tunnetaan..tosiystävä on se, joka ei petä eikä jätä. Olen puhelias ja vilkas itsekin, ja saan helposti ns. ystäviä..Mutta tositilanteessa en luottaisi heistä juuri keneenkään:( Ehkä nuo ihmisten väliset kemiat "pelaavat" tässäkin kuten muuallakin. Ja, mitä enemmän rahaa on sitä enemmän löytyy "ystäviä"..
ostat rahalla nk "ystäviä" joihin et voi sitten luottaa...
No helppoa ei ole kellään, etenkään tuollaisella asenteella.
ja net ikuiset kolme pistettä perään... - EvaLuna
jpntar kirjoitti:
ystävä tunnetaan..tosiystävä on se, joka ei petä eikä jätä. Olen puhelias ja vilkas itsekin, ja saan helposti ns. ystäviä..Mutta tositilanteessa en luottaisi heistä juuri keneenkään:( Ehkä nuo ihmisten väliset kemiat "pelaavat" tässäkin kuten muuallakin. Ja, mitä enemmän rahaa on sitä enemmän löytyy "ystäviä"..
Niin, minä olen ikuinen idealisti. Uskon ja luotan ihmisiin, vähän liikaakin. Joka kerran, kun totuus paljastuu, eikä joku olekaan luottamuksen arvoinen, petyn pahasti. Sitten jonkin aikaa olen varovainen, kunnes taas nousen tuhkasta, sinisilmät säihkyen, valmiina uskomaan jokaiseen ihmiseen.
Täydellisesti luotan nykyisin kuitenkin vain lapsuudenystäviini. Silti välillä tulee muiden "ystävien" suhteen pettymyksiä.
Näiden pettyneiden lauseiden jälkeen haluan kuitenkin todeta, että ystävyys on minulle tärkeä asia. Tuottaahan se huomattavasti enemmän positiivisia, kuin negatiivisia tuntemuksia. =) - jpntar
siis kirjoitti:
ostat rahalla nk "ystäviä" joihin et voi sitten luottaa...
No helppoa ei ole kellään, etenkään tuollaisella asenteella.
ja net ikuiset kolme pistettä perään...Minulla ei ole rahaa..Olen pahoillani, että ymmärsit väärin :((
- olis
jpntar kirjoitti:
ystävä tunnetaan..tosiystävä on se, joka ei petä eikä jätä. Olen puhelias ja vilkas itsekin, ja saan helposti ns. ystäviä..Mutta tositilanteessa en luottaisi heistä juuri keneenkään:( Ehkä nuo ihmisten väliset kemiat "pelaavat" tässäkin kuten muuallakin. Ja, mitä enemmän rahaa on sitä enemmän löytyy "ystäviä"..
vääränlaisia ystäviä, jos et heihin luota?
Vai muistatko myös antaa itsestäsi, etkä vain odota "ystäviesi" antavan sinulle?
Oletkohan itse luotettava ystävänä? - ggnojoP
jpntar kirjoitti:
Minulla ei ole rahaa..Olen pahoillani, että ymmärsit väärin :((
tulkita lukemansa väärin. Tuttua eikö vain?
Kun on menettänyt parhaan ystävänsä, ne jäljellä
olevat harvat hyvät ystävät saavat kirkkaamman
loisteen.
Minussa he ovat saaneet luottoystävän, joka on lu-
paustensa ja annetun tuen takana.
Mutta silti meikäläisen tuntee aniharva syvemmältä
ja samasta syystä minuun on vaikea todella tutus-
tua. Tuo johtaakin siihen, etten edes omista mon-
taa tosiystävää. Enkä usko, että haluankaan.
Eräs täällä mainitsi, että ystävän kanssa pitää
voida riidellä ystävyyden kärsimättä. Olen samaa
mieltä. Se vain auttaa tuntemaan toisen perin juu-
rin, jotta isoilta kolareilta vältytään. - jpntar
ggnojoP kirjoitti:
tulkita lukemansa väärin. Tuttua eikö vain?
Kun on menettänyt parhaan ystävänsä, ne jäljellä
olevat harvat hyvät ystävät saavat kirkkaamman
loisteen.
Minussa he ovat saaneet luottoystävän, joka on lu-
paustensa ja annetun tuen takana.
Mutta silti meikäläisen tuntee aniharva syvemmältä
ja samasta syystä minuun on vaikea todella tutus-
tua. Tuo johtaakin siihen, etten edes omista mon-
taa tosiystävää. Enkä usko, että haluankaan.
Eräs täällä mainitsi, että ystävän kanssa pitää
voida riidellä ystävyyden kärsimättä. Olen samaa
mieltä. Se vain auttaa tuntemaan toisen perin juu-
rin, jotta isoilta kolareilta vältytään.arvasit taas..:) Väärinkäsityksiä tulee..että minäkö keplottelisin ystäväksi rahalla..:(((((( Eipä ole rahaa eikä haluakaan sellaiseen..hyvä, kun saa maksut maksettua:( Niin, tuttuja on minulla paljon..työnikin takia niitä ilmaantuu aina lisää. Mutta minusta onkin parempi ettei ole kuin yksi tai kaksi tosiystävää..ne, joihin voi todella luottaa:)))Itselleni on erittäin tärkeää olla myös sanojensa takana, ja sen ihmisen arvoinen, joka luottaa minuun! Parisuhdekin kestää ehkä paremmin, kun riidellään oikein kunnolla. Siinäkin opii tuntemaan toista silloin aina vain paremmin..:)
- ggnojoP
jpntar kirjoitti:
arvasit taas..:) Väärinkäsityksiä tulee..että minäkö keplottelisin ystäväksi rahalla..:(((((( Eipä ole rahaa eikä haluakaan sellaiseen..hyvä, kun saa maksut maksettua:( Niin, tuttuja on minulla paljon..työnikin takia niitä ilmaantuu aina lisää. Mutta minusta onkin parempi ettei ole kuin yksi tai kaksi tosiystävää..ne, joihin voi todella luottaa:)))Itselleni on erittäin tärkeää olla myös sanojensa takana, ja sen ihmisen arvoinen, joka luottaa minuun! Parisuhdekin kestää ehkä paremmin, kun riidellään oikein kunnolla. Siinäkin opii tuntemaan toista silloin aina vain paremmin..:)
että hyvävaistoinen ihminen osaa lukea sanomatta-
kin toista parisuhteessa. Näin vältytään "luon-
mollista tietä" suuremmilta poruilta. Pienet ki-
nastelut ovat kyllä ajoittain paikallaan muistut-
tamassa toisen olemassaolosta ja tämän tarpeista.
:)
Ikävä kyllä tällaiset parisuhteet lienevät aika
harvassa. - ollikolli-63
jpntar kirjoitti:
arvasit taas..:) Väärinkäsityksiä tulee..että minäkö keplottelisin ystäväksi rahalla..:(((((( Eipä ole rahaa eikä haluakaan sellaiseen..hyvä, kun saa maksut maksettua:( Niin, tuttuja on minulla paljon..työnikin takia niitä ilmaantuu aina lisää. Mutta minusta onkin parempi ettei ole kuin yksi tai kaksi tosiystävää..ne, joihin voi todella luottaa:)))Itselleni on erittäin tärkeää olla myös sanojensa takana, ja sen ihmisen arvoinen, joka luottaa minuun! Parisuhdekin kestää ehkä paremmin, kun riidellään oikein kunnolla. Siinäkin opii tuntemaan toista silloin aina vain paremmin..:)
Että jos siskoa ei lasketa omaan 2 ystävää joista toinen on se tosiystävä.
On hienoa että nämä suhteet kestää pidemmänkin tauon kanssakäymisessä ja silti toimivat upeasti..
Kummallista(ko) on et he ovat naisia.. - jpntar
ggnojoP kirjoitti:
että hyvävaistoinen ihminen osaa lukea sanomatta-
kin toista parisuhteessa. Näin vältytään "luon-
mollista tietä" suuremmilta poruilta. Pienet ki-
nastelut ovat kyllä ajoittain paikallaan muistut-
tamassa toisen olemassaolosta ja tämän tarpeista.
:)
Ikävä kyllä tällaiset parisuhteet lienevät aika
harvassa.ovat. Ja paineet lisääntyvät nykyään päivä päivältä. Vaaditaan kummaltakin aina vain enemmän..:( Jos parisuhteessa kummallakin on samanlainen arvomaailma ja tausta, on varmaan helpompaa tulla toimeen yhdessäkin..ymmärtää toista paremmin kuin, että oltaisiin kaukana toisesta..Riitoja on silloin totisesti luvassa, mutta kypsyttäähän se joskin rasittaa ja väsyttää kumpaakin myös! Ja kyllä siinä varmaan on kyse myös temperamenteista..:)
- jpntar
ollikolli-63 kirjoitti:
Että jos siskoa ei lasketa omaan 2 ystävää joista toinen on se tosiystävä.
On hienoa että nämä suhteet kestää pidemmänkin tauon kanssakäymisessä ja silti toimivat upeasti..
Kummallista(ko) on et he ovat naisia..nämä naiset tulleet ystäviksesi ajan kanssa.. ?Tuntevatko he toisensa? Kemiatko..ei ainakaan "sellaiset" kemiat..Minulle selvä raja ystävän ja "sen" toisen välillä on se, että ystävän kanssa ei mennä pidemmälle! Ei voi mennä, koska ei tunne "siten"..:))
- jpntar
jpntar kirjoitti:
nämä naiset tulleet ystäviksesi ajan kanssa.. ?Tuntevatko he toisensa? Kemiatko..ei ainakaan "sellaiset" kemiat..Minulle selvä raja ystävän ja "sen" toisen välillä on se, että ystävän kanssa ei mennä pidemmälle! Ei voi mennä, koska ei tunne "siten"..:))
Vaikka, mitäpä se minulle kuuluu tuntevatko toisensa..:( Sori, jos olin liian "kiinnostunut"..:(( En tarkoittanut olla liian utelias..
- ollikolli-63
jpntar kirjoitti:
nämä naiset tulleet ystäviksesi ajan kanssa.. ?Tuntevatko he toisensa? Kemiatko..ei ainakaan "sellaiset" kemiat..Minulle selvä raja ystävän ja "sen" toisen välillä on se, että ystävän kanssa ei mennä pidemmälle! Ei voi mennä, koska ei tunne "siten"..:))
Oon joskus maininnut heistä toisilleen ja toiseen toteamukseen voit vain arvata vastauksen..:))
- jpntar
ollikolli-63 kirjoitti:
Oon joskus maininnut heistä toisilleen ja toiseen toteamukseen voit vain arvata vastauksen..:))
..juu.
- EvaLuna
olis kirjoitti:
vääränlaisia ystäviä, jos et heihin luota?
Vai muistatko myös antaa itsestäsi, etkä vain odota "ystäviesi" antavan sinulle?
Oletkohan itse luotettava ystävänä?Tarkoitin, että muutamiin tosiystäviin, ainakin noihin lapsuudenaikaisiin, luotan täysillä. Ja he myös ovat luottamuksen arvoisia.
Nämä uudemmat, aikuisella iällä tulleet "ystävät", ovat usein osoittautuneet lopulta joksikin muuksi kuin ystäviksi. Eli heihin olen joutunut pettymään.
Se miksi luotan kuitenkin aina uudelleen ja uudelleen ihmisiin johtuu ymmärtääkseni siitä, että itse katson olevani luotettava. Siksipä siis oletan, että kaikki muutkin ovat. En kai minä niin pajon erilainen ole, kuin muutkaan ihmiset. - oli
EvaLuna kirjoitti:
Tarkoitin, että muutamiin tosiystäviin, ainakin noihin lapsuudenaikaisiin, luotan täysillä. Ja he myös ovat luottamuksen arvoisia.
Nämä uudemmat, aikuisella iällä tulleet "ystävät", ovat usein osoittautuneet lopulta joksikin muuksi kuin ystäviksi. Eli heihin olen joutunut pettymään.
Se miksi luotan kuitenkin aina uudelleen ja uudelleen ihmisiin johtuu ymmärtääkseni siitä, että itse katson olevani luotettava. Siksipä siis oletan, että kaikki muutkin ovat. En kai minä niin pajon erilainen ole, kuin muutkaan ihmiset.tarkoitettu vastaamasi viesti!
..vettä sakeampaa"? Vähän kärjistetysti.
Yksi hyvä ystävä nuoruusajoilta, yksi työpaikalla, ja sisarukset.
Tietysti myös se oma kulta, mä ainakin höpötän hänelle kaikki asiani, ja kova poika hänkin on puhumaan, kun sille päälle sattuu ;)- Maijamyöhäinen
Minulla ei ole koskaan ollut paljon ystäviä. Joskus kouluaikana oli muutama, mutta vuosien saatossa kaikki heistä ovat jääneet jonnekin. Joskus ajattelen mitä heille kuuluu, mutta...Tällä hetkellä on yksi töistä tuttu, jonka lasken ystäväkseni. Emme kyllä juurikaan tapaa vapaa-ajalla, mutta soittelemme joskus ja juttelemme hyvinkin yksityisistä asioistamme.
Ympärilläni on varmaan joku näkymätön suojamuuri, koska tunnen ettei minuun ole helppo ottaa kontaktia, yleensä kukaan ei tule puhumaan kanssani. Itse en myöskään osaa mennä juttelemaan ventovieraiden kanssa, mitä sitä oikein osaisi sanoa. Ilmoistakaan ei oikein viitsisi jutustella.
Sitten kun minuun tutustuu ja ystävystyy kanssani, olen mitä uskollisin ystävä ja hyvä kuuntelija. En pidä itseäni mitenkään omituisena tai poikkeavana. Missä ja kuinka voi ystävystyä? En sellaista paikkaa ole vielä löytänyt. Sitten kun kaikki lapset ovat lennähtäneet omilleen, erakoidun varmaan kokonaan ja muutun mykäksi.- Animus
Onko joillakin ihan oikeesti näkymätön suojamuuri? Maailma on täynnä yksinäisiä ihmisiä.
Kun mun mielestä ystävystyminen käy tosi helposti. Vaikka mä pukeudun mustiin (kuten nunnat, papit, saatananpalvojat = viesti älä tule lähelle), olen tosi epäsosiaalinen (viihdyn parhaiten ihan yksikseni) en hallitse small talkkia yhtään ja lauon ääneen vitsejä tms asioita jotka nostattaa omatkin niskakarvat pystyyn ;)) oon kaikenlisäks melko sarkastinen ja kaikkitietäväinen ja älyttömän upea ihminen olevani...Tosin oon kyllä aika hauskaa seuraa (ainakin IRL), ehkä se tulee siitä. Huumori on elämän suola ja sokeri.
Ystävystyä voi ihan missä vaan. Bussilla mentiin usein samaan aikaan yhden äidin kanssa poikineen. Kummankin pojalla oli treenit. Alettiin siinä juttelee ja naureskelee ja huomattiin että ei hitsi, tätähän pitää jatkaa ja niin vaihdettiin kännynumerot ;))
Tai leikkipuistossa tavattu nainen jäi kaveriksi. Tai kaverin kaverin kanssa synkkaa tosi hyvin. Tai yhdeltä toiselta nettikeskustelupalstalta jäi pari numeroa kännyyn ;))
Mun mielestä ystävystymisen kulmakivi on se että menee juttelee. Ilman sanoja (tai viittomia) ei oikein toimi.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle1115037Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖493302Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle853059Näin kun katsoit salaa ja
Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku362112- 811787
Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.411540450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1211454Eduskunnasta tippuneet kokoomuslaiset nostavat eniten sopeutumisrahaa. Kyllä veroeurot kelpaavat.
Sopeutumisraha on eduskuntatyön päättymisen jälkeen maksettava etuus, jonka tarkoituksena on tukea entisiä kansanedustaj1181130- 161099
Miehen taloudellinen tilanne ja
halu tarjota suojaa kaikin tavoin on usein perheen selkäranka. Siksi naisen ei ikinä pitäisi jättää huomiotta miehen rah431067