Fuusiotutkimus otti ison askeleen eteenpäin kun kansainvälinen ITER-reaktori sai sijoituspaikan Euroopassa, Etelä-Ranskassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/ITER
Reaktorin tarkoituksena on kehittää ja testata niitä tekniikoita, joita aikanaan käytettäisiin täysimittaisessa fuusiovoimalan prototyypissä. Fuusiovoiman käyttöönotto veisi ydinvoiman uudelle aikakaudelle, jossa polttoaineenhankinta tapahtuisi merivedestä ja radioaktiivisten jätteiden määrä kutistuisi entistään - varsinkin pitkäikäisten jätteiden.
Voi kestää vuosikymmeniä ennenkuin fuusio auttaa energiansaannissa. Siihen asti tarvitaan muita energianlähteitä. Ydinvoiman kehitys jatkuu nopeana myös muilla aloilla.
Kansainvälisessä IV sukupolven reaktoreiden tutkimusohjelmassa tutkitaan kuutta edistyksellistä ydinreaktorityyppiä:
-Kaasujäähdytteinen nopea reaktori (GFR)
-Erittäin kuuma reaktori (VHTR)
-Superkriittinen vesijäähdytteinen reaktori (SCWR)
-Natriumjäähdytteinen nopea reaktori (SFR)
-Lyijyjäähdytteinen nopea reaktori (LFR)
-Sulasuolareaktori (MSR)
Nykyaikainen kevytvesireaktori hyödyntää vain noin 3% uraanista polttoaineenaan. Uusilla reaktorityypeillä päästään tehokkaasti käsiksi jäljelle jäävään 97%:iin. Näin samalla määrällä raaka-ainetta saadaan huomattavasti enemmän energiaa. Koska raaka-ainetehokkuus ja päästöttömyys ovat kestävän kehityksen tärkeimpiä tavoitteita, ovat jatkuva kehitystyö ja tutkimus erittäin merkityksellisiä tulevaisuuden kannalta.
Taloudellisuuden lisäksi myös turvallisuus paranee kehityksen myötä ja jätteiden määrä vähenee.
Ihmiskunnan jatkuvasti kasvava energiankäyttö mahdollistaa kehitysmaiden ihmisten aseman parantamisen ja köyhyyden torjumisen. Ei ole ihme, että IV sukupolven kansainväliseen kehitysprojektiin osallistuvat perinteisten teollisuusmaiden lisäksi mm. Brasilia ja Etelä-Afrikka.
Kansainvälisen IV sukupolven reaktorin kehityshankkeen kotisivut:
http://gif.inel.gov/roadmap/
http://en.wikipedia.org/wiki/ITER
Reaktorin tarkoituksena on kehittää ja testata niitä tekniikoita, joita aikanaan käytettäisiin täysimittaisessa fuusiovoimalan prototyypissä. Fuusiovoiman käyttöönotto veisi ydinvoiman uudelle aikakaudelle, jossa polttoaineenhankinta tapahtuisi merivedestä ja radioaktiivisten jätteiden määrä kutistuisi entistään - varsinkin pitkäikäisten jätteiden.
Voi kestää vuosikymmeniä ennenkuin fuusio auttaa energiansaannissa. Siihen asti tarvitaan muita energianlähteitä. Ydinvoiman kehitys jatkuu nopeana myös muilla aloilla.
Kansainvälisessä IV sukupolven reaktoreiden tutkimusohjelmassa tutkitaan kuutta edistyksellistä ydinreaktorityyppiä:
-Kaasujäähdytteinen nopea reaktori (GFR)
-Erittäin kuuma reaktori (VHTR)
-Superkriittinen vesijäähdytteinen reaktori (SCWR)
-Natriumjäähdytteinen nopea reaktori (SFR)
-Lyijyjäähdytteinen nopea reaktori (LFR)
-Sulasuolareaktori (MSR)
Nykyaikainen kevytvesireaktori hyödyntää vain noin 3% uraanista polttoaineenaan. Uusilla reaktorityypeillä päästään tehokkaasti käsiksi jäljelle jäävään 97%:iin. Näin samalla määrällä raaka-ainetta saadaan huomattavasti enemmän energiaa. Koska raaka-ainetehokkuus ja päästöttömyys ovat kestävän kehityksen tärkeimpiä tavoitteita, ovat jatkuva kehitystyö ja tutkimus erittäin merkityksellisiä tulevaisuuden kannalta.
Taloudellisuuden lisäksi myös turvallisuus paranee kehityksen myötä ja jätteiden määrä vähenee.
Ihmiskunnan jatkuvasti kasvava energiankäyttö mahdollistaa kehitysmaiden ihmisten aseman parantamisen ja köyhyyden torjumisen. Ei ole ihme, että IV sukupolven kansainväliseen kehitysprojektiin osallistuvat perinteisten teollisuusmaiden lisäksi mm. Brasilia ja Etelä-Afrikka.
Kansainvälisen IV sukupolven reaktorin kehityshankkeen kotisivut:
http://gif.inel.gov/roadmap/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Käytännössä nämä kaksi ovat ne mistä EU on kiinnostunut:
"-Erittäin kuuma reaktori (VHTR)
-Superkriittinen vesijäähdytteinen reaktori (SCWR)"
Noista ei kumpikaan ole ensisijassa hyötöreaktori, vaikka SCWR:ssä sellainenkin optio on.
VHTR on kypsintä tekniikkaa ja jos olisi kiinnostusta, niin ne saataisiin testikäyttöön pian. Lähinnä varmaan materiaalien kestävyys tuossa huolettaa. SCWR vaatiikin sitten jo hämäriä ratkaisuja ja mielikuvitusmateriaaleja toimiakseen. Sen hyötysuhde olisi hyvä, mutta tuo ylikriittinen vesi on vähän hankala olomuoto. Maksaakohan vaivaa?
Ranska yrittää tietenkin nopeiden reaktorien asiaa ajaa, mutta Pb ja Na ovat fundamentaalilla tavalla ongelmallisia jäähdytteitä.