Minulle on jäänyt hiukan epäselväksi tämä Karjalan palauttamisen vastustajien väite, että Karjalan palauttaminen maksaisi liikaa, puhutaan kymmenien miljardien eurojen kustannuksista. Mistä nämä kustannukset syntyisivät? Ei kait jonkun maa-alueen omistamisesta mitään kustannuksia synny, yleensä asia on päinvastoin.
Samoin ihmetyttää pelko suuren venäläisvähemmistön synnystä maahamme. Itse en ainakaan ole missään vaiheessa halunnut Karjalan nykysysiä asukkaita palautuksen yhteydessä. Päinvastoin, Karjala luovutettiin ihmisistä tyhjänä ja sellaisena se on taksinkin saatava. Kyllä Venäjällä on tilaa ihmisten asua.
Samoin ihmetyttää pelko suuren venäläisvähemmistön synnystä maahamme. Itse en ainakaan ole missään vaiheessa halunnut Karjalan nykysysiä asukkaita palautuksen yhteydessä. Päinvastoin, Karjala luovutettiin ihmisistä tyhjänä ja sellaisena se on taksinkin saatava. Kyllä Venäjällä on tilaa ihmisten asua.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tieverkoston rakentaminen. Karjalan tiestö on erittäin huonokuntoinen, niinkuin venäjällä maaseudulla muutenkin. Kyllähän siellä Ladoilla ja Gazeilla pärjää, mutta paremmalla kalustolla niille ei juuri ole asiaa. Routa vie usein pitkiltä matkoilta tien mennessään. Oikeastaan tulisi halvemmaksi, jos tiestöä ei olisi lainkaan. säästyisi purkamisen vaiva ja ongelmajätteen käsittely.
Kaupunkien kunnallistekniikka. Tähän pätee lähes sama, mikä tiestöönkin.
Sosiali ja terveyspalvelujen saattaminen Suomen tasolle.
Tässä nyt aluksi yhteiskunnalle lankeavia menoeriä. Miten tuon tiestönkin kunnostaminen onnistuisi, kun nykysellekään tiestölle ei riittäisi rahoja edes välttämättömiin toimiin.
"Itse en ainakaan ole missään vaiheessa halunnut Karjalan nykysysiä asukkaita palautuksen yhteydessä."
Tuskin asiaa sinulta tullaan kysymään vastaisuudessakaan. Näin vain tulee todennäköisimmin käymään, mikäli alue joskus luovutetaan. Aluehan luovutettiin tyhjänä, koska ihmiset halusivat muuttaa pois.
Kuka on sanonut, että siellä mitään tehdä tarvitsisi. Kannaksen voisi pitää tyhjän vaikka seuraavat 50 vuotta. Hakata vähän metsää yms. ei joka paikkaan ole pakko rakentaa lämmitettäviä jalkakäytäviä.
Vai että ajetaan asukkaat pois ja pidetään alue tyhjänä seuraavat 50 vuotta? Jos sen ränsistymisestä nyt keuhkotaan niin mitä aikuisten oikeaa järkeä tuossa nyt sitten olisi?
Kyllä ne hakatut puut varmaan teitäpitkin pitäis kuljettaa.
Ei ehkä lämmitettäviä jalkakäytäviä, mutta noista Karjalan kolkista tulisi mahdollisen, joskin epätodennäköisen palautuksen seurauksena osa EU:ta ja samat määräykset esim. teiden suolaus suojausten ja vastaavien osalta. Mikään tienpätkä ei täytä noita vaatimuksia. Varsin hyvän kuvan teiden kunnostuksen ongelmallisuudesta olen saanut, kun on ollut "tilaisuus" seurata Pietari-Murmansk "valtatien" kunnostusta. Siellä ei todellakaan riitä pintamaan posto, vaan kaivetaan melko syvältä, enkä silti tullut kovin vakuuttuneeksi roudankestävyydestä.
Jos ajatellaa Viipuriin muutavan suomalaisia, edellyttäisi se ensin kunnallistekniikan rakentamista, nykyisten vaatimusten mukaiseksi.
Kyllähän palautuksen merkittävin puoli olisi nimen omaan työllistävä vaikutus, ainakin hetkellisesti (=pieni ikuisuus). Eri asia sitten minkä kustannuksella.
Minusta mitään ei pitäisi haluta pelkän haluamisen vuoksi. Tokihan se on nykypäivää sekin.
Professori Arto Lahti
KARJALA – VUOSITUHANNEN PARAS INVESTOINTI?
Valaisen seuraavassa luovutetun Karjalan kehittämismahdollisuuksia ja tuon siihen
samalla teoreettisia näkökulmia. Hyvä lähtökohta on punninta, että Suomen talous on
poikkeuksellisen kriisiherkkä. Nykytilassa Suomi on seisahtunut talous. Kun suuret
ikäluokat eläköityvät, punnitaan onko Suomen talous kykenevä kasvamaan.
1600-luvulta lähtien Itämeren alue on kukoistanut, kun se on ollut ehyt kokonaisuus.
Sitten tuli aika, jolloin Karjalan ja Baltian alue sulkeutui vaihdannan piiristä.
Nyt tullaan uuden Euroopan aikaan. Siinä haetaan loppujen lopuksi näitä vanhoja
hyviä aikoja ja oppeja.
Nykymuodossaan Itämeren alueesta poliittisesti ja kulttuuritaloudellisesti puuttuu
vain Karjalan alue, josta on monella lailla ongelmallinen. Venäjällä ei ole ollut
intressiä kehittää aluetta. Intressi on Suomella, kuten se on ollut useita kertoja
aikaisemminkin.
Esitän Karjalan kehittämisen talousmallin. Tätä ei ole loputtoman hyvin tutkittu,
mutta tässä on jotain ajateltu. Väite, että kehittäminen söisi tavattomasti
kansantalouden resursseja ja olisi pohjaton kaivo, sen torjun saman tien jyrkästi.
Karjalan kehittäminen voi olla alkavan vuosituhannen parhaita investointeja.
Investointi on jaettu 10 vuoden jaksoon, sukupolvi olisi parempi.
Jälleenrakentaminen ei olisi suoraan Suomen valtion budjetista rahoitettavaa
toimintaa. Valtio voi, kuten toimivat monet kehittyneet valtiot, toimia takaajana
tälle hankkeelle.
Maailmassa on 100 kertaa enemmän rahaa kuin löydetään sille investointityyppistä
käyttöä. Rahoitus ei ole aluekehityksessä pääasiallinen ongelma. Alueet ovat
kehittyneet ennen muuta siksi, että asukkailla on tahto kehittyä.
Globalisaation suurin muutos ovat globaalit pääomamarkkinat. Ne ovat kehittyneet
virtaavan pääoman suhteen. Rahoitusinstrumentit, eri rahoitusmuodot, joilla lyhyt ja
pitkäaikainen raha voidaan kanavoida, ovat kehittyneet tavattomasti. Teollisuuden ja
liikenneverkkojen rahoitusmallit tulevat kehittymään Euroopassa hurjasti. Tällä
alueella varmasti löytyy rahoittajia ja rahoitusmalleja.
Voidaan sanoa, että yksityinen-julkinen -partnership olisi juuri se, jota
kannattaisi ensivaiheessa selvityttää ja kokeilla Karjalan osalta.
Nykymuodossa Suomen valtio on seisahtunut. Me vain odotamme sitä, kuinka syvälle
valtion ja kuntien talous vajoaa, jos talouskasvua emme saa liikkeelle. Uuden
kasvualueen löytäminen on se, jota tässä globaalitalouden logiikassa tarvitsemme.
Suomalaiset ovat testanneet Karjalaa kasvun moottorina 1600-luvulta useaan kertaan.
Karjalan asuinalueen mallin rakentaminen osataan. Palautuksen välitön
työllistämisvaikutus voi olla merkittävä. Se säteilisi ja voisi olla eduksi myös
Venäjän lähialueelle. Rajan yli kulkeva siirtotyövoima hyödyttää tavattomasti
molempia talousmalleja.. Sillä tavalla Viro on tavallaan hakenut kasvuvoimaa
Suomessa.
Venäjällä on juuri sitä, mitä tarvitsemme eli raaka-aineita ja energiaa. Meillä on
juuri sitä, mitä Venäjä tarvitsee, kuten osaamista, teknologiaa, toimiva
tietoyhteiskunta, toimiva oikeusvaltiojärjestelmä, toimivat instituutiot. Venäjänkin
kannalta olisi edullista, että Karjalaan syntyisi toimiva suomalainen talous- ja
yhteiskuntamalli.
Euroopan Investointipankki rahoittaa tällaisia kohteita. Pohjoismaat voisivat olla
meille todellinen kumppani. Pohjoismainen Investointipankki nimenomaan etsii
kohteita. Karjalan rakentaminen on varmasti ainakin Pohjoismaissa helppo perustella
yhteisenä intressinä, todennäköisesti myös Baltian maissa.
Ei olisi vaikea löytää pitkän rahan tarjoajia, rahastoja, jotka tulisivat mukaan.
Yhdysvallat on täynnä valtavia rahastoja, jotka on nimenomaan kohdennettu sen
tyyppisille alueille, jota Karjala edustaa. Suomen valtion rooli olisi vain toimia
takaajana, pohjariskin poistajana.
Meille syntyisi alue, jossa olisi aito komaparatiivinen etu. Siellä olisi myös
työvoimakustannusten ja raaka-aineen mukaan joustoa. Meillä olisi siinä kilpailuetua
mm. Kiina-ilmiötä vastaan. Sen merkitystä ei voi väheksyä.
Suomalainen kulttuuri on ylivoimainen rakentamaan toimivia kyliä niin, että
luontoarvot säilyvät, hajautuva yhteiskuntarakenne on meidän voimamme. Venäläiset
eivät ole osanneet hajautettua mallia. Sen vuoksi Karjalan vanha voima, kylä- ja
yhteisörakenteet, kuihtuu.
Aluerakentaminen merkitsisi monenlaisia työllisyysvaikutuksia. Jo 1800-luvulla
Karjala oli hyvin mielenkiintoinen luonto- ja kulttuurimatkailukohde.
Emme tiedä riittävästi, mikä esim. on Euroopan suurimman makean veden altaan,
Laatokan, tila. Sodan jälkeen Neuvostoliitto katsoi, että Suomi oli velvoitettu
toimimaan heidän puolestaan saksalaisen omaisuuden haltuunottajana ja velvoitteiden
hoitajana, saksalaisten tuhot Venäjällä pitää korvata.
Jos Laatokka sattuu olemaan täynnä vaarallisia ympäristöjätteitä, kyllä ne sieltä on
korjattava. Meillä on moraalinen oikeus vedota siihen, että Venäjä on kiistatta
meille velkaa ja sitten voidaan punnita vähän laajempaakin kuvakulmaa.
Ei ole perustelua väittää, että Karjalan kehittäminen suomalaisten toimesta
merkitsisi ensisijaisesti valtion budjettivarojen hukkaamista. Voitaisiin yhtä hyvin
väittää, vaikka todisteluni onkin vielä tentatiivista, että Karjala saattaa olla
tämän vuosituhannen paras investointi.
Artikkeli on lyhennelmä Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto
Lahden esitelmästä
ProKarelian seminaarissa: ”Karjala – mahdollisuus ja haaste yli sukupolvien”.
Seminaari pidettiin Molotov-Ribbentrop –sopimuksen allekirjoittamispäivänä
23.08.2005 Helsingin kauppakorkeakoulussa ja siinä käsiteltiin Karjalan palautuksen
taloudellisia vaikutuksia. Professori Lahti kerää kannattajakortteja
presidenttiehdokkuutta varten. www.artolahti.com
Korkearesoluutiokuvia professori Arto Lahdesta:
http://artolahti.com/kuvat/artolahti1.jpg
http://artolahti.com/kuvat/artolahti2.jpg
Seminaarin avasi vuorineuvos, professori Yrjö Pessi. Keskustelua johti professori
Reijo Vihko. Seminaarin alustukset löytyvät näistä linkeistä:
Vuorineuvos, professori Yrjö Pessi: Tervetuloa
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=659&author=7
Professori Arto Lahti: Karjala – vuosituhannen paras investointi
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=656&author=65
Valt. tohtori Ilmari Susiluoto: Karjala, talous ja anekdootit
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=657&author=15
Kauppat. maisteri Veikko Saksi: Karjala-brandi
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=658&author=61
Lisätiedot:
http://prokarelia.net
[email protected]
Saas nährä tulooko Lahrest seuraava pressa... kehtaan vahvasti eppäillä :)
"Korkearesoluutiokuvia professori Arto Lahdesta:
http://artolahti.com/kuvat/artolahti1.jpg
http://artolahti.com/kuvat/artolahti2.jpg "
Kannattaisi ehkä vaihtaa kuvat pienempään resoluution. Noistahan näkee, että ukko hikoilee jopa paikallaan seistessään eikä edes osaa ajaa partaansa.
Noista seminaarin muista puheenvuoroista ei sen enempää, sitä samaa vanhaa ne ovat, mutta pitää sieltä poimia tämä:
Veikko Saksi: "Alueelle muuttaa noin 300 000 suomalaista, pääosiltaan aktiivikansalaisia tekemään työtä ja ansaitsemaan, ei kortistoon. Venäläinen väestö on pääosin ikääntynyttä, joka ei enää synnytä uusia sukupolvia. Sen suhteellinen osuus on laskeva. "
Mistä ihmeestä Saksi tietää paljonko väkeä alueelle muuttaisi? Miksei tällainen ilmiömäinen selvännäkijä ole valtion tai yritysmaailman kovapalkattu asiantuntija? Värvärit huomio ja töihin: pyydystäkää Saksi!
Ja vielä oikein aktiivikansalaisia? Kovin on reippaan näköisiä nuorukaisia nämä ProKarelian "aktiivit": http://prokarelia.net/kokonainen/39.gif
Ainakaan kuvassa ei näy yhtään rollaattoria.
Tai ehkäpä sitä "aktiiviväestöä" kaivataankin juuri Karjalan ikääntyvän väestön vanhustenhuoltoon? Siinähän ne menisi samassa Laatokan rannalle perustettavassa vanhustensiirtolassa kaikki; venäläiset ja Karjalan palauttajat.
"Esitän Karjalan kehittämisen talousmallin. Tätä ei ole loputtoman hyvin tutkittu, mutta tässä on jotain ajateltu. Väite, että kehittäminen söisi tavattomasti kansantalouden resursseja ja olisi pohjaton kaivo, sen torjun saman tien jyrkästi. "
Asiaa ei ole edes "loputtoman hyvin" tutkittu mutta silti vastaväitteet voi "torjua jyrkästi"?
"Hyvä lähtökohta on punninta, että Suomen talous on poikkeuksellisen kriisiherkkä. Nykytilassa Suomi on seisahtunut talous. Kun suuret
ikäluokat eläköityvät, punnitaan onko Suomen talous kykenevä kasvamaan."
Kriisiherkälle taloudelle lähdetään sitten noin vain tieten tahtoen hakemaan hanketta jota ei ole tutkittu ja jonka onnistumisesta ei ole mitään takeita?
"Jälleenrakentaminen ei olisi suoraan Suomen valtion budjetista rahoitettavaa toimintaa. Valtio voi, kuten toimivat monet kehittyneet valtiot, toimia takaajana tälle hankkeelle. "
Hymähdys :)
"Ei olisi vaikea löytää pitkän rahan tarjoajia, rahastoja, jotka tulisivat mukaan. Yhdysvallat on täynnä valtavia rahastoja, jotka on nimenomaan kohdennettu sen tyyppisille alueille, jota Karjala edustaa. Suomen valtion rooli olisi vain toimia takaajana, pohjariskin poistajana."
Vaikeaa se rahoittajien löytäminen on. ProKarelialta on kysytty suoraan, mitkä yksityiset tahot lähtisivät palautushanketta rahoittamaan. ProKarelia ei ole yhtään sellaista tahoa pystynyt nimeämään - väittää toki silti yhä että niitä on. Mikähän se sellainen amerikkalainen rahasto mahtaisi olla nimeltään ja missä niitä Karjalan tapaisia hankkeita on muka menossa?
Valtion rooli VAIN takaajana ja "pohjariskin poistajana" Karjalan palautus-nimisessä kymmeniä miljardieja euroja maksavassa hankkeessa?
Luojan kiitos, ettei tästä Lahdesta tule meille koskaan presidenttiä :)
Hyvä, että meillä on Lahde kaltaisia kavereita, joilla on innovaatiota ja uskallusta tehdä kehityskenaarioita Karjalasta. Tässä on juuri se alku ja sysäyys, mikä johtaa lopulta konkreettisiin toimiin.
En pidä missään arvossa Nimierkin kaltaisia tyyppejä, jotka kiirehtivät tyrmäämään (hymähtäen) jokaisen posiitiiviisen ja kehitykseen ja nousuun tähtäävän ehdotelman. Vastarannan kiiskejä kyllä Suomessa riittää.
Alustavia ehdotelmia on hyvä, että niitä esitetään, koska niistä kehittyy sitten ne teot.
Nimierkillä tulee olemaan loputon savotta kirjoittaa vastineita palautuksen kannattajien ehdotuksiin, ne nimittäin eivät ihan heti lopu.
miten sinulla?
"Nimierkillä tulee olemaan loputon savotta kirjoittaa vastineita palautuksen kannattajien ehdotuksiin, ne nimittäin eivät ihan heti lopu. "
No jos jokaiseen haihatteluun pitäisi vastata niin loputonhan se savotta olisi. Onneksi suurin osa teistä on "seppolehtoja" jotka voi sivuuttaa "hymähtämällä" :)
"Onneksi suurin osa teistä on "seppolehtoja" jotka voi sivuuttaa "hymähtämällä" "
Näemmä sivuutit Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professorin mielipiteetkin hymähtämällä. Täytyy ihailla tuollaista ylivertaista tietämystä.
"Näemmä sivuutit Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professorin mielipiteetkin hymähtämällä. Täytyy ihailla tuollaista ylivertaista tietämystä. "
Katsoppas "ryhmä rähmän", eli ProKarelian poppoon herrojen titteleitä. Sieltä löytyy Professoria lisääkin.
Jos ihmisellä on akateeminen komea titteli "professori" ja hän väittää vakavalla naamalla että kuu on juustoa niin kaltaisesi kuvien kumartaja uskoo, koska väitteen esittäjä on sentään ihan oikea professori. Kriittisen ajattelukyvyn puute on osa ns. tyhmyyttä.
Mistäs sinä muuten tiedät mikä titteli se tällä Nimierkillä on? Tiedä mikä sieltä nimimerkin takaa löytyy ;)
"Jos ihmisellä on akateeminen komea titteli "professori" ja hän väittää vakavalla naamalla että kuu on juustoa niin kaltaisesi kuvien kumartaja uskoo, koska väitteen esittäjä on sentään ihan oikea professori. Kriittisen ajattelukyvyn puute on osa ns. tyhmyyttä. "
Noin yleensä professorit tietävät ihan hyvin omaan alaansa kuuluvia asioita. Ainakin paremmin kuin nimettömät keskivertokirjoittelijat.
"Mistäs sinä muuten tiedät mikä titteli se tällä Nimierkillä on? Tiedä mikä sieltä nimimerkin takaa löytyy "
En tiedäkkään. Koska hänellä on varaa hymähtämällä kuitata professorin laskelmat niin todennäköisesti hän on jotakin tavattoman ylevää.
"Noin yleensä professorit tietävät ihan hyvin omaan alaansa kuuluvia asioita. Ainakin paremmin kuin nimettömät keskivertokirjoittelijat. "
Lahtihan on yrittäjyyden professori. Karjalan palautus olisi varmasti suurilta osin yrittäjyyttä, mutta onko Lahdella tutkintoa valtiontaloudesta eikä taloustieteistä, jotka enemmän merkitsevät kustannusarvioiden tekemisessä.
Kannattaa myös muistaa, että "professori" puhuu tässä nyt politiikkaa, ei tiedettä.
"En tiedäkkään. Koska hänellä on varaa hymähtämällä kuitata professorin laskelmat niin todennäköisesti hän on jotakin tavattoman ylevää. "
Onhan se mukavaa, että titteleihin ja oppiarvoihin vielä joku luottaa noin sokeasti, mutta suosittelisin silti välillä käyttämään omaa päätä ja maalaisjärkeäkin, jos niitä sinulla nyt sitten sattuu olemaan.
Jos Karjala palautuisi, se palautusi kyllä asuttuna. Mikään sivistynyt maa ei voi ryhtyä tekemään etnisiä väestönsiirtoja sadoilletuhansille ihmisille, että vauras naapurimaa saisi kesämökkitontteja.