Miksi "älykkyys"-sana halutaan aina liittä joka asiaan. Sana "älykäs" (intelligent) tarkoittaa jo itsessään yhtä ominaisuutta - hyvää matemaattis-loogista päättelykykyä. Piste.
Jostain syystä "älykkyys"-sanasta halutaan vääntää jonkinlainen yleissana jonka voi liittää melkein mihin tahansa toiseen ominaisuutta kuvaavaan sanaan. Puhutaan sosiaalisesta, musikaalisesta, taiteellisesta ja tiedä mistä älykkyyksitä. Miksi? "Lahjakas" on se sana joka pitäisi näihin liittää, ei "älykäs".
Eli näin se menee: "Saara on älykäs ja Jari on sosiaalisesti lahjakas."
Jotenkin tuntuu että tuo sanan käyttö pohjautuu "minäkin haluun olla älykäs"-ajatteluun. Kaikki haluavat olla älykkäitä. "Joo, ei se meidän Pekka kovin hyvä matematiikassa ole, mutta hän on fyysisesti hirveen älykäs!"
Kumma juttu.
Jostain syystä "älykkyys"-sanasta halutaan vääntää jonkinlainen yleissana jonka voi liittää melkein mihin tahansa toiseen ominaisuutta kuvaavaan sanaan. Puhutaan sosiaalisesta, musikaalisesta, taiteellisesta ja tiedä mistä älykkyyksitä. Miksi? "Lahjakas" on se sana joka pitäisi näihin liittää, ei "älykäs".
Eli näin se menee: "Saara on älykäs ja Jari on sosiaalisesti lahjakas."
Jotenkin tuntuu että tuo sanan käyttö pohjautuu "minäkin haluun olla älykäs"-ajatteluun. Kaikki haluavat olla älykkäitä. "Joo, ei se meidän Pekka kovin hyvä matematiikassa ole, mutta hän on fyysisesti hirveen älykäs!"
Kumma juttu.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Koska kirjoittamalla tänne paljastat piilosi.
En tiedä mistä sinä horiset, mutta joka tapauksessa sinun olisi tuossa tapauksessa pitänyt käyttää sanaa "viisas" "älykkään" sijaan.
Eli, voi olla VIISASTA olla kirjoittamatta tänne... Älykkyydellä sillä ei ole mitään tekemistä.
Jos ihmisestä ei älykkyyttä löydy ei silloin myöskään töitä löydä
laiteta kaikkea päreiksi...
Jos on huippuälykäs, niin silloin ei VARRRMASTI löysy töitä.
Mä oon älykkäästi lahjakas! ;)
Matti Nykänen oli viisas mäkihyppääjä, mutta ei kovin lahjakas siviilissä ?
Äly ja viisaus ovat erikäsitteitä. Älykkyyttä tarvitaan oppiakseen viisautta, mutta viisautta ei opitakaan noinvain älyllisesti opiskelemalla.
Kumma juttu.
hyvä matemaattis-looginen päättelykyky on yksi lahjakkuuden laji. Piste.
Tatu Vanhanen kirjassaan puhuu juutalaisten hyvästä matemaattis-loogisesta älykkyydestä, mutta samalla huomauttaa heillä olevan tavallista huonommat (varmaankin suhteessa em. älykkyyden lajiin) verbaaliset kyvyt. Ei pidä luulla että hyvät puheenlahjat ei olisi älyllistä lahjakkuutta, se on vain eri luonteista, ts. hyvä puhuja hoksaa laittaa oikeat sanat oikeisiin kohtiin, eli hän kykenee hallitsemaan hyvin laajaa kokonaisuutta ja poimimaan sieltä olennaiset ilmaisut. Kun taas hyvin matemaattis-loogisesti ajattelevalla saattaa olla tehokas kyky organisoida abstrakteja ajatuksia, ts. hänellä ei mene niin sanotusti vellit sekaisin kovin helposti.
Silti jälkimmäinen saattaa olla köpelö löytämään oikeita sanoja. Jos älykkyyttä olisi vain yhtä lajia, niin ei olisi menestyneitä, mutta änkyttäviä ja kömpelösti sanastoaan käyttäviä professoreita ja toisaalta ei olisi verkkaisesti sanavarastoaan käyttäviä puhujia joille matematiikka tuottaisi ongelmia.