Ranskalaissyntyinen Guy Sajer kertoo kirjassaan unohdettu sotilas (karisto 1977 I-II osat) kohtalostaan Wehrmachtin joukoissa itärintamalla alkaen loppuvuodesta -42. Mies on puoliksi ranskalainen/saksalainen (äiti) ja ilmoittautuu vapaaehtoiseksi Wehrmachtiin, aloittaa huoltojoukoissa ja päätyy GrossDeutscland valiodivisioonaan panssarikrenatööriksi.
Täällä on keskusteltu SS-joukkojen tekemistä rikoksista yleensä ja itärintamalla. Tässä kirjassa tulee hyvin esille saksalaisten perääntymisvaiheen kesä-44/kevät-45 aikainen sekasorto ja kaaos. Joukko-osastot joutuvat jatkuvasti erilleen divisioonistaan ja jäävät ilman huoltoa kun n-liittölaiset tekevät nopeita ja syviä läpimurtoja.
Kun joukoilla ei ole huoltoa, ne joutuvat itse järjestämään ruokansa. Ja tämän kirjan mukaan ikävä kyllä useimmiten ryöstämällä siviileiltä kaiken irtisaatavan. Myös siviilejä tappamalla.
Jos uskoo tämän kirjan kirjoittajaa, niin saksan puolustusvoimat eli Wehrmacht syyllistyi myös sotarikoksiin siviilejä vastaan venäjällä eikä pelkästään Waffen-SS.
Täällä on keskusteltu SS-joukkojen tekemistä rikoksista yleensä ja itärintamalla. Tässä kirjassa tulee hyvin esille saksalaisten perääntymisvaiheen kesä-44/kevät-45 aikainen sekasorto ja kaaos. Joukko-osastot joutuvat jatkuvasti erilleen divisioonistaan ja jäävät ilman huoltoa kun n-liittölaiset tekevät nopeita ja syviä läpimurtoja.
Kun joukoilla ei ole huoltoa, ne joutuvat itse järjestämään ruokansa. Ja tämän kirjan mukaan ikävä kyllä useimmiten ryöstämällä siviileiltä kaiken irtisaatavan. Myös siviilejä tappamalla.
Jos uskoo tämän kirjan kirjoittajaa, niin saksan puolustusvoimat eli Wehrmacht syyllistyi myös sotarikoksiin siviilejä vastaan venäjällä eikä pelkästään Waffen-SS.
Vastaukset 29
Vanhimmat
linkki ja jotain opuksesta :
http://www.nominaali.com/item/guy_sajer_forgotten_soldier_war_on_the_russian_front_a_true_story
luetaan hyviä kirjoja. Tää on tosi hyvä kuvaus itärintaman raasta todellisuudesta ja hengissäpysymisestä.
Tämänki kirjan aitoudesta on ollu keskustelua, mutta kirjoittaja ainaki on hengissä ja seisoo kirjansa takana. Ja oli suursaksa divisioonassa kyseisenä aikana.
Kyllähä sota on raakaa, varsiki ku sitä hävitään ja varmasti noi siviilijututki on osittain totuutta. Toisaalta koko saksan hyökkäyshän oli rikos joten rikollisuus koskee saksan koko armeijaa.
Lue sinä Igor, Parvilahden Terekille ja takaisin!
Siellä on sodasta aika hyvää kuvausta. Ja niistä ss -miehistä
sunki kannattas lukee tää sajerin kirja. Et ihannois sotaa enään niin paljo.
oli suomalaisista SS-miehistä ja ajalta ennen kuin saksalaiset joutuivat kaaottiseen perääntymiseen ?
Kertookohan opus mitä NKVD teki jos sai selville että kylässä oli käynyt SS eikä kylänväki ollut taistellut vastaan?
lukenut kirjaa? se keskittyy wehrmactin suursaksa divisioonaan ei ryssiin.
Missä yksikössä äijä palveli?
katsoin kirjasta niin ainakin 1. pataljoona, 5. komppania.
mukaan Sajer oli perääntymisen aikana monissa "taisteluryhmissä" joita jouduttiin improvisoimaan hätäisesti tilanteen mukaan.
GrossDeutchlandin osia oli eräänlaisina moottoroituina "tulipaloprikaateina" joita heiteltiin kriittisiin rintamankohtiin paikkaamaan venäläisten läpimurtoja.
firebrigadeina käytettiin myös waffen-ss:n moottorisoituja yksiköitä. tavalliset jalkaväkidivisioonat oli liian liikuntakyvyttömiä tuollaiseen toimintaan.
olikin kyse Wehrmachtista eikä NKVD:stä. Molemmin puolin nämä "ideologiset sotilaat" SS ja NKVD murhasivat sotilaita ja siviileitä. Wehrmachtista en itse ole löytänyt paljoakaan mainintoja siviilien murhaamiseen liittyvässä toiminnassa. Jos jollain on lähteitä niin kertokaa.
Antony Beevor käsittelee teoksissaan "Stalingrad" ja "Berliini 1945" Wehrmachtin osuutta esim. siviilien teloittamiseen. Beevorin mukaan asiaa ei juuri ole tutkittu kovin perusteellisesti, mutta monia ristiriitaisiakin tietoja Wehrmachtin osuudesta tällaiseen toimintaan on olemassa. Beevor muun muassa toteaa, että venäjällä monet tavalliset Wehrmachtin sotilaat heittäytyivät mukaan "sairaaseen sotaturismiin" ja ilmoittautuivat usein vapaaehtoisiksi siviilien teloituksiin ja valokuvasivat niitä. Tämän innostuksen vuoksi jossakin divisioonassa annettiin jopa käsky, jolla sotilaita kiellettiin osallistumasta teloituksiin, jollei esimiesupseeri ollut nimenomaan heitä niihin komentanut.
Vastaavia tietoja on luultavasti saatavilla myös muista lähteistä, muten kuten on käynyt ilmi, nämä tiedot ovat usein varsin ristiriitaisia ja poliittisesti värittyneitä - suuntaan tai toiseen.
GD joutui eliittiyksikkönä jatkuvasti paikkaamaan aukkoja rintamassa. Tappiot olivat sen vuoksi kauhistuttavat. Panzergrenadierdivision Grossdeutchlandilla oli sen vuoksi oma täydennyskoulutusyksikkönsä. Guy Sajer kävi sen koulutusyksikön höykytyksen läpi. Kirjan perusteella meidän varusmiespalveluksemme on leikintekoa siihen rääkkiin verrattuna.
Tunnetuin itärintaman palokunnista on kuitenkin XXXXVIII Pz Korps.
Miksi bolshupartisaania ei saisi teloittaa? Nämä siathan halusivat tuhota Euroopan.
Jos kyseessä oli ei-venäläinen, neuvostosiat tappoivat useimmiten, jos kyse oli saksalisten miehittämästä alueesta.
Stalin käski lisäksi partisaaneja pukeutumaan saksalaisiin univormuihin ja tekemään joukkomurhia sekä tuhoamaan omaisuutta, jotta se herättäisi saksalaisvihaa. Tämä käsky on säilynyt. 50 km rintaman takana piti muutenkin hävittää autiomaaksi saksalaisten puolella.
partisaanit taistellu miehittäjää vastaa? mitä sä horiset jostain euroopan tuhoamisesta? ei kai ny partisaanit sentää.
saa toki teloittaa, koska hän toimii aseellisesti miehittäjiä vastaan. Tavallisten siviilien osalta asia onkin sitten mutkikkaampi. En varsinaisesti ota kantaa siihen, oliko Wehrmachtin sotilaiden toiminta oikeutettua vai ei, vaan olen enemmänkin kiinnostunut siitä, mitä tuolloin tapahtui ja mikä on "totuus" Wehrmachtin osuudesta esim. joukkoteloituksiin.
Syy tähän kiinnostukseeni piilee siinä, että monia sukulaisiani osallistui tuohon sotaan Wehrmachtin riveissä.
kirjassa beevor ainakin sälyttää siviili ja sotilasmurhat ss-komennuskunnille. stalingradia en oo lukenu.
Tämä johtunee varmaan pitkälti siitä, että Berliinin taistelun aikana Wehrmacht ei pahemmin enää miehittänyt Neuvostoliiton alueita. Kannattaa lukea Stalingrad. Mielestäni se on Beevorin kirjoista paras.
tää XXXXVIII panzerkorps on muualta tuttu ku kharkovan taistelusta?
Harkovan lisäksi tulee Kiovan taistelut mieleen.
Puna-armeija raiskasi 100 000 naista Berliinissä.
http://www.newsmax.com/archives/articles/2002/5/2/80440.shtml
""Vapautus" Neustettinissä 16.02.1945
"Helmikuun kuudennentoista päivän aamuna 1945 venäläinen sotilasosasto miehitti RAD:n (Reichsarbeitdienst) tukikohdan Vilmseessä lähellä Neustettiniä. Komissaari kertoi minulle hyvällä saksankielellä, että leiri suljetaan ja meidät uniformupukuisena yksikkönä (RAD oli saksalainen työpalvelu, eivätkä uniformumme olleet sotilaallisia) siirretään kokoamisleiriin. Koska minä Brasilian kansalaisena kuulun liittoutuneisiin kansakuntiin komissaari pyysi minua toimimaan kuljetuksen johtajana siirryttäessä Neustettiniin entisen teräsvalimon alueelle. Meitä oli 500 tyttöä, jotka olimme olleet Reicharbeitdienstissä.
Komissaari sanoi minulle, että voisin ottaa haltuuni toimiston, mihin suostuin. Samantien hän kielsi minua olemasta yhteydessä muihin naisiin, sillä he olivat laittoman armeijan jäseniä (members of an illegal army). Vastaukseni, ettei se ole totta, hän kuittasi huomatuksella, että minut voidaan ampua välittömästi jos jatkan samanlaista asennoitumista.
Yht´äkkiä kuulin kovaa kirkumista. Viisi tyttöä tuotiin toimistoon kahden puna-armeijalaisen toimesta. Komissaari käski heidät riisuutumaan. Kun tytöt häpeissään kieltäytyivät sitä tekemästä, hän käski minun riisua heidät ja seurata häntä tyttöjen kanssa. Menimme pihan poikki tehtaan entiseen keittiöön, joka oli tyhjennetty kaikesta muusta paitsi joistain pöydistä ikkunaseinällä. Siellä oli hyvin kylmää, ja onnettomat tytöt tärisivät. Suuressa tiilimuuratussa huoneessa joukko venäläisiä odotti meitä, huudellen ilmeisesti rivoja huomautuksia, sillä jokaista heidän sanomaansa seurasi äänekäs naurunremakka.
Komissaari määräsi minut katselemaan, kuinka "Herrakansasta" otetaan luulot pois.
Kaksi puolalaista saapui huoneeseen, pukeutuneina pelkkiin housuihin. Heidät nähdessään tytöt alkoivat kirkumaan. Ripeästi he tarttuivat yhteen kahdesta tytöstä, painoivat hänet selällen pöydän kulmaa vasten, niin että hänen nivelensä vääntyivät luonnottomasti. Melkein pyörryin, kun yksi miehistä otti esiin veitsensä ja viilsi häneltä oikean rinnan, muiden tyttöjen nähden. En ole koskaan kuullut ihmisolennon huutavan yhtä hirveällä tavalla, kuin tämä nuori nainen huusi. Tämän jälkeen molemmat puolalaiset viiltelivät tyttöä alaruumiseen venäläisten hohotuksen säestäminä.
Toinen tyttö huusi armoa. Hän oli poikkeuksellisen kaunis, ja minulle jäi muistikuva että "operaatio" tehtiin tälläkertaa hyvin hitaasti. Toiset kolme tyttöä olivat täysin murtuneita, huusivat äitejään ja kerjäsivät että heidät tapetaan nopeasti, mutta kohtalo ei ollut heille suopea.
Vimeinen viidestä tytöstä oli vielä melkein lapsi. Hänen rintansakin olivat vasta tuskin kehittymässä. Häntä viilleltiin kyljistä kunnes valkoiset luut olivat näkyvissä.
Jälleen tuotiin uudet viisi tyttöä. Tälläkertaa heidät oli valittu huolellisemmin. Kaikki olivat kehittyneitä ja kauniita. Kun he näkivät edeltäjiensä ruumiit, he alkoivat kirkua ja itkeä. Vaikka he olivat heikkoja, he yrittävät puolustaa, mutta turhaan. Puolalaiset tulivat kerta kerralta yhä julmemmiksi.Yhdeltä tytöltä he viilsivät auki kohdun ja koko vartalon, kaatoivat hänen runnellun ruumiinsa päälle polttoainetta, ja sytyttivät hänet palamaan. Toista ammuttiin genitaaleihin, jonka jälkeen hänen rintansa silvottiin.
Kun joku otti sahan työkalulaatikosta, alkoi ennennäkemätön kirkuminen. Nyt he irroittivat rinnat sahaa käyttäen, ja lyhyen ajan kuluttua lattia lainehti verestä. Verinen raivo valtasi venäläiset.
Lakkaamatta joku heistä toi yhä uusia ja uusia tyttöjä.
Kuin olisin punaisessa sumussa, näin kauheuksien tapahtuvan yhä uudelleen ja uudelleen, kuulin epäinhimillistä huutoa, voihkintaa kun uhrien yksittäisiä jäseniä silvottiin irti. Kun jalkani lakkasivat kannattamasta minua, minut nostettiin tuoliin. Komissaari huolehti tarkkaavaisesti siitä, että seurasin kidutusnäytöstä. Kun oksensin, he hetkeksi keskeyttivät työnsä. Yhtä tyttöä ei oltu riisuttu kokonaan. Hän oli ehkä muita vanhempi,sillä useimmat tytöt olivat noin 17-vuotiaita. Yksi kiduttajista valeli hänen rintaliivinsä polttoaineella ja sytytti ne tulee. Hänen huutaessa tuskaansa toinen kiduttaja otti ohuen rautapiikin ja työnsi sitä hänen vaginaansa kunnes se tuli ulos navasta.
Joukon tyttöjä he surmasivat jo pihalla, kun olivat ensin valinneet kauneimmat kidutushuoneeseen vietäviksi. Ilma oli täynnä satojen tyttöjen kuolinhuutoja, mutta tätä teurastusta ulkopuolella täytyy ehkäpitää humaanimpana, sillä on kauhea tosiasia ettei kukaan kidutushuoneeseen viedyistä menettänyt tajuntaansa käsittelyn aikana.
Heidän ilmeensä ja käyttäytymisensä olivat aina samanlaisia. He rukoilivat armoa, he kirkuivat kun heidän rintojaan leikattiin pois ja heidän genitaali-aluettaan silvottiin.
Useita kertoja kidutus keskeytyi kun lattia täytyi lakaista verestä ja ruumiit viedä pois.
Sinä iltana vajosin ankaraan kuumeeseen. Menetin kaiken ajantajuni, eikä minulla ole muistikuvia kyseisestä ajanjaksosta, aina siihen asti kun heräsin sotilassairaalassa. Saksalaiset joukot olivat valloittaneet Neustettinin tilapäisesti takaisin ja vapauttaneet meidät. Sain myöhemmin tietää, että noin 2000 tyttöä oli murhattu kolmen ensimmäisen venäläis-miehityksen päivän aikana."
Mrs. Leonora Geier "
http://www.pappa.20m.com/neustettin_1945.htm
"Lääketieteen ja kirurgian tohtori Arnold Niedenzu Rösselin kaupungista Itä-Preussista kertoo, mitä tapahtui puna-armeijan "vapauttaessa" aluetta natsien vallasta:
"Venäläisten tunkeutuessa Itä-Preussiin olin johtavana lääkärinä Rösselissä Pyhän Joosefin sairaalassa ("St.Josefs Krankenhaus"). Vasta erään puolalaisen lääkärin tultua tilalleni jätin Itä-Preussin 12.12.1945. Rösseliä ja sen ympäristöä ei oltu lainkaan evakuoitu, ja vain harvat asukkaista olivat ehtineet lähteä venäläisten tieltä turvaan oikeaan aikaan.
Kaupunkia lienee pidetty vähäarvoisena kohteena, joten se miehitettiin vasta 28.1.1945 puolenpäivän aikaan. Laajamittainen ryöstely, murhapoltot, väkivaltaisuudet, raiskaukset, murhat ja tapot alkoivat välittömästi. Heti ensimmäisenä päivänä lyötiin kuoliaaksi tai ammuttiin 60 henkilöä.
Se kohdistui naisiin, jotka eivät antaneet väkisinmaata itseään, ja miehiin jotka yrittivät suojella vaimojaan ja lapsiaan, ja ihmisiin jotka eivät luovuttaneet riittävän nopeasti rannekellojaan tai alkoholijuomiaan. Useissa tapauksissa ei ollut pääteltävissä minkäänlaista havaittavaa motiivia surmatöihin. Tällä tavalla joutui ammutuiksi kolme miestä ja viisi naista Katolisessa Sairaalassa, ja kaupungissa eräs opettajatar neljän lapsensa kanssa. Nämä ensimmäiset uhrit haudattiin viikkoa myöhemmin joukkohautaan.
Kaupungin ympäristössä ammuttiin vauraimmat maanviljelijät ja tilanomistajat. Eräässä ympäristön kylässä, Plössenissä joutui puolet asukkaista tuhon omiksi. Trautenaun kylässä Kreis Heilsbergssa enemmän kuin puolet. Ammuttujen pappien määrä on myös huomiotaherättävä: Lindenblattin ja Rastenburgin kirkkoherra Zagermann-Glocksteinia ammuttiin päähän kahden venäläisen toimesta.
Ludwig Santoppenin ampui venäläinen upseeri, joka oli iltaisin antanut hänen kestitä itseään.
Markiisitar Plausen ammuttiin kahden sisarensa väliin. Sisaret kaatuivat hervottomina maahan järkytyksestä, millä ehkä välttivät saman kohtalon.
Pian ensimmäisten päivien jälkeen meille tuotiin nainen, jolla oli hyvin vaikea keuhkoon ulottuva ampumahaava. Kun eräs venäläinen oli ollut raiskaamassa häntä, nainen oli kertonut tälle olevansa raskaana ja odottavansa synnytystä. Tällöin venäläinen oli lyönyt häntä vatsaan ja ampunut häntä. Lapsi syntyi ennenaikaisesti. Äiti joutui nopeasti toivottomaan tilaan sairaalassa, mutta parantui kuukauden kuluessa.
Raiskaukset saavuttivat aivan uskomattomat mittasuhteet. Kokemuksieni perusteella voin väittää, että naisista ja tytöistä 50 ja 15 vuoden väliltä vain 10% onnistui välttämään tämän kohtalon.
Venäläisiä ei pysäyttänyt mikään: 80-vuotiaat mummot ja 10-vuotiaat tytöt, vaikeasti vammaiset, kaikki naispuoliset asukkaat. Raiskaukset tapahtuivat mitä vastenmielisimmillä tavoilla. Venäläiset jahtasivat naisia jo päivisin,ja öisin he tunkeutuivat asuntoihin rikotuista ikkunoista tai sisäänpotkituista ovista, jopa kattojen kautta, ja syöksyivät sitten onnettomien naisten ja tyttöjen kimppuun, yleensä vielä aseitaan käyttäen.
Yleensä venäläiset tunkivat pistoolinpiipun kauhistuneiden uhriensa suuhun. Yleensä kävi niin, että jos uhrin naisellinen olemus oli tavallista kiinnostavampi, venäläiset ensimmäistä raiskaajaa seurasi useampi, -kukin vuorollaan.
Monet naiset ammuttiin lopuksi, esimerkiksi tunnettu rouva K. Rouva D ammuttiin ja sen jälkeen hänen ylitseen ajettiin autolla. Tavallisesti naiset pahoinpideltiin raiskausten jälkeen, tai saatettiin muuten huonoon olotilaan.
Uskon, että vain hyvin harvat venäläiset eivät osallistuneet näihin kauhistuttaviin rikoksiin. Tavallisten sotilaiden ja upseerien välillä on tuskin mitään eroa tässä suhteessa. Kun kymmenvuotias lapsi, jolla oli vaikea repeämä raiskausten seurauksena, tuotiin sairaalaan, kysyin GPU:n puolalaiselta tulkilta, olisiko mitään mahdollisuutta rajoittaa tätä kauheutta. Hän vastasi minulle näin: "Se oli alussa luvallista, joten on luonnollisesti vaikeaa mennä nyt kieltämään..."
(Ostdok.2./37/103-108.)
"
http://www.pappa.20m.com/Roessel_28_01_1945.htm
Luinkin juuri jossain väitettävän, että "Holocaustin" epäilyllä pedataan kansallissosialismille hyväksyttävyyttä poliittisena vaihtoehtona? Mitenkäs on ollut kommunismin laita viimeiset vuosikymmenet? -Eivät ainakaan ole jääneet jälkeen tekojensa suhteen....
tekivät molemmat osapuolet. Saksalaiset aloittajana kantavat suuremman vastuun. Hitler hävitessään toi jälkiseurauksena kommunismin kirouksen eurooppaan.
Saksalaiset eivät raiskanneet naisia. Aloittaminen on kyseenalaista, koska bolshupartisaanit aloittivat totaalisen hävityksen heti Stalinin käskystä. Hän määräsi jokaisen rintaman takana partisaaniksi.
Esim. ukrainassa partisaanitoiminta alkoi vasta kun kansallissosialistinen hirmuhallinto pääsi juutalaisvainoineen ym. muine ali-ihmispolitiikkoineen vauhtiin. Eli saksalaiset omalla toiminnallaan saivat ukrainalaiset nousemaan vastarintaan. Siinä ei paljoa Stalinin yllytystä tarvittu.
Sodan aloittajasta ei ole epäselvyyttä. Saksa hyökkäsi ja kantaa suuremman vastuun.
Saksalaisten raiskauksista itse en muista lukeneeni, mutta varmaan niitäkin on pienemmässä mittakaavassa tapahtunut.
It was a typical piece of trashy Nazi propaganda. It never happened.
http://www.nizkor.org/ftp.cgi/people/ftp.py?people//k/kleinsorg.horst.o/neustettin-propaganda.01
Ota selvää, Google avuksi.
Vai pienimmassa mittakaavassa? Saksalaisten ilotalot riittäva mittakaava? Täysin lailliset ja viralliset joukkoraiskaukset.
http://en.wikipedia.org/wiki/War_crimes_of_the_Wehrmacht#Mass_rapes
Venäläiset vain eivät pitäneet suurta meteliä raiskauksista, ne naiset ja tuloksena tulleet lapset eivat olleet mitenkään syylisiä siihen.