Onko järkevä kysymys?

Mitä tarkoitat korkeampiulotteisella? Elävä olento sisältää enemmän informaatiota kuin sen perimä. Riittävän monimutkaisilla olennoilla (kuten ihmisillä) on kyky tätä informaatiota siirtää jälkikasvulleenkin. Tällä kyvyllä on ollut oleellinen vaikutus ainakin tämän mainitun olennon menestykselle.

Mutta onko tuossa kyse korkeammasta ulottuvuudesta? En osaa sanoa. Todennäköisesti ei, ainakaan puhtaan matemaattisessa mielessä. Uuden ulottuvuuden lisääminenhän tarkoittaisi sitä, että genomin (niiden alkuperäisten ulottuvuuksien) osuus olisi enää 0% informaatiosta, koska syntynyt n+1 -ulotteinen avaruus olisi äärettömän paljon alkuperäistä n-ulotteista suurempi. Tämä ei taida pitää paikkaansa. Tietenkin tässä voisi ajatella jotain fraktaalista osaulottuvuuttakin... mutta en oikein jaksa uskoa, että sekään olisi relevantti tapa lähestyä asiaa.

Genomihan on periaatteessa 1-ulotteinen tai peräkkäisjärjestyksessä oleva nauha. Tai kromomsomi on.

Toisaalta voisi tietenkin ajatella vaikka jokaista triplettiä omaksi ulottuvuudekseen, jolla olisi 64 mahdollista arvoa.

Yllä on ulottuvuus ehkä enemmäkin tieto-opillinen kuin geometrinen käsite.

Mutta luultavasti miten tahansa tarkasteltuna genomista ei saada useampiulotteista kuin sitä vastaavasta eliöstä.

Aloituskysymys tuli mieleen squirrelin "rappio"-keskustelua pohtiessa.Olisiko vapausaste-käsitteellä relevanssia? Analogisesti molekyylien etenemis-, pyörimis- ja värähtelyliikkeiden avaruuden kanssa. Mutta vain analogisesti.

Onko se, mikä aikaansaa em. liikkeet, molekyylin sisäisissä vai ulkoisissa reunaehdoissa? Vai niiden vuorovaikutuksissa?

Mikä aikaansaa solun bio- ym. molekyylien vastaavan fysikaalisen tapahtuma-avaruuden?

Miten relevanttia tässä valossa on sanoa toista eläväksi ja toista ei-elolliseksi?