Pussieläinten evoluutio

vastauksistasi, Tavoitteeton.

Vaikka nopeasti ajateltuna on vaikea kuvitella munassa syntyvän ja ei-munassa syntyvän poikasen synnyttämisen välivaiheita, antamassasi linkissä selvennetään asiaa mielestäni hyvin.

Kuitenkin on minusta vielä vaikeaa kuvitella, miten pussieläimelle tuli pussi käytännössä. Ensimmäisen kerran emon sisältä ei-munankuoressa tulevan avuttoman "pussieläinpoikasen" oli heti pussin ollessa siinä kiivettävä siihen, muuten pussi olisi ollut hyödytön. Mutta pussi ei olisi voinut olla siinä, jos se ei olisi jo aikasemmin pitkän ajan kuluessa siihen tarpeen syntymisen vuoksi tullut. Ja jos pussi ei ole kunnolla kehittynyt, poikanen ei voi siihen turvallisesti mennä. Vaikea kuvitella pussikasvattamiseen siirtymisen "välimuotoja". :D

- Kyselyikäinen Neliö

Neliö kirjoitti:

vastauksistasi, Tavoitteeton.

Vaikka nopeasti ajateltuna on vaikea kuvitella munassa syntyvän ja ei-munassa syntyvän poikasen synnyttämisen välivaiheita, antamassasi linkissä selvennetään asiaa mielestäni hyvin.

Kuitenkin on minusta vielä vaikeaa kuvitella, miten pussieläimelle tuli pussi käytännössä. Ensimmäisen kerran emon sisältä ei-munankuoressa tulevan avuttoman "pussieläinpoikasen" oli heti pussin ollessa siinä kiivettävä siihen, muuten pussi olisi ollut hyödytön. Mutta pussi ei olisi voinut olla siinä, jos se ei olisi jo aikasemmin pitkän ajan kuluessa siihen tarpeen syntymisen vuoksi tullut. Ja jos pussi ei ole kunnolla kehittynyt, poikanen ei voi siihen turvallisesti mennä. Vaikea kuvitella pussikasvattamiseen siirtymisen "välimuotoja". :D

- Kyselyikäinen Neliö

Lue lisää

Kaikeksi onneksi mutaatio kehitti pussin nisän seutuville.Olisi näet avuttomalle poikaselle ylimääräinen vaiva siirtyä ruokailemaan pussin ulkopuolelle.

"Istukkanisäkkäät, jotka synnyttävät kehittyneempiä poikasia, kehittyivät sitten edelleen pussieläimistä."

Muistan lukeneeni argumentaatiota, että istukkanisäkkäät eivät ole voineet kehittyä pussieläimistä jonkun perustavan fysiologisen eron vuoksi (joku paremmin tietävä varmaan paikkaa yksityiskohdat), eli pussieläimet ja istukalliset ovat kaksi erikseen kehittynyttä variaatiota nisäkkäiden munattomasta lisääntymisestä. :P

nipotin kirjoitti:

"Istukkanisäkkäät, jotka synnyttävät kehittyneempiä poikasia, kehittyivät sitten edelleen pussieläimistä."

Muistan lukeneeni argumentaatiota, että istukkanisäkkäät eivät ole voineet kehittyä pussieläimistä jonkun perustavan fysiologisen eron vuoksi (joku paremmin tietävä varmaan paikkaa yksityiskohdat), eli pussieläimet ja istukalliset ovat kaksi erikseen kehittynyttä variaatiota nisäkkäiden munattomasta lisääntymisestä. :P

Lue lisää

Vai onko kysymys vain arveluista?

Neliö kirjoitti:

vastauksistasi, Tavoitteeton.

Vaikka nopeasti ajateltuna on vaikea kuvitella munassa syntyvän ja ei-munassa syntyvän poikasen synnyttämisen välivaiheita, antamassasi linkissä selvennetään asiaa mielestäni hyvin.

Kuitenkin on minusta vielä vaikeaa kuvitella, miten pussieläimelle tuli pussi käytännössä. Ensimmäisen kerran emon sisältä ei-munankuoressa tulevan avuttoman "pussieläinpoikasen" oli heti pussin ollessa siinä kiivettävä siihen, muuten pussi olisi ollut hyödytön. Mutta pussi ei olisi voinut olla siinä, jos se ei olisi jo aikasemmin pitkän ajan kuluessa siihen tarpeen syntymisen vuoksi tullut. Ja jos pussi ei ole kunnolla kehittynyt, poikanen ei voi siihen turvallisesti mennä. Vaikea kuvitella pussikasvattamiseen siirtymisen "välimuotoja". :D

- Kyselyikäinen Neliö

Lue lisää

Varhaisimmat munivat nisäkkäät olivat ilmeisesti hyvin paljon nykyisten nokkaeläinten kaltaisia. Ne siis munivat munia ja imettivät poikasiaan. Niillä ei kuitenkaan ollut nisiä, vaan maito erittyi suoraan ihon läpi. Maitorauhasethan ovat nykytiedon valossa kehittyneet hikirauhasista.

On käsittääkseni epäselvää kehittyivätkö nisät ennen elävien poikasten syntyä vai jälkeen. Joka tapauksessa nisä on imettämisen kannalta hyödyllinen, ja on siksi ymmärrettävästi nykyään vallitseva muoto.

Pussi todennäköisesti kehittyi vasta sen jälkeen, kun poikaset alkoivat syntyä elävinä, ilman munaa. Ennen pussin kehittymistä emo on todennäköisesti joutunut viettämään suuren osan ajastaan pesässä aika lailla paikallaan poikasia imettäen. Poikasillahan on myös täytynyt olla vaiston ohjaama tarve tarttua kiinni emoon ja imeä. Tuollainen hyvin kehittymätön poikanen tuskin myöskään selviäisi pitkään ilman lämpöä. Tässä sinänsä ei ole isoa eroa esim. munan hautomiseen, joka myös vaatii vanhemman käytännössä jatkuvaa läsnäoloa.

Pussin kehitys on todennäköisesti saanut alkunsa jostain ihopoimusta, joka on mahdollistanut sen, että poikanen varmasti pysyy emon mukana myös emon liikkuessa. Tästä on ollut tietenkin todella paljon etua, koska emo ei ole enää joutunut erikseen pysyttelemään poikasten vieressä, vaan on voinut liikkua käytännössä vapaasti (etsiä ruokaa ja vältellä petoja). Näin piirteestä on nopeasti tullut vallitseva.

En ole nisäkkäiden kehityksen asiantuntija, mutta ihan maalaisjärjellä ajatellen jotenkin noin se olisi voinut tapahtua.

Tavoitteeton kirjoitti:

Varhaisimmat munivat nisäkkäät olivat ilmeisesti hyvin paljon nykyisten nokkaeläinten kaltaisia. Ne siis munivat munia ja imettivät poikasiaan. Niillä ei kuitenkaan ollut nisiä, vaan maito erittyi suoraan ihon läpi. Maitorauhasethan ovat nykytiedon valossa kehittyneet hikirauhasista.

On käsittääkseni epäselvää kehittyivätkö nisät ennen elävien poikasten syntyä vai jälkeen. Joka tapauksessa nisä on imettämisen kannalta hyödyllinen, ja on siksi ymmärrettävästi nykyään vallitseva muoto.

Pussi todennäköisesti kehittyi vasta sen jälkeen, kun poikaset alkoivat syntyä elävinä, ilman munaa. Ennen pussin kehittymistä emo on todennäköisesti joutunut viettämään suuren osan ajastaan pesässä aika lailla paikallaan poikasia imettäen. Poikasillahan on myös täytynyt olla vaiston ohjaama tarve tarttua kiinni emoon ja imeä. Tuollainen hyvin kehittymätön poikanen tuskin myöskään selviäisi pitkään ilman lämpöä. Tässä sinänsä ei ole isoa eroa esim. munan hautomiseen, joka myös vaatii vanhemman käytännössä jatkuvaa läsnäoloa.

Pussin kehitys on todennäköisesti saanut alkunsa jostain ihopoimusta, joka on mahdollistanut sen, että poikanen varmasti pysyy emon mukana myös emon liikkuessa. Tästä on ollut tietenkin todella paljon etua, koska emo ei ole enää joutunut erikseen pysyttelemään poikasten vieressä, vaan on voinut liikkua käytännössä vapaasti (etsiä ruokaa ja vältellä petoja). Näin piirteestä on nopeasti tullut vallitseva.

En ole nisäkkäiden kehityksen asiantuntija, mutta ihan maalaisjärjellä ajatellen jotenkin noin se olisi voinut tapahtua.

Lue lisää

Kuvitteleminen ja tiede ovat eri asioita

upponalle kirjoitti:

Kuvitteleminen ja tiede ovat eri asioita

Siksi nimenomaan sanoinkin, että tuo on yksi mahdollisuus siitä, miten on voinut tapahtua. En sitä todeksi väittänytkään.

Mitä taas tulee evoluution historian todenperäisyyteen, emme edes voi vaatia absoluuttisen tarkkaa tietoa siitä, miten ja missä järjestyksessä kaikki tapahtui, koska todistusaineistoa kaikista välivaiheista ei kertakaikkiaan ole saatavilla. Riittää, että osoitamme tapahtumien olleen mahdollisia sellaisilla mekanismeilla, jotka voimme osoittaa faktaksi. Usein tällaisia vaihtoehtoisia mahdollisia malleja on useita, emmekä voi niiden väliltä varmasti oikeaa valita ellei niitä todisteita jostain sitten löydy.

Miksi muuten otsikoit viestisi 'Pedot Austraaliassa'? Jos viittasit tuolla pussieläinten tarpeeseen vältellä petoja, niin pussieläimet eivät kehittyneet Australiassa, ja ne kehittyivät aikana, jolloin dinosaurukset vielä olivat valta-asemassa. Petojen välttely oli varmasti todellinen tarve.