Hei henrikin seurakuntalaiset (ja muutkin),
onko totta, että teidän seurakunnassanne on se tilanne, että vapaaehtoisia ei tahdo löytyä toimintaan, esimerkiksi keittämään kirkko kahveja pyhäisin?
Kuulin tällaista "huhu puhetta" ja olin siitä todella pahoillani. Omassa seurakunnassani aktiiveja on tosi paljon ja mietin, että pitäisiköhän meidän "ulkopuolisten" kysyä, voisimmeko tulla teitä auttamaan.
Mutta olisi tietysti hyvä kuulla onko tämä totta, että on vähän seurakuntalaisia, jotka haluavat omaa seurakuntaansa palvella ja mistä ihmeestä se johtuu?
Terv. Vapaaehtoinen
onko totta, että teidän seurakunnassanne on se tilanne, että vapaaehtoisia ei tahdo löytyä toimintaan, esimerkiksi keittämään kirkko kahveja pyhäisin?
Kuulin tällaista "huhu puhetta" ja olin siitä todella pahoillani. Omassa seurakunnassani aktiiveja on tosi paljon ja mietin, että pitäisiköhän meidän "ulkopuolisten" kysyä, voisimmeko tulla teitä auttamaan.
Mutta olisi tietysti hyvä kuulla onko tämä totta, että on vähän seurakuntalaisia, jotka haluavat omaa seurakuntaansa palvella ja mistä ihmeestä se johtuu?
Terv. Vapaaehtoinen
Vastaukset 86
Vanhimmat
Kyllä, se pitää paikkansa! Vapaaehtoisia on mahdottoman vaikea saada mihinkään. On ne muutamat, aina samat ihmiset, jotka uhrautuvat muiden eteen ja auttavat. Suurin osa tahtoo vain tulla valmiille, eivätkä laita tikkua ristiin yhteisen hyvän eteen. Erityisesti lisää miehiä kaipaisin talkooporukoihin!
Hei Vapaaehtoinen!
Kahvinkeittoon tarvitaan akuutisti lisää ihmisiä. Vieraskielisten messuissa kahvitus on hoidettu esimerkillisesti. Meidän suomalaisten puolella ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta saatu uusia kahvinkeittäjiä. Marja-Leena Rautakorpi on jo iäkäs ihminen ja tulee pitkän matkan päästä keittämään kahvia. Ota yhteyttä joko kirkkoherraan tai suoraan Marja-Leenaan. Kiitos jo etukäteen!
ps. sama tilanne on jatkunut ainakin viimeiset 10 vuotta.
kiva kun aloititte tämän keskustelun, minäkään en ollut kovin tietoinen asiasta. itse yrittelen autella mariassa vapaaehtoisena missä milloinkin kun tarvitaan apua.
sain tästä kipinän että miksen minäkin voisi tulla joskus keittelemään kahveja henkkaan messun jälkeen. koen sen mielekkäänä työnä ja aina tapaan mukavia ihmisiä ja tutustuu myös uusiin. elikkä tälläinen työ antaa yllättävän paljon jos osaa ottaa siihen oikeanlaisen asenteen.itse koen näin.
tulen ottamaan yhteyttä henkkaan ja pyrin menemään sinne auttelemaan tässä jokunen kerta.
kiva kun kerroitte asiasta.
lisäksi kahvi on epäterveellistä.
Onko aina pakko terrorisoida kaikki keskustelun aloitukset älyttömillä ja asiaan kuulumattomilla kommenteilla??
Kyllä, kyllä, kaikki me varmasti olemme ennen kaikkea Sanan kuulossa Henkassa, mutta kahvittelu on oiva keino tutustua toisiinsa, se on sosiaalisesti tärkeää. Kyllä kirkolla voi olla muitakin funktioita kuin vain Herran Sanan julistaminen.
On erityisen masentavaa, että vapaaehtoisten tilanne on se mikä on. Oikein pahalta tuntuu, että aina ne samat joutuvat huolehtimaan talkootöistä. Eikö teillä muilla henkkalaisilla todellakaan ole aikaa joskus autella? Suoraan sanottuna vähän on alkanut tympiä, kun monet srk-laiset käyvät vuodesta toiseen kyllä juomassa kahvia, mutteivat vahingossakaan ikinä auta kyökin puolella! Kaipaan yhteisvastuuta!
Tottakai terrorisointi on pakollista. unasancta hoitanee hommansa.
Mutta ehkä juuri tuo asenne voi olla syynä laiskuuteen? Pitää muistaa, että lähes kaikesta missä itse pitäisi toimia (kirkon toiminnan tukeminen, rahalla tai tekemisellä) herättää vain suurta älämölöä, koska itsekkyys on siinä määrin vallitseva ominaisuus ihmisessä että on kiva tulla vain kaikkeen valmiiseen...
kuulemiselle. Näköjään teillä parilla hekkalaisella on arvojärjestys kirkon tehtävissä heittänyt häränpyllyä.
Eli et liiemmälti arvosta vapaaehtoistoimintaa?
Oikein hyvä että tulet kirkkoon kuulemaan Jumalan sanaa. Mutta jos sen pääpainon lisäksi tulet aina sunnuntaisin kirkkokahville, kyllä voit joskus myös ystävällisesti alentua kahvikuppeja tiskaamaan! Yllätys yllätys, kahvitäditkin mieluummin keskittyisivät messuun osallistumiseen.
Tiskata meillä ei tarvitse ja kuppeja on niin paljon, että niitä riittää sekä vieraskielisen- että suomenkielisen messun kahvinjuojille. Ja kyllä, kuten edellä todettiin, kahvinkeittäjä osallistuisi mieluiten oman kieliseen eukaristiaan.
kahvinkeittovuoroa sinulla on esim. syksyllä?
Laiskat ne töitänsä luettelee, siihen ei pidä lähteä. Enkä myöskään kerro monta vuoroa hoidan, jonka jälkeen ilmoitustaulun listalta voidaan käydä laskemassa kuka minä olen. Jos kyselijä kertoo oikean nimensä, niin sitten minäkin kerron keittovuorojeni lukumäärän (jonka perusteella tiedetään sitten kuka olen).
Minusta nimim. ei-kirkkokahvilaisen lyhyestä viestistä tulee mieleen, että koskaan ketään ei saisi moittia mistään eikä varsinkaan syyllistää. Heti ollaan kyselemässä, mitä sinä teet. Eihän se ole edes oleellista, vaan olleellista on keskustelu asiasta. Uskoisin, että jokainen joka havahtuu asiaan, että työvuorot hoitaa aina sama pieni porukka, on silloin valmis tekemään jotain asian korjaamiseksi! Toivon edelleen aktiivisuutta ja vastuunkantoa meiltä kaikilta, jotka kahvittelemme vakituisesti!
olet oikeassa. oletko kuullut muuten viimeaikaisista tutkimuksista että kahvissakin on terveelisiä aineosia ja sitähän kannatta nauttia kohtuudella. Kuule tule sinäkin kaville kanssamme ehkä sinunkin päiväsi tuntuu auringoisemmalta sen jälkee. annan 100% takuut.
tuntuu että olet valinnut kooltaan liian pienen pipon tai lippiksen tms. kun se noin kovasti puristaa.
ota rennommin, se on sydämellekkin paljon myönteisempää.
teillä on aktiiveja, mutta te saatte myös rauhassa ennen messua keitellä kahvia, kun siellä ei ole ketään samanaikaisesti kirkkokahveilla.
Kiitos viesteistä ja vastauksistanne!
Meillä on seurakunnassa kyllä joskus useampia messuja peräkkäin eli siellä on hyvinkin välillä sellainen tilanne, että uusia keitellään, kun edelliset lopettavat. Ja eiköhän sinne useampi mahdu keittelemään (ja parempihan se on, jos useampi keittää kuin ei kukaan?)! Ei kai siellä nyt seuroja valita, eli seurakuntalaisia siinä ollaan kaikki, on se kieli sitten suomi tahi joku muu, eikös vaan!
Kuulin kyllä kirkkokahveilla kun jotkut asiasta jo puhuivat, että olisivat tulossa auttelemaan henrikin seurakuntaankin, eli siitä oikeastaan sainkin tämän ajatukseni kysellä asiasta. Kun en siis puhujia tuntenut enkä kehdannut mennä kyselemään.
Minäkin pidän kyllä Sanan kuulemista tärkeimpänä, mutta kirkko kahvit luovat mukavaa tunnelmaa ja antavat mahdollisuuden tutustua muihin messun jälkeen, kun ei siellä kirkossa sovi höpöttää mitään kuulumisia ihmisten rukoillessa ja keskittyessä Messuun ja eukaristian vastaanottamiseen.
Pidetään peukalot pystyssä ja kädet ristissä, että kaikkiin seurakuntiimme löytyisi lisää vapaaehtoisia kantamaan kortensa kekoon, jos ei kahvia keittelemään niin sitten muuten! Voihan vaikka leipoa, tuoda maitopurkin (tai hakea vohvelipaketin lähikaupasta), ei se paljoa vaadi!
Terv. Vapaaehtoinen
Tervehdys, Vapaaehtoinen.
Minä olin yksi noista mainitsemistasi puhujista. Ja luultavasti myös kovaäänisin, kuten yleensä. Minä todella mainitsin siinä kaffevuorolistoi katsoessa että Henrikissä kaivataan kipeästi vapaaehtoisia moiseen. Asiallinen keskustelunaloitus täällä, vaikka onkin saanut perin värikkäitä sävyjä (kuten palstamme tekstit yleensäkin), ja olen varma siitä kirkkokahvien eteen tehtyä työtä arvostetaan vaikka muutamat möykkääjät täällä ovatkin selvästi eri mieltä.
Kylseniio, et ilma kaffei ei messu oo mittä.
Ainamin kovin väheksyvä suhtautuminen pieneenkin vapaaehtoisuuteen täällä näyttää olevan, kaikkien muiden kuin kirkkoherran tms. mielestä.
Itse mietin kannattaako kirkkokahviperinnettä ulkopuolistenkaan avulla Henrikissä jatkaa, jos tähänkin ketjuun saadut vastaukset todella osoittavat paikallisten suhtautumista moiseen. Enpä kyllä usko sitä. Kuka tietää, vaikka naapuriseurakunnan aktiivisuus tarttuisi vielä henkkalaisiinkin - ja energisyys siirtyy eteenpäin. Yleensä yhden aktiivin esimerkki riittää aika pitkälle.
Minä kun olen kuullut sellaisia kertomuksia aika monenkin suusta että Maria kirkko on alkanut vetää ihmisiä luokseen enemmän tuolta Henkasta ja ihmiset ovat alkaneet muutenkin suosia enemmän Marian kirkkoa.
En tiedä onko se tunnelmasta kiinni tai mistä. Onko Marian messut ehkä "rennompia" tai onko muuta erilaista ilmapiirissä. Minusta Mariassa on aina kevyt ja iloinen tunnelma messun yhteydessä ja jälkeen. Henkassa en ole kunnolla käynnyt moniin vuosiin kun asun lähempänä Mariaa.
Vuosia sitten kävin paljon Henkan messuissa ja minusta messut olivat mukavia ja ilmapiiri myös.
Onko kellään mitään ajatuksia tästä asiasta tai kokemuksia..Kertoilkaa, kiitos.
Hei,
minulla ei valitettavasti ole vertailukohtaa Henrikiin kun parin messun osalta (lue: maksimissaan viisi), mutta Mariasta enemmän.
On totta, että ainakin itselleni tulee heti kotoisa olo kun messuun menen, on se sitten arkimessu tai pyhämessu, ja myös kirkkokahveilla on todella paljon ihmisiä ja ainakin päältäpäin katsoen näyttää siltä, että ihmiset viihtyvät.
En tiedä onko messu mitenkään erityisen "rento", sama kaava siellä on kuin muuallakin ;-), mutta noin yleisesti ottaen kyllä ihmiset tuntuvat hymyilevän paljon, puhuvan ventovieraidenkin kanssa ja tunnelma kokonaisuudessaan on mielestäni tosi mukava.
Olen ollut siitä todella positiivisesti yllättynyt, miten avoimesti ja avuliaasti uudetkin on otettu mukaan toimintaan. Sekä isä Teemu että isä Kazimierz ovat aina seurakuntalaisten keskellä valmiina kuuntelemaan ja juttelemaan, samoin veli Mikko. Myös muita maallikkopalvelijoita keskuudessamme on, ja heiltäkin saa neuvoja ja apua tarvittaessa.
Vanhemmat seurakuntalaiset kertovat avuliaasti "vanhoista ajoista" ja vastailevat tyhmiinkin kysymyksiin. Ainakin itselleni on ollut tärkeää ja mukavaa tutustua esim. sisar Benedictaan ihan elävässä elämässä, ja oli meillä elokuussa mahdollisuus tavata myös isä Jan, mikä oli mukavaa kun hänestä on kuitenkin kuullut paljon.
Marian seurakunnassa on kansainvälinen tunnelma (kuten kai kaikissa Suomen seurakunnissa?) ja erityisesti syyskuussa ovat kaikki tervetulleita ostamaan ja maistelemaan vietnamilaisten laittamia herkkuja, joita saa ostaa messun jälkeen. En muista tähän hätään päivämäärää, mutta Marian sivuille se tulee varmaan piakkoin, jos siellä ei jo ole. Hieman tietysti väki jakautuu kieliryhmien mukaan, mutta kun itse rohkeasti menee juttelemaan, ei ikinä ole selkää käännetty. :)
Älkää nyt Henrikiä haukkuko! En osaa sanoa, onko jotakin "vaellusta" Henrikistä Mariaan tapahtunut. Itsestä kai riippuu mistä tykkää. Mutta minusta Henrik on ihana! Kaikki vuodet jotka olen kuulunut katoliseen kirkkoon olen kuulunut Henrikiin ja olen myös käynyt Henrikissä niin uskollisesti että muistaakseni yhden kerran olen "erehtynyt" Mariaan sunnuntaimessuun... Ynnä joskus arkisin. Ei ole ollut mitään syytä vaihtaa, ei vaikka kirkkoherra vaihtui ja rippi-isä meni muualle...Papit vaihtuu mutta kirkko pysyy. Henrikin sunnuntain päämessu on kaunis, arkimessut samoin. Itse kirkko on kaunis, siellä on hyvä rukoilla. Ja siellä on ainakin toistaiseksi meidän pyhän Henrikimme reliikki. Tänä syksynä joudun muuttamaan muualle, Henrikin kirkkoa tulee ikävä.
ihmisiä ruhjotaan, oikeutta häväistään ja ihmisten oikeuksia poljetaan ja arvo riistetään, mutta minen tee mittään, kun minusta on niin nätti kirkko ja kiva siellä on rukoilla, kun on nätti kirkko ja messukin on niin nätti ja siinä lauletaan platinaksi niin nättejä kipaleita. Että eipä minua maalliset murheet kiinnosta, kun vaan on nätti messu.
Sinäpä sen sanoit. Eipä ihme, että katolilaisilla on paha olla.
Kyllä sitä voepi kuule tehäkkii jottae sen lisäks että käöpi siellä nätissä kirkossa jossa on nätti messu. Maalliset murheet eivät ole minulle ainakaan todellakaan tuntemattomia, mutta pitäisi ainakin olla niin että messu ja rukous ovat ensimmäisellä sijalla, kaikki muu toisella.
"... väheksyvä suhtautuminen pieneenkin vapaaehtoisuuteen täällä näyttää olevan, kaikkien muiden kuin kirkkoherran tms. mielestä."
Näin kirjoitti 3nity. Henkan "kirkkoherra tms." ei kuitenkaan näytä pitävän kirkkokahveja tärkeänä, ja yleensä hänellä onkin muuta menoa. Onko se sitten vapaaehtoisuuden arvostusta?
sinulla on 100% oikea suhtautumistapa seurakuntaasi jos vaikka oletkin nuoremmasta päästä liittyneistä.
papit ym. ovat siellä yhtä paljon myös sinua varten kuin vanhoja konkareita varten. se on heidän tehtävänsä.
älä uskalla kysyä neuvoja jos tarvitset keneltä vaan.
kyllä on viisaampaa kysyä vaikka tyhmiä kun vaikeneminen, se osoittaa heikkoutta.
Jatka vaan samaan tahtiin. älä välitä kaikista "vanhemmista" kalkkiksista tällä palstalla .
muuten teresoissa tarvittaisiin nuorta kiinnostunutta sukupolvea joukkoonsa, he tekevät hyvää työtä kaikkien meidän eteen, myös noiden kalkkiksien.
"......muuten teresoissa tarvittaisiin nuorta kiinnostunutta sukupolvea joukkoonsa, he tekevät hyvää työtä kaikkien meidän eteen, myös noiden kalkkiksien."
Mene vaan rohkeasti. Odotan mielenkiinnolla kokemuksiasi.
Kerropa minulle, vanhalle kalkkiselle, nuori ystäväni, mitä hyvää työtä yllä oleva yhdistys on tehnyt eteeni. Katsos kun minulta vanhalta kalkkiselta on päässyt unohtumaan.
Minunlaiseni kalkkis on ollut Teresa ry:n jäsen viisikymmenluvun puolivälistä saakka. Olin pitkään myös johtokunnassa. Ja yhä edelleen toimin hiippakunnan hyväksi.
Toivoisin, että te vähemmän kalkkikset hallitsisitte edes alkeellisen keskustelutaidon mollaamatta neroudessanne heitä, joiden ansiosta teillä ylipäänsä on hiippakunta ja seurakuntia.
Tämän palstan keskusteluihin osallistuu sekä eri-ikäisiä katolilaisia että muihin kirkkokuntiin kuuluvia. Sen vuoksi en pidä sopivana, että heihin/meihin kohdistetaan kalkkiksen tms. kaltaisia mainesanoja.
"Parempi ajatella, mitä sanoo - ettei sano, mitä ajattelee".
Marialaiselle jo kerroin, mitä mieltä olen nimittelyistä ja kalkkikseksi leimaamisista.
Teresa-yhdistys toimii Lisieuxin p. Teresa ihanteenaan ja kulkee hänen osoittamaansa pientä polkua. Teresoista voin kertoa, että teresat auttavat työtä tekemällä: Helsingissä p. Marian seurakunnassa järjestämällä kirkkokahvit (he junailevat kahvinkeittovuorot - tervemenoa mukaan!); lisäksi he pitävät myyjäisiä ja kirpputoreja, joiden tuotto jaetaan sekä Marian että Henrikin seurakunnan kesken. Teresat avustavat lasten- ja nuortenleirejä, seniorileirejä ja muita mahdollisia leirejä, joita meillä järjestetään. Eläkeläisille on joka vuosi Stella Mariksessa ikioma päivä, jonka senkin teresat järjestävät.
Teresoilla on niin ikään tärkeä osa katolisen identiteetin ylläpitämisessä. Jos katsot yhdistyksen toimintaa Fideksestä, huomaat monet esitelmäillat työiltojen lisäksi.
Kokousilloissa on mahdollisuus vaihtaa kuulumisia ja mielipiteitä, keskustella. Nekin ovat meille ihmisille tärkeitä vaikkakin aineettomia asioita.
Sinusta itsestäsi riippuu, mitä katsot teresoilta saaneesi. Olet kenties saanut paljonkin, vaikka et ole huomannutkaan.
Kiitos Sinulle marialainen kauniista sanoistasi!
Jos joku on minulle vaikeaa, se on kehujen vastaanottaminen, koska minut on kasvatettu "ei saa ylpistyä" -periaatteen mukaisesti..., mutta voit uskoa, että sanasi lämmittivät.
Olen yrittänyt noudattaa sitä elämänfilosofiaa, että kohtelen muita niin kuin toivoisin heidän kohtelevan minua, ja toivonkin, että joskus voin olla muille yhtä lailla avuksi, kuin monet ovat minulle joka päivä.
Tiedän kyllä, että meitä uusia ja kenties joskus innokkaitakin ei aina katsota kovin hyvällä, mutta itse pyrin toimimaan niin, että en loukkaa ketään enkä pahoita kenenkään mieltä ja jos koen, että voin jotenkin omalta osaltani hyödyttää kirkkoyhteisöäni, sen mielelläni teen.
Ihan jo siitä ilosta, että minut (ja muut) on otettu niin ystävällisesti ja avuliaasti vastaan!
Heti ensimmäisestä messusta asti tuli sellainen olo, että olen tullut kotiin. Huomaan odottavani sunnuntaisin paitsi messua niin myös sitä tuttujen ja vieraiden tapaamista, kuulumisten vaihtoa ym, mikä on itselleni aika outokin asia, kun en aiemmin missään kirkkoon (mihinkään kirkkoon) liittyvässä ole ollut juurikaan mukana.
On hienoa kun voi tavata niin erilaisia, erilaisista taustoista ja eri tavalla ajattelevia ja käyttäytyviä ihmisiä, joita kuitenkin yhdistää (ainakin) yksi asia.
Näen seurakunnan vähän niin kuin räsymaton tai tilkkutäkin, jossa jokainen raita ja pienikin kankaan palanen on yhtä tärkeä ja vaikuttaa kokonaisuuteen.
Luulen että "kalkkis" tarkoittaa todellista kalkkiaivoa, näitä "olen ollut kirkossa pitkään" -tyyppejä, jotka kuitenkin kohtelevat toisia kuin saastaa ja eivät edes ole samaa mieltä kirkon opetuksesta. Näistä tyypeistä esimerkkejä ikävä kyllä näemmä keskiviikonkin keskusteluissa on ollut....
Minä en tarkoittanut sinua tai ketään muita Teresayhdistyksessä toimivia (niitä joita itse tunnen) rouvia/herroja nimitellä kalkkiksiksi.
Tarkoitin vain ja ainoastaan näitä henkilöitä "kalkkiksina" joilla ei ole muuta tekemistä kuin mustamaalata vastaliittyneitä katolisia lähimmäisiämme että he ovat alempiarvoisempia kuin muut jotka ovat kauemmin olleet katolisina.
Itse kuulun Teresajärjestöön ja siksi yritin kertoilla näille uusille katolilaisille että yhdistys tarvitsee uutta sukupolvea ja vielä nyt kun se on täynnä kypsässä iässä(suuremmaksi osaksi) olevia arvokkaita ihmisiä, jotka vielä pystyvät välittämään ja kertomaan Teresa perinnettä ja opettaa nuorempia jatkamaan heidän erittäin arvokasta työtään.
Teresat tekevät hyvää työtä minulle, sinulle ja meille kaikille katolilaisille. Sitä perinnettä pitää vaalia ja siksi te vanhemmat rouvat olette avainasemassa jotta siirrätte tämän suuren perinnön seuraavalle sukupolvelle.
Anteeksi vielä että sain sinut ymmärtämään viestini väärin ,se ei ollut varmasti tarkoitus.
Kiitos kaikille Teresoille arvokkaasta työstänne.
voisitko lähettää "marialaisen" kirjoituksesta tutkintapyynnön ylläpitoon. Siinä nimitellään vanhempia henkilöitä kalkkiksiksi, eikös tämä haiskahda ikärasismilta tai jotain sinne päin?
Ikä on korvien välissä. Mielestäni marialainen jo kertoi todellisen tarkoituksensa. Minä itse reagoin liian voimakkaasti, anteeksi siitä.
Kuten jo sanoin, ikä on korvien välissä. Tunnustan, etten aina muista olevani iäkäs (!). Oikeastaan näemme ikämme vain toisten kautta, heidän suhtautumisessaan, ilmeissään jne. En usko, että monikaan istuu miettimässä, että olenpas minä jo vanha. Jokainen toimii päivittäin kykyjensä ja voimiensa mukaan.
Monet nuoret kyllä luulevat, että iän karttuessa äly ja päättelykyky yht'äkkiä katoavat jonnekin ihmisen täytettyä tietyt vuosikymmenet.
Tervehdin tässä kaikkia ystäviäni, joiden kanssa olen saanut tehdä työtä partiolippukunta Sanctus Franciscuksessa, Juventus Catholica ry:ssä, Teresoissa ja fransiskaaneissa.
Jospa joku keksisi sen Viisasten Kiven, jonka avulla nuoremmat olisivat valmiit ottamaan enemmän vastuuta yhteisestä kirkostamme. Tiedän, kuinka vaativia opiskelu ja työelämä ovat. Mutta jos useat alkavat vaikkapa vuorotellen osallistua, niin välttyisimme siltä, että aina yhdet ja samat niin sanotusti "tekevät kaiken". Tämä edellyttää koordinoijaa. Löytäkää hänet keskuudestanne.
Täytyy fundeerata pari päivää, jospa itse teen suoraan ilmoituksen muutamista kirjoituksista.
Näyttää olevan nykyajan tapa joillakin ei-kalkkiksilla "kunniansa" perään seriffiä avuksi huudella ja selvityspyyntöjä pyydellä.
Muistan kun eräs pappi kysyi haluaisinko keittää kahveja ja se kuulosti haasteelliselta mutta mahdolliselta.
Sitten tuli isompi mutta. Seurakunnassa jossa kyseinen pappi (saman seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra muuten) ei ole pätevä toimimaan pappina, minä olen vielä vähemmän pätevä toimimaan kahvinkeittäjänä. Elämme vaativia aikoja!
Olitko kahvinkeittäjänä edellisen kirkkoherran aikana? Silloin oli aivan samanlaista kuin tänäänkin. Edellinen kirkkoherra sai puhuttua Marja-Leena Rautakorven hoitamaan kahvitusta, mutta apulaisten saaminen oli ja on työn takana. Kahvinkeittäjiä sai/saa houkutella ympäri seurakuntaa, harva oli/on halukas kahvitusta hoitamaan. Hyvin monet sen sijaan olivat valmiit astumaan valmiiksi katettuun pöytään ja maksutta tietysti. Sillä asialla, kuka on kirkkoherra Henrikissä, ei ole ollut tähän päivään saakka mitään merkitystä vapaaehtoisten kahvinkeittäjien hankkimisessa. Missa latina -messun puolella tällaista ongelmaa ei ole ollut.
Kysymys oli toisesta seurakunnasta.
(Parit kahvit olen teillä nauttinut vieraana. Kahvi oli hyvää ja palvelu niin ystävällistä, että siltä istumalta annoin anteeksi yhdelle ihmiselle yhden asian.)
Koska en ole kuullut mistään pätevyys- tai sopivuusvaatimuksista kahvinkeittäjille kysyn, tarkoititko viestisi kohdassa
"Seurakunnassa jossa kyseinen pappi (saman seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra muuten) ei ole pätevä toimimaan pappina, minä olen vielä vähemmän pätevä toimimaan kahvinkeittäjänä."
kenties sitä, että itse päätit, että mikäli ko. pappi ei kelpaa, et sitten kelpaa sinäkään (ts. solidaarisuudesta tmv), vai onko sinulle tullut joku sanomaan, että et ole pätevä kahvinkeittäjä ja jos näin on, niin mitäköhän vaatimuksia kahvinkeittäjälle on asetettu?
Itse voisin kuvitella, että kunhan osaa pestä kätensä, ei aivastele tarjottaviin ja osaa mahd. mitata kahvia keittimeen, niin sillä pärjää jo pitkälle.
Tuntuu siis Mariassakin olevan näitä nipottajia.... no, se ei ole meidän ongelmamme. Onneksi sentään marialaisilla on energiaa hoitaa naapuriseurakunnankin kahvitus. Pääsee sielläkin sitten väki valmiiseen pöytään ja ei tarvitse edes valittaa liian laihasta kaffesta.
löytyy sieltä sun täältä. Muuten Mariassa on ainakin pari henkkalaista kahvinkeittäjää.
Kun asia toivon mukaan järjestyy, tulen ilomielin, jos tarvitaan (kyllä ne vaatimukset täytän, mitä mainitsit :)
Nythän siellä ei tunnu olevan tarvettakaan, keskustelun aloittajan mukaan on tosi paljon aktiiveja.
Mitäs ystävät tuumaatte, jos Mariassa kahvia keittelevät henkkalaiset siirtyisivät omaan seurakuntaansa hoitelemaan kahvitusta, niin silloin ei tarvitsisi lainata Mariasta keittäjiä.
Eiköhän niillä Pyhän Henrikin seurakuntaan kuuluvilla, jotka kenties käyvät Marian kirkossa messussa, ole ihan omat syynsä siihen. Joillekin se voi olla lyhyempi matka, joillekin joku muu syy. Eli vaikka joku seurakunta potisi kahvinkeittäjäpulaa, ei kai täällä nyt aleta poliisiksi sen suhteen, missä joku saa käydä messussa tai keittämässä kahvia.
Mukavaa ja järkevintä tietysti olisi jos niistä, jotka -käyvät- Henrikin kirkossa messussa i alla fall, löytyisi kahvinkeittäjiä. Olen itse valmis kuitenkin tarvittaessa joskus tulemaan Mariasta Henrikin messukahveja keittämään, jos niin hyväksi katsotaan. Joka sunnuntai en valitettavasti pääse, mutta ihan varmasti edes joskus. :)
henkkalaisilla ei ole mitään velvollisuutta olla Henrikissä keittämässä kahvia neokatekumenaaleille jotka valtasivat kirkon ja seurakunnan. Emme enää koe "omaa" kirkkoamme ja seurakuntaamme omaksemme.
Moderaattorin edellisen poiston huolimatta totean silti uudelleen että noin asennevammaisia ihmisiä tuskin Mariassakaan kahvinkeitossa kaivataan. Ja on kyseenalaista, kaivataanko katolisessa kirkossakaan heitä, joiden mielestä joku toinen sääntökunta on vain "valtaamassa" kirkkoja.
Mene keittelemään sinne katkirkkoon kahvejasi.
"....joku toinen sääntökunta on vain "valtaamassa" kirkkoja."
Mitä ihmeen sääntökuntaa tarkoitat, "yritys"?!?
Miksi turhaan vaivaat "yritystä" koska voit lukea sen ihan itse. Sinun pitää lukea edellinen "henkkalaisen" viesti, johon "yritys" reagoi.
Onko vaikeaa? Onnea yritykselle ja "yritykselle".
Henkkalainen ei ole ainoa joka kokee vierautta nykyään omassa kirkossaan. Katso vaikkapa Elisabethin kirjoitus "Mielenkiintoinen näkökulma" tuolta alempaa keskustelusta "Machiavellin oppi".
neokatekumenaalit eivät ole minkään sääntökunnan jäseniä.
Pakko sanoa naurunsekainen vastalause sinulle henkkalainen: ei sulla ole mitään velvollisuutta keittää kahvia _neokatekumenaaleille_ ..
kovinkaan monta neokatekumenaalia ei nimittäin ole kahvinjuojien joukossa sunnuntaina -joko eivät erityisemmin tykkää suomalaisesta kahvista tai menevät muutenkin toisena aikana messuun-, ne on kyllä muut tavalliset tallaajat ja vanhat seurakuntalaiset jotka siellä kahvia lipittää. Jos et ole huomannut. :) :)
Oletan kuitenkin että "yritys" joka tapauksessa viittasi "henkkalaisen" mainitsemiin neokatekumeeneihin.
Puhui sääntökunnasta tietämättömyyttään tai erehdyksessä.
Muuten, mikä ihme tämä järjestö/liike/ryhmä sitten oikein onkaan, kun ei sääntökunta eikä persoonaprelatuuri? Onko "maallikkojärjestö" ok?
Eikös neokatekumenaalisen järjestön messu ole ihan eri päivänäkin. Päämessussa on kyllä ihan sitä samaa porukkaa, mitä siellä on aina ollut eli ihan tavallisia katolilaisia. Edes kirkkoherra ei kuulemma, kiirehtiessään usein jo seuraavaan messuun, ehdi kahville päämessun jälkeen.
Anteeksi m.elisabetta vastaukseni ei ollut sinulle.
Sinusta kirkko on ihana, mutta monet kokevat siellä nykyään kaikkea muuta. Eikö kirkossa jokaisen pitäisi tuntea olonsa kotoisaksi? (Tietysti tilanteet vaihtelevat, mutta noin pääsääntöisesti?)
varma miksi heitä kutsutaan, mutta kirkon nettisivuilla näyttää lukevan neokatekumenaaliyhteisö.
Minusta tämä ehdotus olisi toki aivan hyvä. Tosin kyllä muutamat marialaisetkin silloin tällöin tykkäävät käydä juhlamessussa ja varsinkin piispan ollessa paikalla. Mutta ehdotus on hyvä! Ei omaa kotiseurakuntaansa saa boikotoida. Tosin kyllä aina tekosyitä löytää ellei ole halua tai kiinnostusta palvella toisia. Ja mitä parasta, syyn vierittämiselle toisten niskaan saadaan vielä puhdas omatunto :)
on juuri tuo oven näyttäminen toisille, ihan vakiovastauksena.
Mistähän alkaisi parantuminen?
No kyllä, kyllä kirkossa jokaisen pitäisi tuntea olonsa kotoisaksi ja minusta on ikävää jos et koe niin, ja toivon että voisit sen taas kodiksesi tuntea. On helppoja aikoja ja on vaikeita aikoja jokaisella.
Ei kirkko ole minullekaan pelkästään ihana ollut, olen kyllä välillä käyttänyt kirkostani paljon katkerampia sanoja kuin "ihana". Mutta kirkko on koti siitä riippumatta kuka pappi tai mikä sääntökunta on "vallassa", ja jos ei tunne oloaan kotoisaksi niin sanoisin että sydämesi on kiintynyt johonkin ihan muuhun kuin kirkkoon ja Jumalaan. Tai ainakin sanoisin, että itselläni on välillä niin ollut, joten älä nyt tästä loukkaannu. (valtaamisista puhuminen on kyllä reippaasti liioiteltua; sivumennen sanoen, minä en itse kuulu neokatekumenaaleihin).
Mutta sen vaan sanon, että toisia pitäisi voida suvaita vaikka ei ole samaa mieltä. Eikä uskoa, että sitten minulla on taas mukava seurakunta jos od ja neot saadaan heitettyä ulos. Ongelmia löytyy aina.
3nity,
olen edelleen sitä mieltä, että mielestäni se on jokaisen oma asia, missä niitä kahveja juo ja kenties keittelee sekä käy messussa...
Mielestäni olisi aika tylsää, jos kirkossa alettaisiin kyräillä, että "tuo ei kuulu meidän seurakuntaan" tai jos ihmiselle itselle tulisi sellainen olo, että ei voisi mennä jonnekin, missä tuntee olonsa kotoisaksi, koska oma "paikka" on muualla.
Ja sanon tämän siis tietäen, että useat tuttuni käyvät "ristiin" eri seurakunnissa, kukin eri syistä. :) Eli edelleen toivon, että missä sitten kukin käykin, sieltä "omasta" seurakunnasta löytyisi tarpeeksi vapaaehtoisia auttelemaan myös muuten kuin kahvien kanssa, mutta eiköhän naapuristakin apua saa kun vain pyytää!
Toki, älä Birgitta provosoidu liikaa. Sanotaanko, että vapaa valinta on mitä paras, mutta ihmettelen toisinaan motiiveja ja sitä että oman seurakunan väkeä kyräillään siksi että niissä on nyt esimerkiksi neokatekumeeneja. Sellainen ihmetyttää. Siinä oli pointtini.
että saa valita itse sen mihin menee messuun. Minä olen pari kertaa ulkomailla asuessani huomannut, että jotkut kirkkoherrat vetävät herneen nenään, kun on sanonut, että menee muualle messuun kirkkoherran messussa käynnistä kysellessä.
Eräs yksilö veti herneen nenään myös siitä, että osallistuu muuhun toimintaan muualla kuin omassa seurakunnassa. Outoa.
En provosoidu...koskaan. :)
Ok, kiitos selvennyksestä.
Katsoin, että vastauksesi olisi ollut vastaus siihen, jossa todettiin, että mitä jos kukin alkaisi keittelemään kahveja omassa seurakunnassaan.
Eli ymmärsin, että kannatit sitä ja toivoit, että omassa seurakunnassasi vieraana olevat lähtisivät pois ja toisaalta niiden, jotka sinun seurakunnastasi käyvät muualla,pitäisi palata vastentahtoisesti.
Eli sitä vastustin. :)
Kiitos vastauksestasi (ja ettei ollut se vakiovastaus: ala vetää, jos et viihdy!)
Olen samaa mieltä, että toisten kanssa pitää tulla toimeen. Löytää jonkinlainen elämäntapa, sanotaanko nyt hienosti modus vivendi, erilaisten ihmisten kanssa. Se on taito, jota pitäisi saada harjoitella jo omassa lapsuusperheessä, mutta ei kaikissa kodeissa valitettavasti ymmärretä kunnioittaa jokaisen lapsen ainutlaatuisuutta ja anneta tilaa keskustelulle. Riitoja voi tuskin välttää. Siinä pitää kuitenkin olla pelisäännöt/rajat ja oppia myös aidon sovinnon tekemisen jalo taito.
Kirkossa heijastuu sekä Isän koti, uusi Jerusalem että ihmisten ei aina niin ihanteellinen ja joskus raadollinen perhe-elämä.
Valoisia aikoja elämme silloin, kun ensimmäinen heijastus loistaa kirkkaana. Minusta Kuu on hieno vertaus Kirkosta: sillä ei ole mitään omaa valoa. Kuun valoisuus vaihtelee, Auringon ei. Aurinkomme on Jeesus Kristus.
Sain miettimisen aihetta viestistäsi. Olet varmaan oikeassa minun suhteeni: on vielä pitkä tie siihen, että Jumala olisi elämäni keskipiste. Mutta olet varmasti huomannut (tällä palstalla ja muutenkin) monien vakaiden ja koeteltujen katolilaisten kristittyjen vieraantuneisuutta omassa kirkossa. En rohkenisi tehdä sellaista johtopäätöstä, etteivät he rakasta Kirkkoaan ja Jumalaa! Pikemminkin päinvastoin. Ja sitäpaitsi, rakkaus on AINA velasssa. Emme koskaan rakasta tarpeeksi kolmiyhteistä Jumalaa, Kirkkoa, Mariaa, sisaria, veljiä (tarkoitan kaikkia ihmisiä, joita kohtaamme)... Jos joku sanoisi: "Nyt olen tehnyt velvollisuuteni ja rakastanut tarpeeksi!" se minusta kuulostaisi aika oudolta.
Kirjoitit kauniisti katedraalistamme (onkohan maailman pienin? kaunis joka tapauksessa!). Kerran kun ihan ohimennen pistäydyin sinne, kaikui siellä juhlallisesti tämä rukous
"Sancte Michael, Archangele, defende nos in praelio... Aamen."
Juhlamessuista puheenollen kaipaan isä Tuomon messuja. Joka sunnuntai oli kuin juhla, kun hän lauloi kaikki rukoukset, saarnasi kauniisti ja ennen kaikkea ymmärrettävästi. Kastevedellä vihmominen on sekin jäänyt nyt pois.
Valitettavasti samaa juhlallisuutta en voi sanoa kokeneeni piispa Jozefin johdolla vietetyissä messuissa.
Tämän vuoden aikana olen ymmärtänyt, että Tuomon lähtö diplomaatin uralle oli suuri menetys meille liturgian ja kirkkokahvienkien kannalta, joissa hän oli uskollisesti joka kerta mukana - ja näkemäni mukaan muisti aina kiittää erikseen keittäjiäkin.
Kiitos itsellesi vastauksesta.
"Mutta olet varmasti huomannut (tällä palstalla ja muutenkin) monien vakaiden ja koeteltujen katolilaisten kristittyjen vieraantuneisuutta omassa kirkossa. En rohkenisi tehdä sellaista johtopäätöstä, etteivät he rakasta Kirkkoaan ja Jumalaa! Pikemminkin päinvastoin. Ja sitäpaitsi, rakkaus on AINA velasssa. Emme koskaan rakasta tarpeeksi kolmiyhteistä Jumalaa, Kirkkoa, Mariaa, sisaria, veljiä (tarkoitan kaikkia ihmisiä, joita kohtaamme)... Jos joku sanoisi: "Nyt olen tehnyt velvollisuuteni ja rakastanut tarpeeksi!" se minusta kuulostaisi aika oudolta.
Totta, olen huomannut vieraantuneisuutta, enkä minäkään kyllä usko että he vihaisivat kirkkoa ja Jumalaa. Ja totta, rakkaus on velassa ja taatusti minunkin kohdallani niin..
Sancte Michael, Archangele, defende nos in proelio... Amen.
Pyhä Mikael, Arkkienkeli, puolusta meitä taistelussa ... Aamen.
normaalia nykyisin seurakuntienne elämässä? Uskomaton riita ja tappelu, huutoja poliisin ja oikeuslaitoksen puoleen. Ulkopuolinen sanoo: teillä on todella pahoja ongelmia. Työyhteisöissä tässä kohtaa on monen sairausloman paikka ja on työyhteisönä välttämätöntä turvautua konsultin tai työyhteisön tilaa selvittävän ulkopuolisen ammattilaisen apuun. Hätämerkit ovat näkyvillä. En tiedä onko ongelma vain listalla vai heijastaako lista hiippakunnan ongelmia. Mutta hyvin eivät asiat ole. Hakekaa apua.
kommenttisi oli hyvä ja aiheellinenkin varmasti.
Oletko muuten minkä srk pastori...Ei ole pakko vastata,jos et halua paljasta henkilöllisyyttäsi.
myös seurakuntavirassa, joskin tällä hetkellä teen töitä ns. kirkon byrokraattina. Aina maalla tai ainakin pikkupaikkakunnilla kaukana Helsingin hyörinästä. Sen verran olen varovainen, ettei Ojala varsinaisesti oma nimeni, suvussa kulkeva nimi kylläkin. Pastori sentään olen aina, vihkimyksestä hamaan hautaan. Kaikkia ei välttämättä tällainen arjen ekumeenisuus tänne toisinaan kirjoittamisen muodossa miellytä, ei puolella jos toisellakaan. Eläkkeellä sitten uskaltaa jo vaikka naamakuvan kanssa!
Seurakunnissahan valitettavasti törmää hyvin usein toimimattomaan johtamiseen ja tulehtuneisiin henkilösuhteisiin. Kirkkokuntiin katsomatta.
Pastori Ojala kirjoittaa: "Uskomaton riita ja tappelu, huutoja poliisin ja oikeuslaitoksen puoleen. Ulkopuolinen sanoo: teillä on todella pahoja ongelmia".
En voi tuohon muuta sanoa kuin, että pastori on oikeassa. Toisaalta ongelmiamme olisi puolet vähemmän, jos niistä osattaisiin keskustella ja käydä avointa dialogia. Suurin ongelmistamme on nimenomaan keskusteluyhteyden puuttuminen hiippakuntamme johtoon.
Harmi, ettei pastori ole katolinen pappi.
Todella ikävää tämä listalla melskaaminen ja oikeuslaitoksen, poliisin ja palokunnan apuun huutaminen. Tosin minusta näytti (hätäisen luennan perusteella), että reuhaajat olivat ihan muita kuin varsinainen keskustelun kohteena ollut. Kiitos Paulalle, ettet viitsinyt provosoitua typerästä kirjoittelusta.
Tule toki useimminkin vierailemaan palstallamme.
Välillä täällä on kyviä keskusteluita, välillä tulee niitä joukkotappeluitakin, mutta ei se ole niin vakavaa, lähinnä jonkunlaista hauskanpitoa joillekkin kirjoittajille.
Kirkossa ja messuissa kyllä käyttäydymme moitteettomasti, ainakin suurin osa. Tule tutustumaan.
provokaatiota, häirintää ja/tai älyttömyyttä
melkein koko ketju. Jos ei olisi asiaakin välissä, joutaisi koko "keskustelu" roskikseen. Minusta aloituksessakin on palaneen käryä.
"Minusta aloituksessakin on palaneen käryä."
Miksi?
nimittäin kun luin Vapaaehtoisen toisen viestin, kyllä se varmasti on ihan aito.
Mutta ihme rönsyjä lähti liikenteeseen.
Pitäisiköhän aina ennen verkkoon sukellusta lähettää pieni pyyntö Pyhälle Isidorukselle, internetin suojelupyhälle?
aloituksesta. Jos otsikkokin "Tilanne P.Henrikin srk:ssa" on outo.
Minua ihmetyttää suuresti, miksi eräät henkilöt jatkuvasti pohtivat täällä kaikenlaista kahvinkeitosta lähtien ym. Pohtia voi muuallakin kuin täällä kaiken kansan nettisivuilla. Revittelettekö te joka puolella omia yksityisasioitannekin kaikelle kansalle.
Jos haluaa autella eri seurakunnissa, niin kannattaa sitten ottaa yhteys suoraan ko. srk:n kirkkoherraan eikä tänne palstalle tunkea puuta heinää. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että ne jotka puhuvat eniten tekevät vähiten tai ehkä ensin innostutaan, mutta sitten se innostus lopahtaa jo parin kerran jälkeen.
Hiippakunnassamme on ollut ja on edelleen suuri määrä henkilöitä, jotka ovat vuosikausia nöyrin mielin tehneet ja tekevät edelleen erilaista vapaaehtoistyötä, mutta heillä ei ole tarvetta siitä sen suurempaa numeroa tehdä.
Piste ja loppu.
Harvinaisen fiksu kirjoitus!!
Tulee tosin huomata että jos täällä yksityisasioita levitellään niin ei todellakaan OMIA, kivempaahan se on muita kytätä ja heidän kimppuunsa käydä kuten huomataan tässä ketjussa. Hyi! Ja tsemppiä Paulalle.
Jos täällä saa puolustaa itseään niin tekisin sen nyt.
Aloitukseni on kyllä kummunnut ihan kiinnostuksesta ja huolestumisesta. En keksinyt muutakaan otsikkoa, kun tietääkseni näille keskustelupalstoille ei mahdu hirveän pitkää otsikkoa. Eli ajattelin, että tuo olisi selkeä ja viestini lukemisen jälkeen ehkä lukijat ymmärtävät mitä tarkoitin.
En ole pohtinut missään jatkuvasti enkä tiedä mitä tarkoitat sanomalla että eräät henkilöt. Kun en minä ainakaan tiedä, että ketkä täällä juttelevat.
Minulla ei ainakaan ole mitään muuta paikkaa jutella ja tavoittaa niin monia kiinnostuneita ja esimerkiksi hiippakuntamme jäseniä kuin tällaiset uskontoaiheiset internetpalstat. Olen ajatellut, että nämä ovat ihan juuri sitä varten tarkoitettuja paikkoja, kun mitään kylän keskustoria ei enää ole, missä voisi kuulumisia vaihdella.
En oikein ymmärrä sitäkään, että miten sinä olet ymmärtänyt viestini (tai jonkun muun viestin) niin, että haluaisin jotenkin tuoda itseäni tykö tai mainostaa. Kun se ei ole ollenkaan ollut tarkoitus ja hyvillä mielin ja rauhanomaisesti yritin asiani tuoda esille. Eli en yhtään tarkoittanut arvostella niitä, jotka jo pyyteetöntä auttamistyötä tekevät, kaikki kunnia heille!
On tämä kirjoittaminen kasvottomana vaikeaa kun koko ajan tulee ymmärretyksi ja tulkituksi ja ihan hyvä asia kääntyy nurinniskoin.
Hei Vapaaehtoinen,
Aloituskirjoituksesi oli ja on aivan selkeä ja tuot siinä esille tärkeän asian. Olet kuullut huhuja, että Henrikin katedraaliseurakunnassa on pulaa kahvinkeittäjistä. Tuo huhu on aivan totta ja toivon, että täällä esille ottamasi asia aikaansaa Henrikin seurakuntalaisissa lukijoissa innostusta kahvinkeittoon. Tällaisissa asioissa tämä katolilaisuus sivusto on aivan hyvä keskustelufoorumi, tämä ei tosin saavuta kuin pienen murto-osan seurakuntalaisista. Keskustelut täällä rönsyilevät ja saavat usein hyvin ikäviäkin sivurönsyjä, kuten tässä tapauksessa on käynyt. Asia, jonka toit täällä esiin, on kuitenkin tullut yleiseen tietoon, ja toivon tämän keskustelun tuovan korjauksen asiaan Henrikin srk:n vapaaehtoistyössä, ainakin kahvinkeiton osalta. Kiitos Vapaaehtoinen hyvästä aloituksesta.
...seurakuntalaisista" eikä varmaan kaikkia juuri niitä mahdollisia keittäjiä. Sinäpä sen sanoit. Ja sitten sanot, että tämä on hyvä paikka keskustella noista asioista. Minusta kuulostaa ristiriitaiselta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä ei ole erityisen hyvä paikka keskustella kahden seurakunnan kahvinkeittovuoroista. Puhumattakaan kaikesta muusta, minne eksyttiin (ja mistä aloittaja ei ole vastuussa).
No mistä sitten täällä saa keskustella?
Olen edelleen sitä mieltä, että tämä on ainakin minulle se ainoa ja paras yhteisö ja foorumi keskustella esimerkiksi tästä asiasta, ja jos täällä ei saa tästäkään puhua tai kirjoittaa, niin en minä sitten enää keksi, että mistä täällä saa. Että mikä aihe on sellainen, joka tavoittaisi suuremman määrän "kohdejoukkoa".
Aloitukseni oli ihan neutraali kysymys, ei mikään riidanhaastaminen, arvostelu tai "oman pesän likaaminen", kuten se nyt kai ymmärrettiin.
Kysyin asiasta täällä ihan samalla tavalla kuin jos minulla olisi mahdollisuus tavata runsaasti ihmisiä vaikka jossain tilaisuudessa, että "olettekos te kuulleet... ja pitäisiköhän tehdä jotain".
tv. Vapaaehtoinen
väärinkäsitystä.
Hyvä Vapaaehtoinen, aloitat viestisi: "No mistä sitten täällä saa keskustella?" Tuntuu tosi ikävältä, ikään kuin tekisit minusta sensuuri-ihmisen jollainen en tosiaankaan ole. Tottakai saa puhua (palstan säännöt muistaen) ihan vapaasti. Jos tämä on sinusta paras paikka puhua ko aiheesta niin ole hyvä vain. Minä vain sanoin mielipiteeni, että ei ehkä tavoita kaikkia mahdollisia ihmisiä, jotka haluaisivat auttaa. Kohdejoukolla tarkoitin sitä. Siis nettikeskustelun ulkopuolella olevia, joita kyllä voi tavata kirkossa, kahveilla, jotka lukevat ilmoitustauluja... Luulin että samalla paikkakunnalla vielä puskaradiokin olisi tehokas tällaisissa asioissa. Kai minä saan sanoa mielipiteeni? En tarkoita ettet saisi olla toista mieltä ja toimia kuten parhaaksi näet.
Lopuksi haluaisin kiittää sinua, Vapaaehtoinen, kaikesta mitä teet, ja samalla kaikkia vapaaehtoisia. Onneksi saitte asiat tuosta häirinnästä huolimatta järjestykseen ja siitä voimme vain olla iloisia - loppu hyvin, kaikki hyvin.
PS Kuten huomasit minullekin sattui väärinkäsitys ja peruin puheeni. Ja pyydän anteeksi.
Arvelin että mahdollisesti avausviestisi ei olisi aito, ennen kuin olin kunnolla lukenut toisen viestisi. Se oli väärinkäsitys.
Sitten tuo rönsyilysotku. Sillä perusteella sanoin ja sanon vieläkin, että tästä ketjusta tuli limboennätys, kun vertaa asiallisten ja asiattomien viestien osuutta. (Vastuu sotkusta on tietysti niiden asiattomien viestien kirjoittajilla.)
Tuskinpa arvasit keskustelua aloittaessasi? Joka tapauksessa jokainen vastaa vain omista viesteistään.
Kiitos, anteeksi pyyntö vastaanotettu ja pyydän myös minä anteeksi, jos koit viestini hyökkääväksi.
Olin ehkä vain hieman surullinen ja pettynyt kun tuntuu, että täällä on niin moni vihainen ja vaikka joskus ei olisi mitään sanottavaakaan, niin silti pitää sanoa ilkeyksiä ja yrittää lyödä kasaan ihan asiallisetkin kirjoittajat.
Eli kun esimerkiksi tässä asiassa on tilanne niin, että en tunne yhtään tätä seurakuntaa tai niitä ihmisiä, niin en oikeastaan tietenkään muuallakaan tunnista, että keitä ihmisiä on sellaisia, joilta voisi kysyä tästä asiasta.
Ja olen hieman arka sen suhteen, että menisin vain sinne kysymään, että tarvitaankos täällä työntekijöitä, kun jos vaikka olisinkin ymmärtänyt tai kuullut väärin.
Eli minulle tämä on vähän sellainen kahvipöytäkeskustelu.
Mutta eiköhän tässä nyt ole rauha jälleen maassa ja väärinkäsitykset selvitetty!
Hyvää pyhää ja muutenkin viikonloppua sinulle ja muille!
tv. Vapaaehtoinen
alkaa tämä tappelu loppua? Onko nyt yhteisymmärrys saavutettu? Ei kukaan asiallinen viitsi enää edes kirjoittaa tänne, kun kaikki teksti on tappelua ja häirikkömeininkiä. Lista pilalla tämän seriffivouhotuksen myötä.