Johanneksen evankeliumi:
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan (ho theos) tykönä, ja Sana oli Jumala (theos).
1:2 Hän oli alussa Jumalan (ho theos) tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
Hebreankielen kieliopin mukaan samassa yhteydessä (lauseessa) määräinen artikkeli erottaa eri arvoiseen asemaan Jumalan (ho theos) ja jumalan (theos).
Tuo eriarvoisuus tulee esille myös kaikissa muissa tuohon Johanneksen kohtaan rinnattettavissa raamatun paikoissa. Erinomainen esimerkki on Ilmestyskirja, jossa kerrotaan:
19:11 Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.
19:12 Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse,
19:13 ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana.
19:14 Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen.
19:15 Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.
Tuo Jumalan Sana on siis kaikkivaltiaan Jumalan 'oikea käsi'. Ei itse Jumala. Tuo Sana on saanut alkunsa Jumalasta, se ei ole ollut ikuisesti osa tuota Jumalaa.
Sananlaskut kertoo:
8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
8:23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
8:24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
8:25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
8:26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
8:27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
8:28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
8:29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
8:30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
8:31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
Tuo oli Sana, joka alussa oli. Kaikkivaltias Jumalako? Ei.
Sama kirkkaus kuin Jumalalla? Ei, vaan saman kaltainen, mutta alhaisempi:
2.Pietarin kirje:
1:17 Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt."
Jeesus ei sanonut missään/koskaan olevansa tuo kaikkivaltias Jumala.
Jeesus sanoi olevansa Jumalan poika ja opetti ihmisiä rukoilemaan Isäänsä joka on häntä suurempi.
Taivaaseen takaisin mentyäänkin Jeesus oli vähempiarvoinen persoona kuin Jumala.
Ilmestyskirja kertoo valtaistuimella istuvista kahdesta henkilöstä, Jumalasta ja hänen oikealla puolellaan olevasta Karitsasta eli Jeesuksesta.
Muita tuolla valtaistuimella ei ole. Kuuluuko noita molempia rukoilla ja palvoa? Katso, mitä Jeesus itse siitä sanoo ja varoittaa:
19:4 Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, ja sanoivat: "Amen, halleluja!"
19:5 Ja valtaistuimelta lähti ääni, joka sanoi: "Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki hänen palvelijansa, te, jotka häntä pelkäätte, sekä pienet että suuret."
19:6 Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: "Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen.
Kenen tuo valtaistuimelta lähtenyt ääni oli joka käski palvoa Jumalaa? Se ei ollut Jumalan itsensä ääni, vaan Karitsan, tuon Sanan, jonka tuli alistaa kaikki valtakunnat ensin itselleen ja luovuttaa ne sen jälkeen tuolle suuremmalle persoonalle, Isälleen Jumalalle.
Paavali sanoi tuosta Jeesuksen ja Jumalan suhteesta:
1.Korinttolaiskirje:
15:24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
15:28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.
Onko taivaassa alistettu Jumala? Ja kenelle hänet on alistettu?
Ketä enkelin mukaan piti palvoa? Jeesusta? Ei. Karitsaa? Ei. Sanaa? Ei. Lue:
19:9 Ja hän sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!" Vielä hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat."
19:10 Ja minä lankesin hänen jalkojensa juureen, kumartaen rukoillakseni häntä. Mutta hän sanoi minulle: "Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus; kumarra ja rukoile Jumalaa. Sillä Jeesuksen todistus on profetian henki."
Mikä on tuon Karitsan/Sanan/Jeesuksen tehtävä taivaassa? Lue:
Hebrealaiskirje:
8:6 Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.
9:15 Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.
Jeesus on siis välimies ihmisten ja Jumalan välissä! Ei osa Jumalaa.
1.Timoteuksen kirje:
2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
Efesolaiskirje:
5:19 puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
5:20 kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Jeesus itse kuvasi omaa asemaansa taivaassa sanomalla:
Johanneksen evankeliumi:
14:12 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,
14:28 Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.' Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.
Paavali kuvasi Jeesuksen ja Jumalan asemaa myös:
Filippiläiskirje:
2:5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
2:6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
2:7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
2:8 hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
2:9 Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,
2:10 niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,
2:11 ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.
Kyse ei ole vain Ihmis-Jeesuksesta. Tuo Jeesuksen vähempiarvoinen asema oli jo ennen hänen ihmiseksi tuloaan (Sananlasku) kuin myös hänen mentyään taivaaseen Jumalan oikealle puolelle. Erillisenä, vähäisempänä persoonana (Ilmestyskirja).
Jeesus oli siis Jumalan kaltainen,
1:14 Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,
1:15 ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.
2:9 Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,
joten hän saattoi sanoa,
14:9 Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?
Hän ei kuitenkaan tarkoittanut että hän on Jumala,
1:18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
6:46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän
4:12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt.
6:16 jolla ainoalla (Jumalalla) on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä - hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta
MILLOIN KOLMINAISUUSOPPI SYNTYI?
Israelilaiset palvoivat vain yhtä Jumalaa.
6:4 Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.
Juutalaisilla ei ollut vanhan testamentin aikana kolmiyhteistä Jumalaa kuten ei ole edelleenkään. Heidän oppinsa Jumalasta ei ole muuttunut. Jeesus ja apostolit elivät tuossa juutalaisuudessa eikä heilläkään ollut erilaista Jumalaa. Heidän Jumalansa oli sama kuin juutalaisten Jumala. (He kuuluivat juutalaiseen herätysliikkeeseen.)
Näin ollen, kuten raamattukin sen selvästi osoittaa, Jeesus ja hänen opetuslapsensa eivät milloinkaan tehneet uutta uskontoa, jossa tuo kolmiyhteinen uusi jumaluus oli. Vasta seuraavien vuosisatojen kuluessa alkoi erilaisten kreikkalaisten uskontofilosofien avulla Jumala ja Jeesus saada saman merkityksen ja myöhemmin tuohon kaksiyhteiseen Jumalaan lisättiin vielä Pyhä Henki josta muodostui nykyinen kristinuskon kolminaisuusoppi.
Tuolla kolminaisuusopilla ei ole mitään tekemistä juutalaisuuden kanssa. Eikä näin ollen myöskään raamatun, juutalaisten historiankirjan kanssa!
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan (ho theos) tykönä, ja Sana oli Jumala (theos).
1:2 Hän oli alussa Jumalan (ho theos) tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
Hebreankielen kieliopin mukaan samassa yhteydessä (lauseessa) määräinen artikkeli erottaa eri arvoiseen asemaan Jumalan (ho theos) ja jumalan (theos).
Tuo eriarvoisuus tulee esille myös kaikissa muissa tuohon Johanneksen kohtaan rinnattettavissa raamatun paikoissa. Erinomainen esimerkki on Ilmestyskirja, jossa kerrotaan:
19:11 Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.
19:12 Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse,
19:13 ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana.
19:14 Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen.
19:15 Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.
Tuo Jumalan Sana on siis kaikkivaltiaan Jumalan 'oikea käsi'. Ei itse Jumala. Tuo Sana on saanut alkunsa Jumalasta, se ei ole ollut ikuisesti osa tuota Jumalaa.
Sananlaskut kertoo:
8:22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
8:23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
8:24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
8:25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
8:26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
8:27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
8:28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
8:29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
8:30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
8:31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
Tuo oli Sana, joka alussa oli. Kaikkivaltias Jumalako? Ei.
Sama kirkkaus kuin Jumalalla? Ei, vaan saman kaltainen, mutta alhaisempi:
2.Pietarin kirje:
1:17 Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt."
Jeesus ei sanonut missään/koskaan olevansa tuo kaikkivaltias Jumala.
Jeesus sanoi olevansa Jumalan poika ja opetti ihmisiä rukoilemaan Isäänsä joka on häntä suurempi.
Taivaaseen takaisin mentyäänkin Jeesus oli vähempiarvoinen persoona kuin Jumala.
Ilmestyskirja kertoo valtaistuimella istuvista kahdesta henkilöstä, Jumalasta ja hänen oikealla puolellaan olevasta Karitsasta eli Jeesuksesta.
Muita tuolla valtaistuimella ei ole. Kuuluuko noita molempia rukoilla ja palvoa? Katso, mitä Jeesus itse siitä sanoo ja varoittaa:
19:4 Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, ja sanoivat: "Amen, halleluja!"
19:5 Ja valtaistuimelta lähti ääni, joka sanoi: "Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki hänen palvelijansa, te, jotka häntä pelkäätte, sekä pienet että suuret."
19:6 Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: "Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen.
Kenen tuo valtaistuimelta lähtenyt ääni oli joka käski palvoa Jumalaa? Se ei ollut Jumalan itsensä ääni, vaan Karitsan, tuon Sanan, jonka tuli alistaa kaikki valtakunnat ensin itselleen ja luovuttaa ne sen jälkeen tuolle suuremmalle persoonalle, Isälleen Jumalalle.
Paavali sanoi tuosta Jeesuksen ja Jumalan suhteesta:
1.Korinttolaiskirje:
15:24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
15:28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.
Onko taivaassa alistettu Jumala? Ja kenelle hänet on alistettu?
Ketä enkelin mukaan piti palvoa? Jeesusta? Ei. Karitsaa? Ei. Sanaa? Ei. Lue:
19:9 Ja hän sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!" Vielä hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat."
19:10 Ja minä lankesin hänen jalkojensa juureen, kumartaen rukoillakseni häntä. Mutta hän sanoi minulle: "Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus; kumarra ja rukoile Jumalaa. Sillä Jeesuksen todistus on profetian henki."
Mikä on tuon Karitsan/Sanan/Jeesuksen tehtävä taivaassa? Lue:
Hebrealaiskirje:
8:6 Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.
9:15 Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.
Jeesus on siis välimies ihmisten ja Jumalan välissä! Ei osa Jumalaa.
1.Timoteuksen kirje:
2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
Efesolaiskirje:
5:19 puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
5:20 kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Jeesus itse kuvasi omaa asemaansa taivaassa sanomalla:
Johanneksen evankeliumi:
14:12 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,
14:28 Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.' Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.
Paavali kuvasi Jeesuksen ja Jumalan asemaa myös:
Filippiläiskirje:
2:5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
2:6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
2:7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
2:8 hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
2:9 Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,
2:10 niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,
2:11 ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.
Kyse ei ole vain Ihmis-Jeesuksesta. Tuo Jeesuksen vähempiarvoinen asema oli jo ennen hänen ihmiseksi tuloaan (Sananlasku) kuin myös hänen mentyään taivaaseen Jumalan oikealle puolelle. Erillisenä, vähäisempänä persoonana (Ilmestyskirja).
Jeesus oli siis Jumalan kaltainen,
1:14 Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,
1:15 ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.
2:9 Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,
joten hän saattoi sanoa,
14:9 Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?
Hän ei kuitenkaan tarkoittanut että hän on Jumala,
1:18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
6:46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän
4:12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt.
6:16 jolla ainoalla (Jumalalla) on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä - hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta
MILLOIN KOLMINAISUUSOPPI SYNTYI?
Israelilaiset palvoivat vain yhtä Jumalaa.
6:4 Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.
Juutalaisilla ei ollut vanhan testamentin aikana kolmiyhteistä Jumalaa kuten ei ole edelleenkään. Heidän oppinsa Jumalasta ei ole muuttunut. Jeesus ja apostolit elivät tuossa juutalaisuudessa eikä heilläkään ollut erilaista Jumalaa. Heidän Jumalansa oli sama kuin juutalaisten Jumala. (He kuuluivat juutalaiseen herätysliikkeeseen.)
Näin ollen, kuten raamattukin sen selvästi osoittaa, Jeesus ja hänen opetuslapsensa eivät milloinkaan tehneet uutta uskontoa, jossa tuo kolmiyhteinen uusi jumaluus oli. Vasta seuraavien vuosisatojen kuluessa alkoi erilaisten kreikkalaisten uskontofilosofien avulla Jumala ja Jeesus saada saman merkityksen ja myöhemmin tuohon kaksiyhteiseen Jumalaan lisättiin vielä Pyhä Henki josta muodostui nykyinen kristinuskon kolminaisuusoppi.
Tuolla kolminaisuusopilla ei ole mitään tekemistä juutalaisuuden kanssa. Eikä näin ollen myöskään raamatun, juutalaisten historiankirjan kanssa!
Vastaukset 14
Vanhimmat
ettei sulle koskaan riitä, että laittaisit näitä uskonnollisia pohdintojas vaan yhdelle palstalle. Ymmärrätkö, että tämä on ärsyttävää?
>>Ymmärrätkö, että tämä on ärsyttävää?
voit tietää minkälaisiin oppeihin minä uskon? Miksi juuri kaikkien muiden opit ja filosofiat ovat harhaoppeja? Minusta tuollainen ajattelu on melko itsekästä.
Jeesus tuli tänne maailmaan pelastaakseen ihmiset joutumasta kadotukseen, helvettiin.
Ilman häntä meillä ei olisi yhdelläkään minkäänlaista toivoa päästä taivaaseen ja pelastua. Ihmiset ovat luonnostaan liian syntisiä.
Hän maksoi Jumalalle sellaisen uhrin joka voi Hänelle kelvata, meidän edestämme, että häneen uskovat ihmiset pääsevät taivaaseen.
Jeesus kärsi ristillä, ja sanoi siellä lopulta sanat: Se on täytetty!
Jokainen joka uskoo häneen, pelastuu armosta.
Ei ole suurempaa rakkautta kuin että joku antaa henkensä ystäviensä edestä!
Se mitä hänestä kerrotaan, lukee Raamatussa, uudessa testamentissa. Jokainen opetuslapsi on kertonut omalta kannaltaan katsottuna sen kaiken mitä hän näki ja koki, ja josta heidät sitten lähetettiin kertomaan toisillekkin.
Niitä on paljon maailmassa, jotka ovat ottaneet Jeesuksen vastaan, ja yksi niistä olen myös minä.
Radiodeissä kerrotaan paljon Raamattuun liittyvää asiaa, ja sunnuntaina (22.00-24.00) ihmiset kysyvät siellä suorassa lähetyksessä kysymyksiä ja heille vastataan.
...Jumala, jonka edessä ihminen on mitättömämpi kuin ameba valtameressä, katsoi tuon 'ameban' pienen rikkeen vuoksi velvollisuudeksi teurastuttaa osan itsestään sovitusuhriksi itselleen.
Kuulostaako sairaalta opilta?
""Ihmiset ovat luonnostaan liian syntisiä.""
Mistä tuo syntisyys ihmiseen lie tullut?
Kaupastako osti?
Eikö Jumala olis voinut olla tuomitsematta ihmisiä helvettii ilman, että muuttui pojakseen ja kiduttautui pikkasen? Miksi sellainen temppu? Kuka sen Kaikkivaltiaalta vaati?
Jumala on luonut kaikki ihmiset, hänen me olemme, ja hän voisi halutessaan vaikka tuhota kaikki ihmiset mutta sitä hän ei tee. Hän on antanut mahdollisuuden.
Kysymykseni oli kylläkin:
Mistä tuo syntisyys ihmiseen lie tullut?
Ja:
Eikö Jumala olis voinut olla tuomitsematta ihmisiä helvettiin ilman, että muuttui pojakseen ja kiduttautui pikkasen? Miksi sellainen temppu? Kuka sen Kaikkivaltiaalta vaati?
Ajatuksesi muistuttavat mielestäni aika selvästi Areioksen ajattelua, jonka mukaan Jeesus olisi siis luotu olento, niin kuin kaikki muutkin. Todistat väitteitäsi myös mm. sillä että Jeesusta kutsuttiin Raamatussa Jumalan Pojaksi, ei Jumalaksi.
Raamatussa ensi näkemältä löytyy kaksi kohtaa joita voidaan tulkita trinitaarisesti. Matt. 28:19: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" ja 2. Korintilaiskirje 13:13: "Tulkoon teidän kaikkien osaksi Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus."
Raamatussa löytyy myös kohtia, jotka viittaavat siihen, että Poika ei ollut vain luotu olento, vaan paljon enemmän. Nämä kohdat ovat olleet vaikuttamassa kolminaisuusopin muotoutumiseen ja ne ovat aikoinaan herättäneet paljon keskustelua. Mm. kohdat Joh. 3:35: "Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaiken Hänen valtaansa"; Joh. 10.30: "Minä ja Isä olemme yhtä"; Joh. 14.10: "Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat Hänen tekojaan."
Areios tietenkin perusteli myös omat väitteensä Raamatulla (kuten sinäkin), mutta kyse onkin siitä, miten Raamattua tulkitsee. Ensimmäinen kohtasi Johanneksen evankeliumistasi voidaankin yhtä hyvin olettaa tarkoittavan sitä, että Jeesus oli alussa sana (logos), ja näin ollen on ollut suuressa osassa maailman luomisessa, eli luomisen välittämänä subjektina. Tällä ajatustavalla on juurensa VT:n ns. sanateologialla, jossa Jumala luo sanalla, ja sana "tulee" jotenkin Jumalasta eriytyneenä ja itsenäistyneenä profeetoille. VT:ssä on myös monia muita kohtia, jotka osoittavat, että VT:n Jumala ei ollut täysin absoluuttisen monoteistinen, ja se on myös ollut omalta osaltaan vaikuttamassa kolminaisuusopin muotoutumiseen.
Areioksen vastustaja Athanasios perusteli omia väitteitään ensinnäkin niin, että kristillisen tradition ja UT:n mukaan Jeesus on Pelastaja. Tämä ei voisi olla mahdollista jos Jeesus ei olisi Jumala, koska vain Jumala voi pelastaa. Siksi Athanasioksen mukaan Jeesuksen oli pakko olla Jumala. Tähän väitteeseen on vaikea tehdä vastaväitteitä.
>>Näin ollen, kuten raamattukin sen selvästi osoittaa, Jeesus ja hänen opetuslapsensa eivät milloinkaan tehneet uutta uskontoa, jossa tuo kolmiyhteinen uusi jumaluus oli.
”Hebreankielen kieliopin mukaan samassa yhteydessä (lauseessa) määräinen artikkeli erottaa eri arvoiseen asemaan Jumalan (ho theos) ja jumalan (theos).”
Eipä ihme jos juttu vaikuttaa oudolta mikäli käytät hebrean kielioppia kreikankielisen tekstin lukemiseen ;) Oletko huomannut, että tuossa Johanneksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa ei jatkossakaan käytetä määräistä artikkelia kun puhutaan mm. Jumalan lapsiksi tulemisesta. Sana järjestys on kreikassa: Sana oli luona Jumalan ja Jumala oli sana. Miksi siis määräinen artikkeli pitäisi toistaa kahden peräkkäin olevan Jumala sanan kohdalla erikseen, kun sitä ei toisteta myöhemminkään vaikka puhutaan ilmiselvästi samasta Jumalasta koko ajan?
Kannattaa vilkaista tuon Sananlaskujen kirjan kohdalla muitakin käännöksiä kuin erittäin epäonnistunut KR. Alkutekstille uskollisempi käännös olisi esimerkiksi noin: ” 22. Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.”
Eipä se auta noita kohtia noin tarkasti rajata, kun Raamattua lukevat käsittävät varsin oivallisesti mitä siellä todellisuudessa sanotaan kun luetaan laajemmin.
Eiväthän kristityt siinä suhteessa kritisoi esittämiäsi jehovan todistajien oppeja vastaan, etteikö Jumalan eri persoonilla olisi toisistaan poikkeavat tehtävät. Se ei silti merkitse eriarvoisuutta, jota huolella valituilla kohdilla pyrit löytämään. Mm. Kol2:9 kertoo Jeesuksesta "Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti"
Mitä se tarkoittaa että sana oli jumalan luona ja jumala oli sana?
Normaalissa kielenkäytössä sana liittyy puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen, ja siten mm. ääniaaltojen kulkuun väliaineessa ja niiden vastaanottoon kuuloelimissä sekä saatujen signaalien käsittelyyn aivoissa.
Onko sana jumalana ollessaan sana jossakin mielekkäässä merkityksessä, ja missä, vai onko se merkityksetöntä sanahelinää?
ei ole Sanaa ei ole jumalaakaan.. heh
Jumala on abstrakti käsite, ei mitään todellista.
Jos ei ole Sanaa eli neljää kirjainta ei ole jumalaakaan, joten kovin on heppaista(haukotus).
Kummallinen tuo ihmisen mieli kun se jaksaa pohtia sanaa jumala vuosituhansia(toinen haukotus). Ikäänkuin tuo Sana tai sen mitä sillä halutaan tarkoittaa, ratkaisisi jotain (kolmas haukotus) .
Kun Johannes kirjoittaa kreikankielisille kreikaksi, hän käyttää sanaa Logos, jolla on merkityksensä myös kreikkalaisessa filosofiassa. Se merkitsee näkyvän taustalla olevaa ikuista periaatetta ja viisautta, joka määrittää ja ylläpitää maailman lainalaisuudet. Kuitenkin Johannes kertoo asiaa juutalaiselta pohjalta ja johtaa käsittämään Logoksen, eli Sanan olevan sama kuin juutalaisten käsitys Jumalan Sanasta, Mimrasta, joka yhdistetään juutalaisuudessa Messiaaseen.
Sana on ilmaisun väline ja Jumalan Sanasta puhuttaessa ymmärretään sen tarkoittavan Jumalan itseilmaisua, sitä miten ikuinen Jumala ilmaisee itseään luomakunnassaan. Se on ikuisen ja näkymättömän sekä näkyvän ja katoavan kohtaamista Sanan kautta.
Johannes jatkaa kertomalla, kuinka Sana, joka oli Jumala, tuli lihaksi ja asui ihmisten keskuudessa, hänellä oli kirkkautta, jollaista on vain ainoalla Pojalla Isältä. Jumalan ilmaisun muoto, Sana, on Jeesus, joka on itsekin Jumala ja ilmaisee Jumalan ihmisille näkyvällä tavalla. Hänessä on koko Jumalan olemus ruumiillisessa muodossa ja se jos mikä, on iankaikkisen näkymättömän Jumalan ja näkyvän luomakunnan, ihmisen, kohtaamisen muoto, Jeesus.
Jeesus yhdistää ja samaistaa itsensä myös kirjoitettuun sanaan, Vanhan testamentin kirjoituksista hän toteaa ”nehän juuri kertovat minusta”. Ikuinen luomaton Sana on siis myöskin kirjoitetussa ja lausutussa muodossa Raamatun kautta ilmoitettu. Kun sanomme Jumalan ilmaisevan itsensä Sanansa, Henkensä ja asettamiensa sakramenttien kautta, niin siinä ei erotella Jeesusta ja Raamatun sanaa erillisiksi Jumalan ilmaisumuodoiksi, vaan kysymys on samasta. ” Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.”
Sana on Jumala, hän on Jumalan näkyvä osa ja itseilmaisun muoto ja Jumalan persoona. ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.”
Näin Jeesus todistaa sanoessaan ” Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus".”
juutalaiset hellenisoituivat hekin ja Kreikan filosofian logos- arameaksi mimra -tuli osaksi juutalaista ajattelua siinä kuin paljon muutakin Kreikan filosofian ajattelua ja käsitteistöä. Logos -Mimra ovat sama kreikkalaisen filosofian käsite.
Muuhun sanahelinään en ota kantaa.