KASTEET PERHEKUNNITTAIN. KASTETTIINKO SYLIVAUVAT?
Raamattu kertoo että kasteita suoritettiin myös perhekunnittain. (1 Kor 1:16, Apt 16:14-15, 18:8)
Usko on aina henkilökohtainen ratkaisu, jota ei voi toisen puolesta tehdä missään olosuhteissa. Usko on myös kokonaan vapaaehtoinen asia. Omantunnon asioissa ei voi, ja on mahdotonta pakottaa ketään.
Oli iloinen asia kun koko perhekunta tuli uskoon ja kastettiin. Kuitenkin on hyvin mahdollista että perhekunnassa oli epäiljöitä jotka eivät kasteelle tulleet. Olivathan perheet hyvin suuria joihin saattoi kuulua UT:n aikana myös palvelijat perheineen. Näin "perhekunta" ei tarvitse tarkoittaa jokaista yksilöä tarkalleen. Kuitenkin jos osakin perheestä tuli uskoon, heidän vaikutuksensa aiheutti että sanaa perhekunnassa julistettiin, ja myös muut seurasivat Herraa kasteelle myöhemmin henkilökohtaisessa uskossaan. (1 Kor 7:12-16, Apt 11:14, 16:31)
Kasteeseen liittyy aina Raamatun opetuksen mukaan ensin usko ja evankeliumin kuulemisen vuoksi uudestisyntyminen Hengestä on alkanut. (1 Piet 1:23, Room 10:14-17, Mark 16:15-16)
Ennen perhekuntien kastamista Raamatussa edelsi aina evankeliumin kuuleminen, katumus, kääntymys, ja syntien hylkääminen. (Matt 28:18-20, Apt 2:38-39, 8:35-39)
Raamatun esimerkki on aina luotettava. Raamattu kertoo kuitenkin avoimesti suurtenkin uskonmiesten lankeemuksistakin, joita tietenkään ei pidä seurata.
Sylivauvojen ja hiukan vanhempienkin lasten kohdalla on lisäksi mielenkiintoinen asia että sen ajan roomalais-kreikkalaisen kulttuurin tapojen mukaan perhekuntiin luettiin juridisesti vain oikeustoimikelpoiset henkilöt. Holhottavat eivät ole oikeustoimikelpoisia, vaan vasta tietyssä iässä. Ehkäpä tapa johtui korkeasta lapsikuolleisuudesta?
Voitaisiin sanoa että koko perhe kävi äänestämässä vaaleissa, mutta lapset eivät tietenkään äänestäneet?
Raamatun opetuksen mukaan on ilman muuta selvää ettei Jumalan tarkoitus ole missään tapauksessa että seurakunnassa on kastettuja jäseniä jotka eivät uskossa ole, eivätkä pyhityksen tietä kulje.
Sellainen olisi vastoin kaikkia kristillisyyden ja seurakunnan tarkoituksen periaatteita. (1 Tim 3:15) Kuinka monta prosenttia lapsena kastetuista jää uskon tielle?
Oikeudenmukaisen Jumalan edessä vastataan teoista ymmärryksen mukaan. (Luuk 12:47-48) Lapsi ei voi vastata Jumalan edessä, esim. että lyö toista poskelle. Lapsi vastaa ratkaisuistaan Jumalan edessä vasta tultuaan kypsään ikään tehdä ratkaisuja seuraako perhekunnassa vanhempien tietä puoleen tai toiseen. Seuraako Jeesusta vai paholaista. Ennen syntien armahtamista edeltää katumus. Pikkulapsi tuskin pystyy katumaankaan syntiään.
Lapsi on Raamatun opetuksen mukaan vanhempiensa pyhittämä, tai vanhempiensa mukaan kadotuksen tiellä siihen saakka kunnes Jeesus odottaa häneltä omia ratkaisuja.
(1 Kor 7:14, Ps 21:11, Snl 11:21) Jumala tahtoo että kaikki pelastuisivat. (1 Tim 2:4, 2 Piet 3:9) Jumalan armosta maa on täynnä varoitusmerkejä lähestyvästä lopusta. (Matt 24:3-14, 29, 32-33, 37-44)
Raamattu kertoo että kasteita suoritettiin myös perhekunnittain. (1 Kor 1:16, Apt 16:14-15, 18:8)
Usko on aina henkilökohtainen ratkaisu, jota ei voi toisen puolesta tehdä missään olosuhteissa. Usko on myös kokonaan vapaaehtoinen asia. Omantunnon asioissa ei voi, ja on mahdotonta pakottaa ketään.
Oli iloinen asia kun koko perhekunta tuli uskoon ja kastettiin. Kuitenkin on hyvin mahdollista että perhekunnassa oli epäiljöitä jotka eivät kasteelle tulleet. Olivathan perheet hyvin suuria joihin saattoi kuulua UT:n aikana myös palvelijat perheineen. Näin "perhekunta" ei tarvitse tarkoittaa jokaista yksilöä tarkalleen. Kuitenkin jos osakin perheestä tuli uskoon, heidän vaikutuksensa aiheutti että sanaa perhekunnassa julistettiin, ja myös muut seurasivat Herraa kasteelle myöhemmin henkilökohtaisessa uskossaan. (1 Kor 7:12-16, Apt 11:14, 16:31)
Kasteeseen liittyy aina Raamatun opetuksen mukaan ensin usko ja evankeliumin kuulemisen vuoksi uudestisyntyminen Hengestä on alkanut. (1 Piet 1:23, Room 10:14-17, Mark 16:15-16)
Ennen perhekuntien kastamista Raamatussa edelsi aina evankeliumin kuuleminen, katumus, kääntymys, ja syntien hylkääminen. (Matt 28:18-20, Apt 2:38-39, 8:35-39)
Raamatun esimerkki on aina luotettava. Raamattu kertoo kuitenkin avoimesti suurtenkin uskonmiesten lankeemuksistakin, joita tietenkään ei pidä seurata.
Sylivauvojen ja hiukan vanhempienkin lasten kohdalla on lisäksi mielenkiintoinen asia että sen ajan roomalais-kreikkalaisen kulttuurin tapojen mukaan perhekuntiin luettiin juridisesti vain oikeustoimikelpoiset henkilöt. Holhottavat eivät ole oikeustoimikelpoisia, vaan vasta tietyssä iässä. Ehkäpä tapa johtui korkeasta lapsikuolleisuudesta?
Voitaisiin sanoa että koko perhe kävi äänestämässä vaaleissa, mutta lapset eivät tietenkään äänestäneet?
Raamatun opetuksen mukaan on ilman muuta selvää ettei Jumalan tarkoitus ole missään tapauksessa että seurakunnassa on kastettuja jäseniä jotka eivät uskossa ole, eivätkä pyhityksen tietä kulje.
Sellainen olisi vastoin kaikkia kristillisyyden ja seurakunnan tarkoituksen periaatteita. (1 Tim 3:15) Kuinka monta prosenttia lapsena kastetuista jää uskon tielle?
Oikeudenmukaisen Jumalan edessä vastataan teoista ymmärryksen mukaan. (Luuk 12:47-48) Lapsi ei voi vastata Jumalan edessä, esim. että lyö toista poskelle. Lapsi vastaa ratkaisuistaan Jumalan edessä vasta tultuaan kypsään ikään tehdä ratkaisuja seuraako perhekunnassa vanhempien tietä puoleen tai toiseen. Seuraako Jeesusta vai paholaista. Ennen syntien armahtamista edeltää katumus. Pikkulapsi tuskin pystyy katumaankaan syntiään.
Lapsi on Raamatun opetuksen mukaan vanhempiensa pyhittämä, tai vanhempiensa mukaan kadotuksen tiellä siihen saakka kunnes Jeesus odottaa häneltä omia ratkaisuja.
(1 Kor 7:14, Ps 21:11, Snl 11:21) Jumala tahtoo että kaikki pelastuisivat. (1 Tim 2:4, 2 Piet 3:9) Jumalan armosta maa on täynnä varoitusmerkejä lähestyvästä lopusta. (Matt 24:3-14, 29, 32-33, 37-44)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sitten vata kasteelle kun he itse haluavat mennä. Kastehan on vapaahtoinen, eikä mikään pakko toimenpide.
Onko Jumala vähän lapsellinen, kun ylipäätään haluaa tollaisen vesileikin?
eihän ne tiedä mitään koko toimituksesta. Tulleessaan aikuiseksi hekiroavat tyon heille tehdyn toimituksen. Siunatkaa vauvat ja antakaa
vauvoille aikaa kasvaa tarpeeksi vanhoiksi, että he itse voivat päättää omasta puolestaan tämänkin asian Siunausta
VL.n vastaava toimitus oli YMPÄRILEIKKAUS jokka hänet otettiin Jumalan kansan jäseneksi lasta itseään kuulematta.
UL:n vastaava tapahtuma on kaste.
'Siinä ei kasetttavalta vaadita MITÄÄN, vaan Jumala lahjoittaa kasetttavalle kaiken sen minkä Kristus ristillä ansaitsi.
Kasteesta sanotaan jo eka helluntaina. "teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu.
MITÄ SEURAAVASTA KASTEESSA TAPAHTUVISTA ASIOISTA JUMALA EI PYSTY PIENELLE LAPSELLE TEKEMÄÄN?
- Kasteessa synnit pestään pois (Apt 22:16)
-Kaste tapahtuu syntien anteeksisaamiseksi (Mk 1:4, Lk3:3, Apt 2:38)
- Kaste uudestisynnyttää (Jh 3:5, Tiit 3:5)
- Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen kuolemaan ( Rm 6:3)
- Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen ylösnouseuksesta (Rm 6:5)
- Kasteessa saadaan Pyhä Henki ( Apt 2:38, Apt 19:6)
- Vesikaste pelastaa (1.Piet 3:21)
- Kasteessa Jumala vaikuttaa meissä uskon ( Kol 2:12)
- Kasteessa tapahtuu vanhan ihmisen (Aadamin) hautaaminen ja uuden
ihmisen hengellinen herääminen ja ylösnousemus rikkomuksiin ja
synteihin kuolleesta olotilasta (Rm 6:4-5, Kol 2:12-13)
- Kasteessa tapahtuu peso, pyhittyminen ja vanhurskautuminen
Kristuksen nimessä ja Jumalan Hengessä (1.Kr 6:11)
- Kasteessa ihminen pukee Kristuksen ja hänen vanhurskautensa
päällensä (Gal 3:27)
- Kaste pyhittää ja puhdistaa seurakunnan kirkastetuksi,
tahrattomaksi, rypyttömäksi, pyhäksi ja nuhteettomaksi Kristuksen
morsiameksi (Ef 5:26- 27)
- Kasteessa ihmisen vanha luonto “lihan ruumis” poisriisutaan, koska kaste on Kristuksen ympärileikkaus (Kol 2:11)
- Kasteessa ihminen pestään ja sydän vihmotaan puhtaaksi pahasta
omastatunnosta (Hb 10:22)
- Kaste ei ole “lihan saastan poistamista” (liha pysyy aina syntisenä,
ja synnin asuinsijana), vaan ennen kaikkea Jumalan meidän
kanssamme solmima hyvän omantunnon liitto (1.Piet 3:21)
- Kaste ei ole ihmisen kuuliaisuuden teko Jumalalle, vaan se on
Jumalan teko meille (Mt 3:11, Lk 3:16, Jh 1:33)
Ihminen sytyy tähän maailmaan AINOASTAAN lihasta. (Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki)ja mikään liha taikka lihasta syntynyt ei voi periä Jumalan valtakuntaa kuten Raamattu sanoo.
Siksi pitää syntyä uudesti Vedestä ja Hengestä ja se tapahtuu KASTEESSA raamatun mukaan, (mutta ei monien oppien mukaan)
"Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt."
"Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään."
"Kuinka siis ihminen olisi vanhurskas Jumalan edessä, ja kuinka vaimosta syntynyt olisi puhdas?"
"Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki."
Ihmnen EI synny tähän maailmaan Jumalasta vaan miehen tahdosta, siksi Raamattu puhuu uudestisyntyneistä seuraavasti:
"jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta."
Rauhaa ja kiitos
Näkemyksiä on erilaisia, ja kerroin yhden.
En ole tuomitsemassa kastekäytäntöä.
Siunausta
jari laurila